Kitarat: soittaminen ›

hallu: Meillä kaikilla on tässä asiassa harjaantumista eikä sitä varmasti täydellisesti osaa kukaan vaan enemmän tai vähemmän matkalla ollaan jokainen. Olen kirjoituksesi kanssa täysin samaa mieltä ja plussaa painoin sen merkiksi :-)
 
No kiitoksia!
Juu, matkallahan tässä!

KenSentMe: Oli tosta myös minulle hyötyä. Vaikken ihan hiffannutkaan ja päädyin tekemään sitten noit pentatonisen asteikon sormituksia, on kyl tosi mielenkiintoista välillä..Tumtuu että koko ajan on skitta kädessä kun istuu perseelleen
 
mutta vähän vetää aivoja solmuun toi teoria
 
Saahan täällä toki kysyä lisää. Vastausten laatu toki voi sitten vaihdella kovastikin!

KenSentMe: Onko vihjeitä siihen miten saan noi perus-soinnut rämisemättä? Kannattaako käyttää paljon aikaa siihen että saa kielet soimaan puhtaasti eri soinnuissa, tuntuu että nakkisormet on aina tiellä
Suurin ongelma tällä hetkellä on saada kielet soimaan puhtaasti, v###taa
 
Kannattaa myös ostaa mahdollisimman ohuet kielet, paljon helpompi soittaa. En ymmärrä miksi ne tunkee kitaroihin tehtaalla .12 kielisetin oletuksena.

KenSentMe: kiitti paljon! Mutta tuntuu ihan mahdottomalta saada sovitettua C-soinnussakaan etusormea G- ja e-kielien väliin. Sillee onnistuu juurikinettä kun pitää pekaloa aika keskellä kaulaa ja voimalla sitten painaa sormenpäitä. Kovettunut aika nopeesti noi sormenpäät kyl.
Hyvä nyt tietää että puhas ääni pitää sada ensin ulos soittimesta, ei kait tos räminässä ole paljookaan järkiä :)
 
Edit siis jäykkä on. Ibanez mikähän tää on, sähkövehe
 
Muista että harjoitus tekee mestarin. Ehkä käänteentekevin oivallus mulla kitaransoitossa on se ymmärrys, että ihan yhtä paska Mark Knopfler, BB King, Eric Clapton, Jimi Hendrix sun muut meganimet oli silloin kun ekan kerran tarttuiviat kitaraan ;-)

...olenko tajunnut yhtään oikein jos sanon että intervallit erottaa mollisoinnut duurisoinnuista?
 
Henkka ja kumppanit tais aloittaa vähän nuorempina nää hommat, heheh.

KenSentMe: ...olenko tajunnut yhtään oikein jos sanon että intervallit erottaa mollisoinnut duurisoinnuista?
 
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Sointu on vähintään kahden intervallin (yleensä kai kvintti ja terssi) eli kolmen eri äänen muodostama harmonia. Harmonia on se kun äänet soivat yhtäaikaa siis toistensa päälle ja melodia on se kun äänet soivat vuoron perään. Duurin ja mollin ero on tessissä eli pieniterssi on sointuväriltään molli ja iso terssi on sointuväriltään duuri.
 
Henkka ja kumppanit tais aloittaa vähän nuorempina nää hommat, heheh.
 
Aloitusikää ei kannata liiaksi tuijottaa, koska soittamaan oppii kyllä varttuneempikin henkilö. Nuorena aloittamisen etu on että on aikaa yllinkyllin kun on elämä edessä. Vanhana aloittamisen etu on että on kokemusta ja rutiinia oppimisesta ja kärsivällisyyttä.

Eli yksinkertaistaen: Kolmisoinnussa Pohjasävel määrää kaksi muuta säveltä eri intervalleista, sävellajista riippuen?

KenSentMe: Eli yksinkertaistaen: Kolmisoinnussa Pohjasävel määrää kaksi muuta säveltä eri intervalleista, sävellajista riippuen?
 
Periaatteessa pohjasävel ei määrää mitään, mutta jos muodostetaan asteikosta kolmisointuja niin sitten noin voi ajatella.
 
Asia on varsin yksinkertainen kun muistaa, että kolmisoinnun kaava on 1-3-5 (priimi-terssi-kvintti).
 
Jos otetaan vaikka C-duuriasteikko ja lähdetään muodostamaan c-pohjainen kolmisointu...

C-D-E-F-G-A-H
|   |   |
1-2-3-4-5-6-7

...niin säveliksi tulee C, E ja G = C-duuri. C- ja E-sävelien etäisyys (eli intervalli) on suuri terssi, C ja G etäisyys on puhdas kvintti.
 
D-pohjainen sointu olis D, F, A = d-molli (pieni terssi, puhdas kvintti).

C-D-E-F-G-A-H-C
  |   |   |
  1-2-3-4-5-6-7

 
H-pohjainen sointu olis H, D, F = h dim (pieni terssi, vähennetty kvintti)

C-D-E-F-G-A-H-C-D-E-F-G-A-H
            |   |   |
            1-2-3-4-5-6-7

 
Eli pohjasävelestä lähdetään laskemaan asteikkoa ylöspäin ja valitaan eka, kolmas ja viides sävel. Hyvä harjoitus on kirjoittaa vaikka jonkin duuriasteikon ja molliasteikon kaikki kolmisoinnut paperille.
 
Teoriapalstalla on muuten hyvä jelppikerho ja innokkaita auttajia vastaavanlaisille kysymyksille.

"Mitä opettaa täysin aloittelijalle?"
 
Teoriat mahdollisimman vähälle alussa.
Itse soiton opetusta ja soittamista 99% ajasta.
 
Muutama sointu, komppausta, itse laulat ja soitat mukana,
oppilas soittaa, vaikka edes yhtä sointua.
 
Ei mitään intervalleja ja metronomeja mukaan alkuun.
Duuria ja mollia sointuina, ilman teoriaa.

Zibaldone: "Mitä opettaa täysin aloittelijalle?"
 
Teoriat mahdollisimman vähälle alussa.
Itse soiton opetusta ja soittamista 99% ajasta.
 
Muutama sointu, komppausta, itse laulat ja soitat mukana,
oppilas soittaa, vaikka edes yhtä sointua.
 
Ei mitään intervalleja ja metronomeja mukaan alkuun.
Duuria ja mollia sointuina, ilman teoriaa.
 
Tästä olen täysin samaa mieltä. Ensin opetellaan kävelemään ja vasta sitten juoksemaan. Eikö se ole vähän kuin uuden kielen opettelmista...... ei sitäkään helposti opi vain teoriaa pänttäämällä :-)

Alussa on tärkeintä pysyä motivoituneena. Merkitsee varmasti eri asioita eri ihmisille mutta useinmitenhan se tarkottaa omien mielibiisien opettelua vaikka ei teoriasta niin tietäisikään. Kyllä se teoria siinä sivussa pikkuhiljaa tulee. Eikä teoriakaan ole mikään asia mikä kerran opetellaan ja sitten ollaan vapaita. Ikuinen matka se musiikin matka kuitenkin on, joten miksi lähteä perse edellä puuhun.

Alussa on tärkeintä pysyä motivoituneena.
 
Kyllä näin. Mulle kyllä tuo motiivia tuo teoriakin täsä alussa, pääsee heti vähän paremmin jyvälle. Pääasiassa kuitenkin käyn sointuja lävitse, tyyliin Am, B7, C jne. Otan aina jonkun sarjan ja vedän jonkun aikaa läpi. Sit kun oppii vaihtamaan suht jouhevasti niin voisi alkaa jotan biisejä. Välillä sormituksia on mukava vetää.
 
Videokouluja en kykene seuraamaan ja opettajaa ei ole löytynyt.

KenSentMe: Kyllä näin. Mulle kyllä tuo motiivia tuo teoriakin täsä alussa, pääsee heti vähän paremmin jyvälle. Pääasiassa kuitenkin käyn sointuja lävitse, tyyliin Am, B7, C jne.

Totta tuokin. Tuo on itseasiassa hyvä kysymys mitä opettaa aloittelijalle, koska tämä ei todennäköisesti itsekään tiedä mikä motivoi, jokin vain kolahtaa kitaran soitossa.
Siksi tuntuu luonnolliselta, että kun omaa kitaran-soittaja-identiteettiä ei ole vielä niin kehittynyt, niin alussa motivaation ylläpitämiseksi olisi tärkeää soittaa mielibiisejä. Ja sillä tavalla kulkea jonku jalanjäljissä... Enemmän tai vähemmän.

Keskustelun aloittajalle huvittaisi sanoa, että opeta sille opetettavallesi Metallican Nothing Else Matters -kappaleen intron alku.
 
Itse aloitin oikeastaan koko kitaransoittoni siitä aikoinaan. Äkkiä sitä opetteli soittamaan koko intron, mutta biisi sooloineen tuli oikeasti opittua noin kymmenen vuotta myöhemmin :) Intron alkusävelet olivat niin helppo oppia, että se innosti opettelemaan introa paljon pidemmällekin ja minulle se antoi paljon kun oppi omasta mielestään oikeasti soittamaan jotain uskottavaa.
 
Vasta paaaaljon myöhemmin tajusin, että ko. kappaleen intron alun opettelu on aika kaukana uskottavasta. Siitä kuitenkin oli kiva ponnistaa!
 
Ehkä joidenkin legendaaristen ja kuitenkin helppojen kappaleiden näpyttelyintrot ovat sellaisia juttuja, mistä aloittelevat kepittäjät saisivat jotain irti?

Venomin "Witching Hourin" soolo on ensimmäinen oppitunti

hallu: Olet ymmärtänyt aivan oikein. Sointu on vähintään kahden intervallin (yleensä kai kvintti ja terssi) eli kolmen eri äänen muodostama harmonia. Harmonia on se kun äänet soivat yhtäaikaa siis toistensa päälle ja melodia on se kun äänet soivat vuoron perään. Duurin ja mollin ero on tessissä eli pieniterssi on sointuväriltään molli ja iso terssi on sointuväriltään duuri.
 

 
Aloitusikää ei kannata liiaksi tuijottaa, koska soittamaan oppii kyllä varttuneempikin henkilö. Nuorena aloittamisen etu on että on aikaa yllinkyllin kun on elämä edessä. Vanhana aloittamisen etu on että on kokemusta ja rutiinia oppimisesta ja kärsivällisyyttä.
 
Tämä on täysin totta. Minusta liikaa tuijotetaan aloitusikää jne. Moni varmaan jättää välistä kun muka joku "25"on liian korkea ikä. Kyse on juurikin ajasta. On selvä, että 10 vuotiaana on aikaa enemmän käyttää soittamiseen, kuin esim 25. Yleensä 25 iässä on jo työt ja joillaki ehkä jopa lapsia, niin aikaa ei ole.
 
Oppimisen kannalta en usko että iällä on hirveästi väliä. Kyse on ajasta ja motivaatiosta jne.