Media ja viihde ›

Elokuvassa ei ole muuta juonta kuin paskan puhuminen ja tupakan poltto.
 
Et ilmeisesti diggaa Jarmuschin Coffee and Cigarettes -pätkästä? Parhaat leffat ovat nimenomaan niitä, joissa ei tapahdu mitään ja joissa vaan jauhetaan paskaa.

Henri Henri Olavi: Et ilmeisesti diggaa Jarmuschin Coffee and Cigarettes -pätkästä? Parhaat leffat ovat nimenomaan niitä, joissa ei tapahdu mitään ja joissa vaan jauhetaan paskaa.
 
No Tarantino-rainat ovat juurikin tätä. Paskanjauhantaa pari tuntia ja viimesen vartin rätisee ja paukkuu.
Kevin Smithin tekeleet myös varsin dialogipainotteisia.

Reissun aikana tuli lennolla katsottua useampikin raina läpi, katsotaas jäikö mitään mieleen.
 
IT chapter 2 - Casting oli aika onnistunut tässä jatkossa ja kai tuo oli ihan ok lopetus tarinalle, lentokoneen pieni ruutu kyllä söi aika paljon tehoja mutta 3/5
 
Ad Astra - Brad Pitt on sanonut että tämä on tarina toksisesta maskuliinisuudesta, okei. Viihdytti sen 3/5 edestä tämäkin.
 
Rampage - Yllättävän paljon saatu elokuvaa aikaiseksi 80-luvun kolikkopelin pohjalta ja sopivan väsyneenä tämä oli ihan 3/5
 
Once Upon a Time in Hollywood - Siis vaihtoehtoinen loppu Sharon Taten tarinalle selkeästi, tässä oli aineksia sellaiseen 3/5 elokuvaan.
 
Zombieland: Double Tap - Hoho, 3/5 jatko-osa.
 
Child's Play (2019) - Aivan turha remake ja 1/5, ainoa piste tulee Aubrey Plazasta

Madagascar 2
Madagascar 3
 
Ykkösosaa ei ole tullut hetkeen katsottua, nämä katselin tuossa männä viikolla. Mukavia mukamas lastenelokuuvia, joita voi lapsenmielinen aikuinenkin katsoa aivot narikassa. Pingviinit on parasta koko leffasarjassa.
 
Kakkososalle sanotaan vaikka että 7/10 ja kolmoselle 8/10
 

 
Bad Boys For Life
 
Sarjan kahdesta aikaisemmasta osasta ei ole juurikaan muistikuvia, mutta tämä oli kyllä melkoista geneeeristä 2010-luvun jälkeistä toimintahöttöä. Ontuvia tehosteita ja muutamia kökköjä käänteitä, jotka yritetään paikata heiluttamalla kameraa siinä määrin, että herää epäilys oliko kuvaajana epileptikko joka on napattu suoraan ravebileistä. Eipä sillä, oli elokuvassa hyvätkin hetkensä, muutama ihan ok vitsi, nopeita autoja ja huonosti tehtyjä cgi-räjähdyksiä ja räiskintää. Plussaa myös yhdestä pääosaesittäjästä Paola Nunezista, olipahan melkoinen kissa.
 
7/10

Terminator 6: the dark fate 2/5
alussa vähän sama fiilis kun terminator kakkosessa. loppu tietokone grafiikka paska mössöö. parempi kuin edellinen osa
 
Rambo 4: the last blood 3/5
 
ihan ok vaikkakin pettymys. parempi kuin terminator 5

Terminator Dark Fate

Voi veljet mikä pettymys, aivan jäätävää tuubaa. Katsojapalautteen perusteella en odottanu kummia mutta silti petyin joka suhteessa. Terminaattori-kiksejä toimitti pyöreet 0.
Näyttelijät paskoja, meksiko-"teema" oli totaalisen merkillinen, pahis-naattori oli ihampaska. Tyhmä, kaikkivoipa robotti joka muuttuu halutessaan kahdeksi (tyhmä gimmick) ja lonkeroineen muistutti enempi jotain Edge of Tomorrowin mitälie cyberorganismeja kuin kunnollista, uhkaavaa terminaattoria.
Geneeristä, idealistista lässyttämistä suurin osa rainasta ja harvat toimintakohtaukset olivat onttoja ja mielikuvituksettomia.
Linda Hamiltonilta joka toinen repliikki oli fuck, fucking tai fucker.

No voiko hyvää elokuvaa odottaakaan jos teemana on robotti tulevaisuudesta

Angra Mainyu: No voiko hyvää elokuvaa odottaakaan jos teemana on robotti tulevaisuudesta
 
Kyllä voi.

Once Upon a Time ...in Hollywood
 
Aah olipa hyvä kaikin puolin.
 
4,2/5

seppo69: Once Upon a Time ...in Hollywood
 
Aah olipa hyvä kaikin puolin.
 
4,2/5
 
Mulle tämä oli tavallaan pieni pettymys. Vahva 3/5 kuitenkin. Brad Pitt näemmä sivuosa-Oscarista ehdolla, vaikka mun mielestä tällä oli ihan selkeä pääosa-rooli DiCaprion kanssa, mutta tää on tätä.

seppo69: Once Upon a Time ...in Hollywood
 
Aah olipa hyvä kaikin puolin.
 
4,2/5
 
perustele, minusta todella tylsä ja pitkä veteinen jossa juonena oli katella dicaprion b luokan leffoista pätkiä

Angra Mainyu: perustele, minusta todella tylsä ja pitkä veteinen jossa juonena oli katella dicaprion b luokan leffoista pätkiä
 
Lyhyesti:
 
-Immersoiva (ei siis realistinen) ajankuvaus joka saavutettu mm. upeilla kamera-ajoilla ja -kulmilla. Mm- autokohtaukset hyvinkin kouriintuntuvia.
 
- Haikea tunnelma kuolevasta maailmasta jota rikottiin sopivasti huumorilla, seksuaalisella energialla ja/tai pienellä creepiydellä. Toki historiaa ja sen tuntemista käyettiin tässä myös hyväksi ja ohjataan katsojaa eri suuntaan mihin oikeasti sitten mennäänkään, misdirection.
 
- Hauskinta Tarantinoa. Bruce Lee :D ja lopun töhöily.
 
- Jatkuvia viittauksia johonkin, mutta toimii täysin ilman niiden huomaamista.
 
- Leo ja varsinkin Pitt todella hyviä rooleissaan. Harvoin megatähdet enää ovat pelkästään roolihahmojaan, mutta tässä se onnistui, ehkä osittain aihepiirinkin johdosta.
 
- Tahti on juuri sopiva, ei liikaa nopeita leikkauksia ja teemoja ehtii hiukan pureskella ennen uutta kohtausta, Hyviä siirtymiä.
 
- Musat hyviä, mutta niitä ei nosteta samalla tavalla framille kuin Tarantinon aikaisemmissa.
 
- Muutama kohtaus jätetty sopivasti avoimeksi ratkaisuiltaan.
 
Hyvä, kevyt, viihdyttävä leffa jossa överitkään henkilöhahmot eivät sivurooleissakaan hyppää ikävästi silmille, vaan uppoavat Hollywoodin maisemiin osana luonnollista elämää.
 
Täytyy katsoa toisen kerran, että osaa analysoida paremmin.

seppo69: Lyhyesti:
 
-Immersoiva (ei siis realistinen) ajankuvaus joka saavutettu mm. upeilla kamera-ajoilla ja -kulmilla. Mm- autokohtaukset hyvinkin kouriintuntuvia.
 
- Haikea tunnelma kuolevasta maailmasta jota rikottiin sopivasti huumorilla, seksuaalisella energialla ja/tai pienellä creepiydellä. Toki historiaa ja sen tuntemista käyettiin tässä myös hyväksi ja ohjataan katsojaa eri suuntaan mihin oikeasti sitten mennäänkään, misdirection.
 
- Hauskinta Tarantinoa. Bruce Lee :D ja lopun töhöily.
 
- Jatkuvia viittauksia johonkin, mutta toimii täysin ilman niiden huomaamista.
 
- Leo ja varsinkin Pitt todella hyviä rooleissaan. Harvoin megatähdet enää ovat pelkästään roolihahmojaan, mutta tässä se onnistui, ehkä osittain aihepiirinkin johdosta.
 
- Tahti on juuri sopiva, ei liikaa nopeita leikkauksia ja teemoja ehtii hiukan pureskella ennen uutta kohtausta, Hyviä siirtymiä.
 
- Musat hyviä, mutta niitä ei nosteta samalla tavalla framille kuin Tarantinon aikaisemmissa.
 
- Muutama kohtaus jätetty sopivasti avoimeksi ratkaisuiltaan.
 
Hyvä, kevyt, viihdyttävä leffa jossa överitkään henkilöhahmot eivät sivurooleissakaan hyppää ikävästi silmille, vaan uppoavat Hollywoodin maisemiin osana luonnollista elämää.
 
Täytyy katsoa toisen kerran, että osaa analysoida paremmin.
 
Hyvät ja osuvat perustelut.

Ihmisen osa (2018)
 
Kotimaisessa draamakomediassa Hannu-Pekka Björkman esittää jo kaikkensa menettänyttä entistä IT-alan yrittäjää, joka kuitenkin yrittää ylläpitää kulissia kiireisen liikemiehen elämästä. Samalla kyvyttömyys/haluttomuus on hakea apua ajaa miehen eri näköisiin kusetuskeinoihin ilmaisen lounaan perässä.
 
Annan 2.5/5, mistä puolitoista tulee pelkästään H-P Björkmanin performanssista. Liikaa tuntuu vaivaavan kotimaisen elokuvan helmasynti, ylipitkä alustaminen. Samalla tatsi hukkuu ja kokonaisuus jää häilyväksi sketsimäisten gagien leikatessa vakavammat hetket

Terminator: Dark Fate
 
0/1. Ihan oikein että tulee studiolle hirveät tappiot eikä enää yhtään Terminaattoria lisää. Saatana minkä tekivät.

1917 - Taistelulähetit
 
Veikkaanpa että parhaan kuvauksen Oscarin voittaja on tässä. Uskomattoman nätti elokuva, ja kaikessa karuudessaan ja ahdistavuudessaan melkoisen vaikuttava. Lisäksi tuntuu jopa jotenkin tyrmäävältä ajatella, että tämäkään elokuva tuskin osaa totuudenmukaisesti kertoa sitä karmeutta ja hirveyttä mitä rintamaolosuhteissa koettiin ensimmäisessä maailmansodassa, eiköhän tässäkin anneta aika kaunisteltu kuva siitä millaiset olosuhteet todellisuudessa olivat. Sota on helvettiä.
 
Pakko antaa 10/10.

^ En välitä sotaelokuvista mitenkään älyttömästi. Tämä kuitenkin kiinnostaa. Ja nimenomaan insense-meininkinä. Sit voin taas palata kakskyttuumasesta katsomaan puhe-elokuvia.

Paljon tullut katsottua viime viikkoina leffoja, mutta laitetaan nyt näistä tuoreimmista jotain...
 
Kova kuin kivi (True Grit, 2010)
 
Toinen katsomiskerta kyseiselle rainalle, edellisestä jo reilusti yli viisi vuotta aikaa. Näyttelijäkaarti aivan uskomaton, Jeff Bridgesin ja Hailee Steinfeldin johdolla. Hokasin nyt muuten, että tässähän oli pienessä roolissa myös Domhnall Gleeson. Edelliskerralla en tainnut edes tietää koko hemmoa. Mutta suosittelen kaikille jos vaan minkäänmoinen lännenmeininki tai luonnossa seikkailut toimii, eikä ole tätä vielä nähnyt. Hiton hyvä. Loppuun vielä suosikkireplani Bridgesin esittämän Rooster Cogburnin suusta: https://youtu.be/MHfk4edzvnI?t=91
 
5/5
 
Juna Busaniin (2016)
 
Korealaista kauhua. Räjähdysmäisesti tarttuva virus leviää ympäriinsä ja myös erään junamatkan alkaessa Soulista osa matkustajista saa tartunnan. Sopivan ahdistavaa näin tautiepidemioiden keskellä, miksei muutenkin. Onnistuneet hahmot tietysti nostaa tämän pelkän aivottoman (heh) zombimätön yläpuolelle, vaikka alkuasetelma ei mikään uusi olekaan. Pidin kaikkinensa, välillä tosin tuli karjuttua ruudulle ohjeita hyökkäyksen keskellä oleville ihmisille.
 
4,5/5

Juu tuo 1917 on eka tapaus vuosikausiin minkä takia oikeesti tekis mieli kävellä teatteriin.