| Aihe: Neil Peart | 1 |
|---|
 Artturi
05.01.2019 01:44:51 (muokattu 06.01.2019 00:03:51) | |
|
Ajattelin, kun kuulin, että legenda on pannut kapulat pussiin lopullisesti avata ketjun herralle. (Ei löytynyt haulla!) Mielipiteitä, muistoja ja sellaisia olis kiva kuulla. Modern Drummerin Best Drummer taisi olla kuitenkin ihan saatanan monta vuotta!!
En ole itse rumpali! Onni oli nähdä Neil livenä n. 10 kertaa ja jotain siinä kyllä oli joka kerta mikä laittoi suun ammolleen.. |
|
Artturi: Ajattelin, kun kuulin, että legenda on pannut kapulat pussiin lopullisesti avata ketjun herralle. (Ei löytynyt haulla!) Mielipiteitä, muistoja ja sellaisia olis kiva kuulla. Modern Drummerin Best Drummer taisi olla kuitenkin ihan saatanan monta vuotta!!
En ole itse rumpali! Onni oli nähdä Neil livenä n. 10 kertaa ja jotain siinä kyllä oli joka kerta mikä laittoi suun ammolleen..
Neil on ollut suuri rumpali minulle ihan siitä asti, kun aloitin Rushia kuuntelemaan Permanent Wavesiin tutustumisesta asti. Levyjä kuunneltiin kaveripiirissä ja kaikki, mitä käsiini sain tuli huolella luettua. Myös Soundin julkaisema joku kirja bändeistä, jossa Rush haukuttiin ja Neilistä oli kirjoittaja sitä mieltä, että monenkaan sekuntin mittaista suoraa komppia Neil ei edes osaisi soittaa... VMP!
Vannoin, että jos Rush joskus tulee lähellekään Suomea, menen vaikka pumppuresiinalla katsomaan. Kun Rush Globeniin 29.9.2004 tuli, niin sinne mentiin veljien kanssa katsomaan.
Neilillä oli aina hienoin rumpusetti merkistä riippumatta ja soundi oli mieleen. Kaikki levyt eivät kolise vieläkään, mutta livenä tykkäsin kuunnella ja kävin monesti katsomassa. Moving Pictures on minulle hänen ja Rushin paras levy.
Osa rumpaleista pitää Neilin tyyliä kömpelönä ja soittoakaan eivät osaa arvostaa. Herra on kuitenkin tarinan arvoinen ja minulle hän on yksi merkittävimmista rumpaleista.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
Kyllähän Neil Peart on yksi itselleni suurimman vaikutuksen tehneistä rumpaleista. Rush-fanituksen myötä hän on luultavasti eniten kuuntelemani rumpali kautta aikain, ja se kuulunee aika selvästi myös omassa paukutuksessani.
Suunnilleen 20 vuotta sitten kuuntelin, kun CMX:n Yrjänä soitti radiossa omia suosikkilevyjään, ja yhtenä kappalevalintana oli Rushin Losing It. (En muistanut enää jälkeenpäin, mikä kappale oli kyseessä, mutta sain selvitettyä sen joitakin vuosia sitten.) Se hetki oli maaginen - sekä kappale että rumpalin työskentely iskivät johonkin hermoon, ja seurauksena Rushista tuli eniten fanittamani bändi koskaan. Unelmien täyttymys oli minullekin mainittu Globenin keikka vuonna 2004, ja olin mukana myös kaikissa Rushin Suomen konserteissa.
Näin pitkän fanituksen jälkeen pystyy jo sanomaan, että Peart ei missään nimessä ole täydellinen - hän ei ole taidoiltaan ihan kärkipäässä virtuoottisuudessa eikä groovessa. Peartin vahvuuksia ovat omasta mielestäni tietynlainen melodisuus rummutuksessa ja laajan äänipaletin musikaalinen käyttö. Peartin soitto oli myös livenä hauskaa seurattavaa, kun mies löi isoa settiään kovaa ja isoilla liikeradoilla. Muistaakseni jazzmies totesi joskus tällä palstalla jotenkin siihen suuntaan, että Peartilla on tunnistettava tyyli, mikä sinänsä on jo arvostettava asia. Kyllä hän minustakin paikkansa ansaitsee rumpalien top-listoilla.
Se, joka ei tiedä mitään ja tietää, ettei tiedä mitään, on viisaampi kuin se, joka ei tiedä mitään eikä tiedä, ettei tiedä mitään. |
|
Minulle Neilin suuruus on aina ollut se soiton musikaalisuus. Hillitön määrä kaikenlaisia kilkuttimia joita kuitenkin käytetään harkituissa paikoissa. Triossa sillä on aina ollut tilaa mikä pitää täyttää ja hän on tehnyt sen niillä hienoilla filleillä. Peart on nimenomaan rumpaleiden rumpali. Meitä on varmaan miljoonia jotka on kuunnelleet niitä juttuja ja miettineet että hetkinen, miten se tuonkin teki ja sitten yritimme itse perässä. Ennen videoiden aikaa se oli vielä vaikeampaa. En minä ainakaan ennen Peartia ollut kenenkään kuullut soittavan tuollaisia juttuja.
Kyseisen herran rasvaiset postaukset puhuvat omaa kieltään avioliittoa (ja lapsien hankkimista) vastaan. - Dr. Funkenstein: |
|
joku muu sikko: Minulle Neilin suuruus on aina ollut se soiton musikaalisuus. Hillitön määrä kaikenlaisia kilkuttimia joita kuitenkin käytetään harkituissa paikoissa. Triossa sillä on aina ollut tilaa mikä pitää täyttää ja hän on tehnyt sen niillä hienoilla filleillä. Peart on nimenomaan rumpaleiden rumpali. Meitä on varmaan miljoonia jotka on kuunnelleet niitä juttuja ja miettineet että hetkinen, miten se tuonkin teki ja sitten yritimme itse perässä. Ennen videoiden aikaa se oli vielä vaikeampaa. En minä ainakaan ennen Peartia ollut kenenkään kuullut soittavan tuollaisia juttuja.
Kyllä, nimenomaan musikaalinen rumpali. Aika vaikea on enää kuvitella Rushia ilman Neiliä rumpupallin takana. Sitäpaitsi kyllähän herralla tuo tekninen puolikin oli riitävän hyvässä kunnossa, vaikka nykyisin teknisempiäkin rumpaleita löytyy. Neilkin kuitenkin näitä vanhan koulukunnan rock rumpaleita joiden soitossa on musikaalisuutta ja soitto harkittua, ei pidetä liikaa kiirettä rumpupallin takana ja soiteta robottimaisesti mikä on nykyään aika monen rumpalin helmasynti. |
|
https://www.cbc.ca/news/entertainment/neil-peart-obit-1.5422806
Karvojen kasvatus on miesten hommaa! |
 Duro
10.01.2020 23:50:44 | |
|
Hyvää matkaa professori :(
Prönts. |
|
Huh. Tämä oli kyllä huono uutinen. Aika monet omat jutut on tullut Peartilta pöllittyä, jos alkaa kaivelemaan.
E# |
|
https://www.youtube.com/watch?v=dMSFqXGZ5TQ
So smooth you can hear the beard. |
 Ossi
11.01.2020 01:13:43 | |
|
Epämuusikko: https://www.youtube.com/watch?v=dMSFqXGZ5TQ
Oot sen verran velmu, etten tiedä heititkö linkin vitsillä vaiko tosimielessä :-) Niin tai näin! Mun lemppari Rush-kipale. On siellä toki joku muukin, mutta ehkä just nuo lyriikat osuu omiin ajatuksiin elämänkulusta tms.
Ymmärtääkseni Peartin elämä oli viime vuosina asettunut ja kohtuullista lienee, että olisi saanut jatkuakin sellaisena vielä pitkään. |
|
Kyllähän tämä pysäytti. |
 Olly
11.01.2020 02:39:04 | |
|
Vaikeaa tähän on mitään sanoa. Suru.
Read more than one book. |
 texan
11.01.2020 05:31:34 (muokattu 11.01.2020 07:37:18) | |
|
Lepää rauhassa Neil, soittosi jää elämään. |
|
Todellinen suurmestari on poissa.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
Ossi: Oot sen verran velmu, etten tiedä heititkö linkin vitsillä vaiko tosimielessä :-) Niin tai näin! Mun lemppari Rush-kipale. On siellä toki joku muukin, mutta ehkä just nuo lyriikat osuu omiin ajatuksiin elämänkulusta tms.
Ymmärtääkseni Peartin elämä oli viime vuosina asettunut ja kohtuullista lienee, että olisi saanut jatkuakin sellaisena vielä pitkään.
On tuo omiakin suosikkeja. Lapsuudenkaverini häissä tuo biisi oli isossa osassa.
Requiescat In Pace
So smooth you can hear the beard. |
|
Yksinkertaisesti The Paras Rumpali. Ja pätevin englanninkielen opettaja lyriikoiden tutkimisen kautta.
All the world's a stage, and we are merely players. |
|
80-luvulta asti Rushia ja Neil Peartia kuunnellut.
Monet jäävät Neiliä kaipaamaan. |
|
hollmi-5: Neil on ollut suuri rumpali minulle ihan siitä asti, kun aloitin Rushia kuuntelemaan Permanent Wavesiin tutustumisesta asti. Levyjä kuunneltiin kaveripiirissä ja kaikki, mitä käsiini sain tuli huolella luettua. Myös Soundin julkaisema joku kirja bändeistä, jossa Rush haukuttiin ja Neilistä oli kirjoittaja sitä mieltä, että monenkaan sekuntin mittaista suoraa komppia Neil ei edes osaisi soittaa... VMP!
Vannoin, että jos Rush joskus tulee lähellekään Suomea, menen vaikka pumppuresiinalla katsomaan. Kun Rush Globeniin 29.9.2004 tuli, niin sinne mentiin veljien kanssa katsomaan.
Neilillä oli aina hienoin rumpusetti merkistä riippumatta ja soundi oli mieleen. Kaikki levyt eivät kolise vieläkään, mutta livenä tykkäsin kuunnella ja kävin monesti katsomassa. Moving Pictures on minulle hänen ja Rushin paras levy.
Osa rumpaleista pitää Neilin tyyliä kömpelönä ja soittoakaan eivät osaa arvostaa. Herra on kuitenkin tarinan arvoinen ja minulle hän on yksi merkittävimmista rumpaleista.
R.I.P ja kiitos tästä avauksesta, vaikkakin haikea olo erään maailman tunnustetusti parhaimman rumpalin ja improvisoijan poismenon johdosta. Neil tosiaan Modern Drummerin Best drummer useita lukuisia kertoja, ..mutta muistan myös lukeneeni että Neil Peart arvosti kovasti Keith Moonia? |
|
Loppuvuodesta 1981 tutustuin Moving Pictures levyyn ja se muutti maailman. Bändi kolahti, eikä nuori mies voinut kuin ihailla Peartia ja koko bändiä.
En uskonut että bändiä näkisi koskaan livenä, mutta niin se vain tapahtui Lontoossa R30-rundilla Lontoossa ja Tukholmassa. Sittemmin kävivät myös Suomessa meidän iloksi.
Kiitos Peartille inspiraatiosta monin eri tavoin. Vaikea tätä on silti uskoa, niin yllättävä oli tämä surullinen uutinen. Olisin toivonut että olisi saanut viettää leppoisia eläkepäiviä perheensä kanssa huomattavasti pidempään, mutta näin ei käynyt. Vaimo ja nuori tytär jäivät kaipaamaan perheenisää ja muu maailma mestarirumpalia.
The Professor; KIITOS JA HYVÄÄ MATKAA! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
