Kitarat: kitarakamat ›

iec: https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1517508
 
Siinä on hyvä vaihtoehto. Ja tyyppi tietää Fenderin vahvareista ja paljon. On tainnut kokeilla aika monta eri mallia läpi ennenkuin päätyi soundien puolesta juuri Pro Sonicciin.
 
Itselläni ollut kesästä asti vastaava pro reverb, joka 1979 vuosimallia. Oma tosin 70 w kliinimonsteri. Jos klassisen puhdas fender soundi hakusessa, niin ei tuollaisella voi kyllä silloin vikaan mennä. Hieno putkiohjattu "surffi" reverb ja tremolo lisänä. Painaahan se kyllä melkoisesti, mutta pyörät helpottamassa asiaa.

Mulla on ollut muutama Fenderin putkistyke, ja selkeä suosikki on blackface Twin Reverb. Soundi on hieno sekä hiljaa että kovaa soitettaessa. Lämpöä ja heleyttä just oikeassa suhteessa. Kyllä: sillä voi soittaa myös hiljaa ja hyvällä soundilla. Säröt otetaan pedaaleista, joita tuo combo syö hyvin. Kaiku ja tremolo ovat erinomaiset, paremmat kuin deluxe reverbissä. Headroomia riittää, ei mene koskaan tukkoisen kuuloiseksi. Painavahan tuo on kanniskella, mutta muuten tykkään.

Metalkallo: Bluetone on hyvä jos tahtoo Fender kliinit, mutta vaikka Marshall särön, ne kun tekee tuollaisia tavallaan yhdistelmä vahvareita. Bluetonessa myös rahat menevät kotimaahan tekijälle.
 
Itselläni on Rikstone marsu klooni ja pakko sanoa, että en custom tehdyn vahvistimen jälkeen ole vilkuillut noita tehtaasta tulleita kaupan vahvareita yhtään.
 
Ehkä kuitenkin kannattaa hankkia käytetty Fenderin putkicombo, jos oikeasti haluaa sitä Fender-soundia. Ei siis mitään pahaa näitä kotimaisia valmistajia kohtaan, mutta noiden Fendereiden kanssa saa yleensä kyllä just sitä Fender-soundia, eikä ole sinne päin tai jotain muuta. Ja käytettynä hankkiminen muutenkin bestiä hommaa.

Hauska Fender-päivä. 68 custom-twin aluksi testiin. Erittäin raju peli - custom sisäänmenojen kautta suorastaan vaarallisen äänekäs. Vintage-siäänmenosta löytyi jo leppoisampi tunnelma. Kaiku ja tremolo todella hienot. 2x12 antaa melkoisen clean-vallin. Kuinkahan tehoa saisi edes hiukan toppuuteltua? Keinokuorman kanssa ei haluja kikkailla...
 
Sitten myöhemmin illalla 65 ja 68 versiot Princetonesta. Eräs herrasmies oli samoilla asioilla, testailtiin ja kuunneltiin kimpassa. Demovideoiden huomattavat erot mallien välillä ei pidä paikkaansa, IMO. Onhan ne kuin eri vahvistin, mutta paremmuutta on todella vaikea taputella, eikä monissa demoissa havaittua tukkoisuutta 68-customissa livenä löydy. Ei ainakaan tänään jaottelu ollut niin selkeä ja yksioikoinen. Hienoja kumpikin: tämä herrasmies otti 68-version.
 
Toisen (tarvittaessa) bassoöveri on toisen puute, ja toisessa Celestion, toisessa Jensen, jne. Melkein kolikolla pitää päättää. 68 hieman halvempi. Ei saatu 65:sta bassoa liikaa edes bass täysillä. Puute vai etu....?....
 
Kummassakin upeat kaiku ja tremolo. 65 version tremolo tosin herään vasta intensity-säädön ollessa öbaut 5-asennossa - hiukan outoa?

flirtti: Hauska Fender-päivä. 68 custom-twin aluksi testiin. Erittäin raju peli - custom sisäänmenojen kautta suorastaan vaarallisen äänekäs. Vintage-siäänmenosta löytyi jo leppoisampi tunnelma. Kaiku ja tremolo todella hienot. 2x12 antaa melkoisen clean-vallin. Kuinkahan tehoa saisi edes hiukan toppuuteltua? Keinokuorman kanssa ei haluja kikkailla...
 
Sitten myöhemmin illalla 65 ja 68 versiot Princetonesta. Eräs herrasmies oli samoilla asioilla, testailtiin ja kuunneltiin kimpassa. Demovideoiden huomattavat erot mallien välillä ei pidä paikkaansa, IMO. Onhan ne kuin eri vahvistin, mutta paremmuutta on todella vaikea taputella, eikä monissa demoissa havaittua tukkoisuutta 68-customissa livenä löydy. Ei ainakaan tänään jaottelu ollut niin selkeä ja yksioikoinen. Hienoja kumpikin: tämä herrasmies otti 68-version.
 
Toisen (tarvittaessa) bassoöveri on toisen puute, ja toisessa Celestion, toisessa Jensen, jne. Melkein kolikolla pitää päättää. 68 hieman halvempi. Ei saatu 65:sta bassoa liikaa edes bass täysillä. Puute vai etu....?....
 
Kummassakin upeat kaiku ja tremolo. 65 version tremolo tosin herään vasta intensity-säädön ollessa öbaut 5-asennossa - hiukan outoa?
 
Ajattelin joskus samoin keinokuormista varsinkin, kun olin lukenut joka paikasta, miten ne paskoo soundia. Ostin kuitenkin Bluetonen Load Boxin, mikä osoittautui erinomaiseksi hankinnaksi. Taltuttaa hyvin volumea, on tosi transparentti ja toimii ilman sähköä. Siitä löytyy kuulokelähtöä, linjaulostuloa, ym, mutta ei niistä tarvitse välittää. En itsekään käytä niitä tällä hetkellä. Piuha vahvarista boxiin, boxista elementeille ja valitsee sopivan vaimennuksen. Ei paha.
 
Bassoa saa, ainakin oletettavasti, lisää elementin vaihdolla. Ja voipi se soundi parantua muutenkin. Esim. Eminencen Swamp Thangissä pitäisi olla reilusti bassoa ja sopii Fendereihin. Elementtien herkkyydellä on merkittävää vaikutusta äänenpaineeseen, joten niillä saa muutettua sitäkin. Mahdollisuudet riippuu alkuperäisten elementtien spekseistä.

Laulava Kylätohtori: Ajattelin joskus samoin keinokuormista varsinkin, kun olin lukenut joka paikasta, miten ne paskoo soundia. Ostin kuitenkin Bluetonen Load Boxin, mikä osoittautui erinomaiseksi hankinnaksi. Taltuttaa hyvin volumea, on tosi transparentti ja toimii ilman sähköä. Siitä löytyy kuulokelähtöä, linjaulostuloa, ym, mutta ei niistä tarvitse välittää. En itsekään käytä niitä tällä hetkellä. Piuha vahvarista boxiin, boxista elementeille ja valitsee sopivan vaimennuksen. Ei paha.
 
Bassoa saa, ainakin oletettavasti, lisää elementin vaihdolla. Ja voipi se soundi parantua muutenkin. Esim. Eminencen Swamp Thangissä pitäisi olla reilusti bassoa ja sopii Fendereihin. Elementtien herkkyydellä on merkittävää vaikutusta äänenpaineeseen, joten niillä saa muutettua sitäkin. Mahdollisuudet riippuu alkuperäisten elementtien spekseistä.
 
Äskettäin naapurin kanssa jutustelua. Hänellä on 60-luvun Princeton ja Super-Reverb. Keinokuorman virkaa toimittaa jokin Mad-Professorin purkki, olisko ollut jonkinlainen overdrive.
Varsinaisesta keinokuormasta hänellä huonoja kokemuksia, mutta onhan niitä erilaisia, todella.
Princeton on muuten alunperin ollut 2x10", tuli esiin keskusteluissa kuin lasisilmä :)
 
Oltiin yhtä mieltä, ettei ehkä kannata referenssiä hakea hänen compoista, ei volan eikä soundin suhteen: liian vanhoja mun lompuukille ja muutenkin. Olisi kyllä hauska testata vierekkäin 65-reissue ja orkkis sen ikäinen. Siis Princeton.

heinovi1: Jokaiseen tilanteeseen varmaan löytyy juuri sopivin vahvistin jostain tietystä teholuokasta, mutta sanoisin, että Twin Reverb on hyvä lähes missä vaan. Mikäli videon kaltainen puhdas perussaundi on hakusessa, Twin tarjoaa sen sekä kotona, että tarvittaessa vaikka ilman PA:ta isommalla keikalla.
 
Mikäli suurin osa soitosta tapahtuu juuri yhdellä tietyllä saundilla, joka saadaan vain etu -ja/tai pääteasteen ajamisella tarpeeksi rajusti, voi olla hyödyllisempää miettiä omiin soittotilanteisiin parhaiten sopiva teholuokka. Muuten sanoisin Twinin olevan erinomainen yleistyökalu, jota varsinkin nykypäivän putki ja kaiutinvalikoimalla on erittäin helppo hiljentää, tehdä vielä äänekkäämmäksi tai muuten vaan muokata saundia omaan makuun paremmaksi. Ainoa miinus on ehkä laitteen paino, jota tosin sitäkin voi vähentää vaikkapa kevyemmillä kaiuttimilla. Hyvinhän tuo kuitenkin sylissä kulkee. Varmin tapa satuttaa selkänsä lienee roudata sitä yhdellä kädellä koneen ainoastan kahvasta.
 
Fenderin uusista Custom sarjoista henkilökohtaista kokemusta on vain Deluxe sekä Princeton Reverbista. Molemmat jämäkän tuntuisia ja saundi oli kohdallaan.
 
Kyllä kyllä, mietin sitä Twiniä edelleen. Pienellä vaivalla siitä saisi pelin joka tilanteeseen. Jostain syystä 68 custom:sta ja muista reiusseista joita olen testaillut, juuri Twinissä toimivat kaiku ja tremolo ja muutenkin koko kone jotenkin uskottavasti. Vahvistimen painolla ei mulle ole oikeastaan mitään väliä, kunhan ei ole liian kevyt!

flirtti: Äskettäin naapurin kanssa jutustelua. Hänellä on 60-luvun Princeton ja Super-Reverb. Keinokuorman virkaa toimittaa jokin Mad-Professorin purkki, olisko ollut jonkinlainen overdrive.
Varsinaisesta keinokuormasta hänellä huonoja kokemuksia, mutta onhan niitä erilaisia, todella.
Princeton on muuten alunperin ollut 2x10", tuli esiin keskusteluissa kuin lasisilmä :)
 
Oltiin yhtä mieltä, ettei ehkä kannata referenssiä hakea hänen compoista, ei volan eikä soundin suhteen: liian vanhoja mun lompuukille ja muutenkin. Olisi kyllä hauska testata vierekkäin 65-reissue ja orkkis sen ikäinen. Siis Princeton.
 
Mahtoiko olla tällainen "anti-overdrive", joka on tarkoitettu särösoundin putsaamiseen?
 
https://www.customsounds.fi/mad-pro … or-evolution-orange-underdrive.html
 
Joo, kyllä noita keinokuormia on hyvin eri tasoisia. Kokemusta ei ole muista, mutta juttujen perusteella osa paskoo soundia pahastikin. Samasta syystä ei itsekään tullut sellaista aikaisemmin hankittua. Mutta kyllä nuo hyvät on ihan oikeasti hyviä. Kokeilemisen arvoisia varsinkin, jos muut konstit eivät auta.
 
Enpä ole koskaan kuullutkaan, että on alunperin 2x10". Tuollainen voisi nykyäänkin olla kova vehje. Muutenkin 2x10" kaapit olisivat mielenkiintoisia testata, mutta ei jaksa tähän väliin, kun olen saanut jo 12" kanssa pelaamisesta tarpeekseni. :)
 
Tuollainen testi olisi kyllä erityisen mielenkiintoinen. Itse en ole koskaan näitä aitoja vintageja testannut, ainoastaan näitä uusia. Olisi hauska testata rinta rinnan, miten nämä reissuet pärjäävät vanhoille, sillä hyviä ovat nämä uudetkin.
 
E. Tulipa mieleen, että näitä on tällaisiakin olemassa. Elementti, jonka herkkyyttä, eli äänenpainetta, saa säädettyä. En ole koskaan testannut. Kerran oli omalla kylällä myynnissä, mutta olin sen verran tyhmä, etten älynnyt ostaa testiin.
 
https://www.uraltone.com/eminence-maverick-12-8ohm-75w-100db.html

Laulava Kylätohtori: Mahtoiko olla tällainen "anti-overdrive", joka on tarkoitettu särösoundin putsaamiseen?
 
https://www.customsounds.fi/mad-pro … or-evolution-orange-underdrive.html
 
Joo, kyllä noita keinokuormia on hyvin eri tasoisia. Kokemusta ei ole muista, mutta juttujen perusteella osa paskoo soundia pahastikin. Samasta syystä ei itsekään tullut sellaista aikaisemmin hankittua. Mutta kyllä nuo hyvät on ihan oikeasti hyviä. Kokeilemisen arvoisia varsinkin, jos muut konstit eivät auta.
 
Enpä ole koskaan kuullutkaan, että on alunperin 2x10". Tuollainen voisi nykyäänkin olla kova vehje. Muutenkin 2x10" kaapit olisivat mielenkiintoisia testata, mutta ei jaksa tähän väliin, kun olen saanut jo 12" kanssa pelaamisesta tarpeekseni. :)
 
Tuollainen testi olisi kyllä erityisen mielenkiintoinen. Itse en ole koskaan näitä aitoja vintageja testannut, ainoastaan näitä uusia. Olisi hauska testata rinta rinnan, miten nämä reissuet pärjäävät vanhoille, sillä hyviä ovat nämä uudetkin.
 
E. Tulipa mieleen, että näitä on tällaisiakin olemassa. Elementti, jonka herkkyyttä, eli äänenpainetta, saa säädettyä. En ole koskaan testannut. Kerran oli omalla kylällä myynnissä, mutta olin sen verran tyhmä, etten älynnyt ostaa testiin.
 
https://www.uraltone.com/eminence-maverick-12-8ohm-75w-100db.html
 
Kappas vaan Eminenceä! Pitääpä tutkia tuo proffakin.
 
Tuosta 10" juteltiin kylillä tänään. Kun n. vuosi sitten kävin testimässä Princetonea, kuullosti 10" totaalisen pieneltä ja heiveröiseltä. Nyt taasen, ei vaikutelmassa ollut mitään pientä tai vikaa. Päinvastoin. Oma stratokin kuullosti mahtavalta pitkästä aikaa. Mikähän lienee ollut a.k asennoituminen aiemmin?
 
Vanhoista vahvistimista, mulla on ollut muutama 60-luvun Hohner Orgaphon-compo, 77 Twin ja 90-lukuinen jtm 45. Niin ja Dynacordin Gigant ja (vieläkin löytyy) Eminent II. Ainoat jotka todella ovat kolahtaneet, ovat nuo Dynacordit ja nyttemmin nämä uudet mainitut reissue-Fenderit. Bändisoitossa kitarointi ollut hieman taka-alalla, rummut pääsoittimena taas.
Rumpupallilta olen kuunnellut kitaristien soundia ja soittoa, omaa kitarointia puuhannut enemmän ajatuksella ja soundia kuunnellen.
Hieman modernimpi versio Fendersoundista tuntuisi nyt olevan korville /aivoille pop. En ainakaan heti tunnusta että olisi kyse uuden ja kiiltävän kaasutuksesta.

flirtti: Kyllä kyllä, mietin sitä Twiniä edelleen. Pienellä vaivalla siitä saisi pelin joka tilanteeseen. Jostain syystä 68 custom:sta ja muista reiusseista joita olen testaillut, juuri Twinissä toimivat kaiku ja tremolo ja muutenkin koko kone jotenkin uskottavasti. Vahvistimen painolla ei mulle ole oikeastaan mitään väliä, kunhan ei ole liian kevyt!
 
Olen omistanut monenlaisia Fenkkuja tai niiden klooneja, ja yhteenvetona mielestäni vanhoissa on joku taika. Tremolo ja kaiku ovat jotenin makeammat ja uusissa jossain määrin olevat hurinat ja turhat pulputukset (tremolosta) loistavat poissaolollaan. Kestävyys ja huollettavuus ovat myös kohdallaan. Ja tietenkin mojo.
 
Jos paino ei haittaa, olisi tässä mielestäni todella kova kone kohtuulliseen hintaan: https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1519781 . Super Reverb toimii hyvin myös hiljaa soittaessa varmaankin 4x10" rakenteen ansiosta.
 
Vanhaan tyyliin tehdyt uudet (esimerkiksi Uraltonen kiteistä) ovat myös oivalisia pelejä, toki edellyttäen, että ne on kunnolla rakennettu.

iec: https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1517508
 
Siinä on hyvä vaihtoehto. Ja tyyppi tietää Fenderin vahvareista ja paljon. On tainnut kokeilla aika monta eri mallia läpi ennenkuin päätyi soundien puolesta juuri Pro Sonicciin.
 
Jep, tämä(kin) on huomattu...:)

Wäiski: Olen omistanut monenlaisia Fenkkuja tai niiden klooneja, ja yhteenvetona mielestäni vanhoissa on joku taika. Tremolo ja kaiku ovat jotenin makeammat ja uusissa jossain määrin olevat hurinat ja turhat pulputukset (tremolosta) loistavat poissaolollaan. Kestävyys ja huollettavuus ovat myös kohdallaan. Ja tietenkin mojo.
 
Jos paino ei haittaa, olisi tässä mielestäni todella kova kone kohtuulliseen hintaan: https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1519781 . Super Reverb toimii hyvin myös hiljaa soittaessa varmaankin 4x10" rakenteen ansiosta.
 
Vanhaan tyyliin tehdyt uudet (esimerkiksi Uraltonen kiteistä) ovat myös oivalisia pelejä, toki edellyttäen, että ne on kunnolla rakennettu.
 
Mulla on todella hyvin rakennettu compo, Uraltone 3.0. Sen kimppuun käyn kohtsilleen, Holy Grail toimii kaikuna. Erään bändin Gibson-kitaristi saa sen kuullostamaan Midtown:lla hienolta. Mulla hieman vaikeuksia Uralin kanssa.
 
Tuo Super reverb on myös erittäin kiinnostava. 73 syntyi monenlaista... :))

Wäiski: Jos paino ei haittaa, olisi tässä mielestäni todella kova kone kohtuulliseen hintaan: https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1519781 . Super Reverb toimii hyvin myös hiljaa soittaessa varmaankin 4x10" rakenteen ansiosta.
 
Tuo on varmasti hyvä peli, ei ole -73 kuten ilmoituksessa lukee vaan pikemmin -75. Master Volume tuli Superiin -75 paikeilla.
 
Oma -73 kuvassa ilman Master volumea:
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/156813.jpg

Olisi kiva kuulla tarkemmin, mitkä ovat niitä keinokuormia, jotka paskovat soundin oikein kunnolla? Ittellä kokemusta ainoastaan omasta ToneKingistä, josta ei mitään huonoa sanottavaa. Yhdellä combolla makkarista reeneihin ja keikalle, yöllä tai päivällä. Aina saa luukuttaa. Kaverilla oli vähän halvempi Palmer Marsun kanssa ja hyvältä saundas sekin.

McLeach: Olisi kiva kuulla tarkemmin, mitkä ovat niitä keinokuormia, jotka paskovat soundin oikein kunnolla? Ittellä kokemusta ainoastaan omasta ToneKingistä, josta ei mitään huonoa sanottavaa. Yhdellä combolla makkarista reeneihin ja keikalle, yöllä tai päivällä. Aina saa luukuttaa. Kaverilla oli vähän halvempi Palmer Marsun kanssa ja hyvältä saundas sekin.
 
Olisi myös. Ei minkäänlaista kokemusta kuormista. Ylipäätään, ei totaalisen paskasta soundista kokemusta lainkaan. Aina on löytynyt jokin kitara-vahvistin yhdistelmä jolla oma juttu tulee esiin, ja ihan riittävän hyvin.

Kuha: Tuo on varmasti hyvä peli, ei ole -73 kuten ilmoituksessa lukee vaan pikemmin -75. Master Volume tuli Superiin -75 paikeilla.
 
Oma -73 kuvassa ilman Master volumea:
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/156813.jpg
 
Kiitokset. Tässä aloittamani ketjun yksi juju - m.netissä on juuri tällaista tietoa. Mun mielestä hyvin tärkeää sellaista.

flirtti: Äskettäin naapurin kanssa jutustelua. Hänellä on 60-luvun Princeton ja Super-Reverb. Keinokuorman virkaa toimittaa jokin Mad-Professorin purkki, olisko ollut jonkinlainen overdrive.
Varsinaisesta keinokuormasta hänellä huonoja kokemuksia, mutta onhan niitä erilaisia, todella.
Princeton on muuten alunperin ollut 2x10", tuli esiin keskusteluissa kuin lasisilmä :)
 
Oltiin yhtä mieltä, ettei ehkä kannata referenssiä hakea hänen compoista, ei volan eikä soundin suhteen: liian vanhoja mun lompuukille ja muutenkin. Olisi kyllä hauska testata vierekkäin 65-reissue ja orkkis sen ikäinen. Siis Princeton.
 
Princetonia ei ole ikinä tehty 2x10"-konfiguraatiolla, paitsi vissiin joku transistoritoiminen Princeton Chorus 80-luvulla, ei kuitenkaan yhtään ns. klassikkokonetta.
 
Täällä ois kolme 60-luvun Princetonia, jos kiinnostaa testata: '62 Brownface, '63 BFWK ja '65 Blackface Princeton Reverb. Pari Deluxea ja pari isompaakin löytyy 60-luvun alkupuoliskolta. Kaikille noista on paikkansa, mutta yleiskoneena ja pedaalialustana '62 Brownface on mun suosikki: sopiva teholuokka, ei pää irtoa, todella makea säröytyminen, näppärä koko, keveys, ulkonäkö ja yksinkertaisesti aivan järjettömän hyvä soundi.

McLeach: Olisi kiva kuulla tarkemmin, mitkä ovat niitä keinokuormia, jotka paskovat soundin oikein kunnolla? Ittellä kokemusta ainoastaan omasta ToneKingistä, josta ei mitään huonoa sanottavaa. Yhdellä combolla makkarista reeneihin ja keikalle, yöllä tai päivällä. Aina saa luukuttaa. Kaverilla oli vähän halvempi Palmer Marsun kanssa ja hyvältä saundas sekin.
 
Minulla oli taannoin -76 Super Reverb, joka näytti juuri myynnissä olevalta. Ainakaan minulle Master volumella ei ollut käyttöä mutta ei se haitannutkaan kun piti täysillä. Muistaakseni vuoden -76 jälkeen kytkentä muutettiin ultralineaariseksi, jolloin teho kasvoi 45 watista 70 wattiin. En ole sellaista kuullut, mutta esson baarin juttujen mukaan muutos ei ollut hyvä.
Ennen -76 -mallia minulla oli reissue Super reverb. Sekin hienosoundinen kone, mutta vanha vielä miellyttävämpi soundiltaan.
Reissuessa oli myös jonkunlaisena ongelmana myös puluttava häiriöääni tremolon ollessa päällä varsinkin samaan aikaan reverbin kanssa. Sama juttu oli Vibrolux-reissuessa (se on 2x10"). Osittain asian saa korjattua vaihtamalla jalkakytkimen kaapelin oikeanlaiseen (Uraltonelta saa). Reissueissa oli jalkakytkimen kaapelissa kaiun ja tremolon maadoitusjohdot yhteisen maavaipan sisällä, oikeanlaisessa kaiun piuha menee maadoituksen sisällä ja tremolon ulkopuolella => johtojen välillä ei ole ylikuulumista.

Jucciz: Princetonia ei ole ikinä tehty 2x10"-konfiguraatiolla, paitsi vissiin joku transistoritoiminen Princeton Chorus 80-luvulla, ei kuitenkaan yhtään ns. klassikkokonetta.
 
Täällä ois kolme 60-luvun Princetonia, jos kiinnostaa testata: '62 Brownface, '63 BFWK ja '65 Blackface Princeton Reverb. Pari Deluxea ja pari isompaakin löytyy 60-luvun alkupuoliskolta. Kaikille noista on paikkansa, mutta yleiskoneena ja pedaalialustana '62 Brownface on mun suosikki: sopiva teholuokka, ei pää irtoa, todella makea säröytyminen, näppärä koko, keveys, ulkonäkö ja yksinkertaisesti aivan järjettömän hyvä soundi.
 
Minulla oli jonkin aikaa Blackface Princeton Reverb asennettuna 2x10" Vibrolux Reverbin combokoteloon. Oikealla kaiutinvalinnalla tämä oli mukava yhdistelmä. Kymppien napakka saundi sopi moneen tilanteeseen, mutta kaikkien kokeilujen jälkeen olen päätynyt 1x12" Princetoniin. Kotona soittaessa ja äänittäessä 10" oli oikein sopiva, mutta muiden kanssa soittaessa 12" tuntuu paremmalta ja omaan käyttöön sopivin kaiutinkin (vanha Eminence Red Fang) löytyi siitä kokoluokasta.