| Aihe: Syntetisaattorin kytkeminen kotiteatterijärjestelmään | 1 |
|---|
|
Olen aloittamassa syntikkaharrastamista ja kaipaan apua syntikan ja kotiteatterijärjestelmän kytkennässä. Olen hankkimassa Rolandin System-8 syntetisaattoria. Minulta löytyy valmiiksi kotiteatterijärjestelmän alku, jossa on kaksi kappaletta Klipsch RP-5000F lattiakaiuttimia, jotka saavat äänensä Denon AVR-X1600H viritinvahvistimen läpi tällä hetkellä televisiosta. Nyt olisi tarkoitus käyttää näitä kaiuttimia myöskin syntetisaattorin äänen toistamiseen, koska en haluaisi hankkia erillisiä studiomonitoreita, vaan rakentaa sellaisen järjestelmän, jossa pystyn käyttämään kotiteatteria musiikin toistamiseen tietokoneelta, televisiosta ja soittimista.
Vahvistimestani löytyy etupaneelista AUX-portti ja takapaneelista Audio IN (phono)-portit ja kahdet muut Audio IN-portit, joista toiset on nimetty "CBL/SAT" ja toiset "Media Player". Mitä näistä tulisi käyttää syntikan liittämiseen? Syntetisaattorista löytyy R/L output-lähdöt, joista käsittääkseni nuo piuhat vahvistimelle tulisi vetää. Käsittääkseni tuo phono-tyypin portti on jo valmiiksi pois laskuista.
Olen kuullut, että on mahdollista käräyttää lattiakajarit, jos huudatan syntikkaa liian kovalla voimakkuudella. Onko tätä äänentasoa jotenkin mahdollista määrittää, jotta pysyisin varmasti ns. turvallisella tasolla äänenvoimakkuudessa?
Onko näiden laitteiden liittämisessä muita ongelmia esim. jos tulevaisuudessa laajennan soitinjärjestelmää rumpukoneella, vocoderilla tai toisella syntikalla? | |
Moi.
Tervetuloa mnettiin.
Tldr: Jos et halua sijoittaa aktiivi-PA kaappeihin, eikä monona soitteleminen basso- tai kiipparicombon kautta mielytä sekään, suosittelisin hyvälaatuisia kuulokkeita.
Esseentynkää:
raattu: Minulta löytyy valmiiksi kotiteatterijärjestelmän alku, jossa on kaksi kappaletta Klipsch RP-5000F lattiakaiuttimia, jotka saavat äänensä Denon AVR-X1600H viritinvahvistimen läpi tällä hetkellä televisiosta. Nyt olisi tarkoitus käyttää näitä kaiuttimia myöskin syntetisaattorin äänen toistamiseen, koska en haluaisi hankkia erillisiä studiomonitoreita, vaan rakentaa sellaisen järjestelmän, jossa pystyn käyttämään kotiteatteria musiikin toistamiseen tietokoneelta, televisiosta ja soittimista.
Haastava idea, ja pitkälti tuhoon (=kaiuttimien) tuomittu ellet tyydy todella vaatimattomiin äänenpaineisiin synan ja mahdollisten rumpukoneiden yms. kanssa.
Vastaavalla tavalla on tuhottu määrätön määrä ihan kelvollisiakin stereojärjestelmien kaiuttimia, paskoista puhumattakaan, niin kitaralla kuin kosketinsoittimillakin.
Ja täysin syyttä.
Studiomonitorien käyttö on yhtälailla heikoilla jäillä tallaamista, ovat tässä käyttötarkoituksessa kokolailla samalla viivalla kuin HiFi-järjestelmätkin, vaikkakin kehittyneimmissä aktiivimonitoreissa saattaa olla DSP suojauksia varjelemassa elementtejä käyttäjän kämmeiltä.
Mahdollista tuo kotiteatterin lävitse soitteleminen toki on, mutta vaatii kurinalaisuutta ja/tai erikoislaitteistoja joista kumpaistakaan aniharvoilta löytyy.
raattu: Vahvistimestani löytyy etupaneelista AUX-portti ja takapaneelista Audio IN (phono)-portit ja kahdet muut Audio IN-portit, joista toiset on nimetty "CBL/SAT" ja toiset "Media Player". Mitä näistä tulisi käyttää syntikan liittämiseen?
Sitä mikä jä vapaaksi kun kaikki muut (tärkeämmät ;)) ohjelmalähteet on kytketty.
Ellei manuskasta löydy parempaa tietoa, sisäänmenot ovat yleensä ominaisuuksiltaan (herkkyys/dynamiikka) identtisiä (pl. phono ja mic.).
raattu: Syntetisaattorista löytyy R/L output-lähdöt, joista käsittääkseni nuo piuhat vahvistimelle tulisi vetää.
Suoraan tuskin pystyt häiriöittä kytkemään koska ainakin viritinvahvistin on maadoittamaton, eli signaalimaiden potentiaalien samanlaisuudesta ei ole mitään takeita.
Apumikseri ja galvaanisesti erottavat DI-boksit ovat varmin tapa päästä mahdollisimman häiriöttömään signaaliin.
raattu: Käsittääkseni tuo phono-tyypin portti on jo valmiiksi pois laskuista.
Oikeassa olet, Phono on poissa laskuista ilman käänteistä RIAA-korjainta.
raattu: Olen kuullut, että on mahdollista käräyttää lattiakajarit, jos huudatan syntikkaa liian kovalla voimakkuudella. Onko tätä äänentasoa jotenkin mahdollista määrittää, jotta pysyisin varmasti ns. turvallisella tasolla äänenvoimakkuudessa?
Turvallista tasoa on äärihankala määritellä, koska etenkin syntetisaattoreiden aaltomuodot ovat hankalasti analysoitavissa.
Ja koska vaarassa ovat (jopa samalla aaltomuodolla) niin basso- kuin diskanttielementitikin.
HPF (High Pass Filter = ylipäästösuodin) ja limitteri ovat oivia konsteja suojella alapääelementtejä, kuten on kompressorikin oikein käytettynä.
raattu: Onko näiden laitteiden liittämisessä muita ongelmia esim. jos tulevaisuudessa laajennan soitinjärjestelmää rumpukoneella, vocoderilla tai toisella syntikalla?
Apumikseri kannattaa ehdottomasti hankkia valmiiksi jos haikailee useampaa äänilähdettä.
Jos et tunne tarvetta äänittää mikserin kautta, miltei mikä tahansa halpis jossa on riittävästi sisäänmenoja, kanavia ja sulle tärkeitä ominaisuuksia (EQ/AUX/FX/yms.) riittää.
Äänittäminen on tuskallista noiden halpismikserien kautta, johtuen suhteettoman suuresta kohinasta, joten jos sellainen on ajatuksissa, kuvetta joutuu kaivamaan ihan toisella tapaa.
T:Samuli | |
Kiitos vastauksistasi! Jätän suosiolla kotiteatterini/vahvarini rauhaan syntikalta. Kuulokkeet eivät ole myöskään järkevä vaihtoehto ainoaksi ratkaisuksi, koska pitäähän synalla pystyä tarvittaessa antamaan ääninäytteitä muillekkin huoneessa oleville.
basisti1971:
Studiomonitorien käyttö on yhtälailla heikoilla jäillä tallaamista, ovat tässä käyttötarkoituksessa kokolailla samalla viivalla kuin HiFi-järjestelmätkin, vaikkakin kehittyneimmissä aktiivimonitoreissa saattaa olla DSP suojauksia varjelemassa elementtejä käyttäjän kämmeiltä.
Millä tavalla aktiivimonitori esim. Genelec eroaa tuosta kosketinsoitinvahvari-monitoricombosta?
Eikö vastaavalla tavalla nuo kuulokkeet pitäisi pystyä räjäyttämään, jos vääntää äänenvoimakkuudet maksimiin?
Katselin tuossa myös vaihtoehtoa, jossa liittäisin syntikan ulkoiseen äänikorttiin, josta voisi vetää johdot aktiivimonitoreille. Tämä näyttäisi olevan aika yleinen liitäntä harrastajille, jotka käyttävät syntikoita myös MIDI-keyboardeina eri ohjelmistoille. En täysin ymmärrä, mikä ulkoisessa äänikortissa suojelee aktiivimonitoreja samoilta ongelmilta. | |
Moi.
raattu: Kiitos vastauksistasi!
Ole hyvä.
raattu: Jätän suosiolla kotiteatterini/vahvarini rauhaan syntikalta.
Hyvä, kaiuttimesi ovat kuitenkin senverran laadukkaat ja arvokkaat ettei niitä kannata ehdointahdoin rikkoa.
raattu: Kuulokkeet eivät ole myöskään järkevä vaihtoehto ainoaksi ratkaisuksi, koska pitäähän synalla pystyä tarvittaessa antamaan ääninäytteitä muillekkin huoneessa oleville.
:)
Tuo on aivan totta.
raattu: Millä tavalla aktiivimonitori esim. Genelec eroaa tuosta kosketinsoitinvahvari-monitoricombosta?
Kahteen kokolailla täysin toisistaan poikkeavaan käyttötarkoitukseen suuniteltuina, eroavat toisistaan suurestikin.
Jos (ja kun) verrataan saman hintaluokan laitteita, (lähikenttä)monitorien pääsuunitteluperuste on tuottaa mahdollisimman tarkka ja taajuustoistoltaan tasainen äänikenttä lähelle.
Tuon takia kaiutinelementtien herkkyydestä on voitu tinkiä rankasti, kuten on myös tingitty alataajuuksien (basson) toistossa, koska kuunnellaan lähietäisyydeltä ja/tai käytetään subwooferia tukemassa alapäätoistoa.
Instrumentti- tai PA-laitteet on suuniteltu toisenlaisia ominaisuuksia painottaen.
On pyritty mahdollisimman suuriin äänenpaineisiin mahdollisimman laajalle alalle, mahdollisimman vähän taajustoiston tasaisuudesta tinkien.
Kotikäytössä asialla ei toki ole suurta merkitystä, mutta PA-/ instrumenttilaitteet ovat myös tehty roudauksenkestävemmiksi kuin studiolaitteet.
Erilaisista speksien ilmoittamistavoista johtuen aktiivilaitteissa ei vanhan liiton passiivilaitteiden tapaan pysty suoraan vertailemaan kaiutinelementtien herkkyyksien kautta sitä minkälaisiin äänenpaineisiin mikäkin laitteisto kykenee tai minkälaisen vahvistintehon taakseen tarvitsee, vaikka herkkyyserot samansuuntaisia toki ovatkin koska kaiutinelementit ovat pysyneet pitkälti samoina.
Aivan kuten ennenkin, desibeli-asteikon logaritmisuus ja se että teho ja äänenpaine eivä muutu desibeliasteikolla käsi-kädessä vaan neliöön, aiheuttaa myös haasteita erilaisten ilmaisutapojen vertailuun.
HiFi- ja lähikenttämonitorien (alapää)kaiutinelementtien herkkyys on karkeasti yleistäen luokkaa 80 dB, ja instrumentti- / PA-laitteiden vastaavien elementtien 90-100 dB.
Yksinkertaistettuna tuo tarkoittaa sitä että samanpinta-alaisilla kaiutinelementeillä varustetuissa ko. järjestelmien vahvistimissa heikomman herkkyyden vahvistintehon pitää olla kymmen - satakertainen jotta päästään samaan äänenpaineeseen.
Ja jos heikompiherkkyyksinen elementti on teholliselta pinta-alaltaan pienempi, tehovaatimus kasvaa.
Nuo seikat puolestaan heikompiherkkyisiä kaiuttimia käyttäen johtavat siihen että tunnetaan tarvetta kasvattaa jossain kohtaa signaalitiellä signaalin amplitudia/vahvuutta, jolloin joko alapääelementin maksimi liikepoikkeama ylitetään ja/tai vahvistin leikkaa, jolloin diskanttielementin tehonkesto ylittyy ja se vaurioituu.
Tuon yläpääelementin rikkoutumisen aiheuttaa liiallinen teho, EI kuviteltu leikkautumisen aiheuttama kanttiaalto, EIKÄ yhtälailla kuviteltu leikkautumisen aiheuttama tasajännite.
Kumpainenkin edelleenkin vahvana elävä "tornihuhu" juontaa juurensa aika päiviä sitten tapahtuneesta harrastelijoiden väärinymmärryksestä.
raattu: Eikö vastaavalla tavalla nuo kuulokkeet pitäisi pystyä räjäyttämään, jos vääntää äänenvoimakkuudet maksimiin?
Kyllä, totta kai pystyy, mutta korvan fysiikka ja aivojemme prosessointitapa rajoittaa halua korottaa äänenpainetta jo kauan ennen kuin laadukkaiden kuulokkeiden elementit hajoavat, tai edes vaurioituvat.
raattu: Katselin tuossa myös vaihtoehtoa, jossa liittäisin syntikan ulkoiseen äänikorttiin, josta voisi vetää johdot aktiivimonitoreille. Tämä näyttäisi olevan aika yleinen liitäntä harrastajille, jotka käyttävät syntikoita myös MIDI-keyboardeina eri ohjelmistoille.
Tuo on yksi vaihtoehto, joka helpottaa suuresti esimerkiksi soiton tallentamista, ja jommin kummin päin ohjaamista.
raattu: En täysin ymmärrä, mikä ulkoisessa äänikortissa suojelee aktiivimonitoreja samoilta ongelmilta.
Ei välttämättä mikään, ellei laitteeseen ole ympätty joko rauta- tai softapohjaisia dynnamiikkaa muokkaavia ominaisuuksia.
Mulla ei äänikorteista ole käytännössä minkäänlaista tähänkään aiheeseen relevanttia kokemusta -elän edelleen rauta-aikaa ;)- joten joku muu asiaan perehtynyt saa tuota osa-aluetta valottaa.
T:Samuli | |
Kyllä Samuli nyt tekee minusta simppelistä asiasta vähän turhan vaikean käsitellä, vaikka sinänsä oikeassa onkin.
Paras ratkaisu on varmaan se ulkoinen äänikortti, johon kytket kiipparin ja äänikortin perään sitten laitat jotkut (tarkkailu)aktiivikaiuttimet. Näinhän suurin osa jengistä tekee. Minäkin teen. Tuollaisen syteemin läpi tulee soiteltua niin kiipparit, bassot kuin kitaratkin. | |
^ Simppelein ja ehdottomasti parhain ratkaisu. Laadukkaita interfaceja saa alle 500€.
Kiimassa kontrapunktiseen satsiin. | |
Asia etenee. Kävin Hifistudiolla kuuntelemassa Genelecin G Two, G Three ja 8330 tarkkailukaiuttimia ja pari jälkimmäisinä mainittuja olisi tarkoitus loppuvuoden aikana hankkia (huonekorjaus vakuutti).
Henri Henri Olavi: ^ Simppelein ja ehdottomasti parhain ratkaisu. Laadukkaita interfaceja saa alle 500€.
Katselin netistä noita Audio Interfacejä, ja tällä hetkellä budjetti rajoittaa hankinnan noin 200-250€ äänikorttiin. Lueskelin/katselin arvosteluja ja Focusrite Scarlett 4i4 näyttää tuossa hintaluokassa olevan varteenotettava vaihtoehto (MIDI-I/O). Jos olisi vara laittaa kaikki viimeisen päälle, niin tulisi varmaan investoitua noihin Universal Audion thunderbolt-vehkeisiin.
Nyt kysymys kuuluukin, että kun vedän syntikan 6.35 mm L/R outputeista 2 x piuhat Focusriten 6.35 inputteihin, ja Focusriten 6.35 mm outputeista 6.35 mm -> XLR-piuhat 8330:hin, niin pitäisikö tässä välissä olla vielä erillinen esivahvistin, koska signaali tulee äänikortille analogisena?
Miten varmistan sen, etten pasko syntikalla joko tietokonetta tai Geneleccejä? Äänikortti saa tarvittaessa palaa, jos näistä kolmesta pitää yksi valita. | |
raattu: Nyt kysymys kuuluukin, että kun vedän syntikan 6.35 mm L/R outputeista 2 x piuhat Focusriten 6.35 inputteihin, ja Focusriten 6.35 mm outputeista 6.35 mm -> XLR-piuhat 8330:hin, niin pitäisikö tässä välissä olla vielä erillinen esivahvistin, koska signaali tulee äänikortille analogisena?
Et tarvitse väliin enää erillistä vahvistinta. Interface tekee A/D -muunnoksen. Noin homma pelaa täydellisesti. Säädät vain gainit asiallisesti ja ei muuta kuin urku auki!
Kiimassa kontrapunktiseen satsiin. | |
Tietokoneeseen menee äänikortista pelkkiä ykkösiä ja nollia. Ei sitä saa synalla paskottua vaikka yrittäisikin. |  peteihis
04.12.2019 23:46:11 (muokattu 05.12.2019 00:03:30) | |
|
Tehtiinköhän tässä nyt ongelma asiasta, joka ei ole ongelma? Suurin vaikeus taitaisi olla löytää piuhat, joissa on oikeanlaiset plugit päissä.
Joissain vaihessa kokeilin syntikkaa kotistereoiden TV-inputtiin ja hyvin pelasi. Ongelma oli se, että stereoista voi valita vain yhden äänilähteen päälle kerrallaan, niin sitten minkään piisien tapailu ei onnistunut.
Jossain vaiheessa pistin kaikki vehkeet (CD, TV, Tietokone ja syntikka) Behringerin mikserin kautta stereoiden TV-inputiin. (Mikseri on olemassa ihan muista syistä, mutta oli sillä hetkellä joutilaana.) Muuten hyvä, mutta epäkäytännöllinen viritelmä olohuonessa ja mikseri tekee TVn, CD-soittimen ym ääneen säröä, sen verran että sen huomaa korvallakin.
Lopulta ostin Thomannilta Rolls-merkkisen passiivimikserin. Siihen kaikki RCA-plugeilla kiinni ja se TV-inputtiin. Passiivimikseri on siitä kiva että se ei tuota ääneen säröä, eikä tartte veivata stereoista signaalilähdettä vaan kaikki kuuluu joka tapauksessa. Telkkarista, CD-soittimesta ja tietokoneen kuulokelähdöstä otettuja signaaleita joutuu mikserillä vaimentamaan noin klo 13 asentoon. Syntikan kanava saa olla täysillä, niin just kuuluu tietokoneella soitetun taustan seasta.
Yksi huono puoli systeemissä on, että jos kuuntelee radiota, se tulee paljon lujempaa kuin nuo muut, kun sille ei ole omaa säätöä vaan se menee suoraan steroiden vola nappulaan. Toinen, että CD-soittimen käyttö kaukosäätimellä ei oikein onnistu.
Jos kotiteatterin vahvistimessa on AUX-inputti niin siihen vaan. Sen pitäisi ottaa vastaa linjasignaalia. Jos hirvittää, mitä tapahtuu, niin kuuntelee ensin verrokiksi jotain muuta ja alkaa sitten varovasti availla syntikaan volaa. Jos tarkoitus on soitella kotioloissa (kun kerran kotitetaterista puhutaan), niin ei se syntikan signaali ole sen kummallisempi kuin muidenkaan nykyvehkeiden signaalit.
Tuo PHONO liitäntä on sitten tosiaan eri juttu: Se on tehty vinyylilevysoittimelle. Neulan tuottama signaali on ilmeisen hetoinen niin inputti on myöskin about zquiljoona kertaa herkempi. Joskus vuosia sitten kytkin jostain syystä jonkun muun vehkeen PHONOn, niin eihän sieltä kuulunut muuta kuin rutinaa....
----
Mutta, jotta asian toinekin puoli tulisi tutuksi: Kerran, myös monta vuotta sitten, kaveri koetti käyttää stereoita bändireeneissä vahvistamaan syntikkaa ja laulua --> toimi aikansa ja sitten napsahti. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä se oli kytkenyt mihinkin, jotta sai sekä laulun että synan sieltä läpi enkä sittemmin kuulut, kuinka stereoille kävi mutta jälkeen päin ajatellen, steroiden vahvistimesta varmaan paloi sulake.
Bändireeneihin en tietenkään tollasta viritelmää veisi mutta sielläkin itse signaalit on vastaavat kuin kotona. Soitetaan PA:n kautta kännykällä piiseä spottifysta ja signaali otettaan kännykän kuulokejakista.... Jne. Kysymys vaan on siitä, miten paljon vahvistetaan loppupäässä.
---
Noh, aikoinaan -- tästä on kauan -- Virittelin syntikan jollain systeemillä soimaan kasettimankan kautta (mallia ghetto blaster) .. muistakseni piti häämätä nauhuri äänittämään ulkoisesta lähteestä jotta tuo onnistui. Sittemmin oli jonkun aikaa vanhat tietokoneen kaiuttimet syntikan kaiuttimina. (Y-kaapeli kahdesta 1/4 tuuman, eli 6.3 mm plugista yhteen 3,5 mm stereoplug.... eikun jakkiin tietenkin.)
Välillä on tosta mun nyky systeemistä käynyt mielessä, että laitan jokun (sähköllä toimivan) pikkumikserin syntikan ja passivimikserin väliin, niin saisi käyttää noita muita vermeiä hiljentämättöminä, mutta ongelma ei ole ilmeisesti ollut tarpeeksi iso, jotta olisin ryhtynyt siihen. Syntikka on kovin vähäisellä käytöllä ja johtoviidakkoa on tuolla suunnalla asuntoa riittävästi ilmankin. :D | |
Moi.
peteihis: Tehtiinköhän tässä nyt ongelma asiasta, joka ei ole ongelma?
Jos käyttökelpoisten kaiuttimien rikkominen tietämättömyyttään ei ole ongelma, niin kai sitten.
Toisaalta vuosikymmenten saatossa olen henkilökohtaisesti todennut että (etenkin kalliimpien) kaiuttimien rikkoutuessa ainakin niiden omistajan mielestä ongelma on sen verran suuri että liki poikkeuksetta vaativat että rikkoja ostaa uudet samanlaiset tilalle jos korjauttaminen ei ole kustannustehokasta/riittävän nopeata.
Eihän tuokaan toki ole kummoinenkaan ongelma jos rahaa on ylenmäärin käytettävissä ja rikottu kaiutin on sellainen jonka voi netistä klikaten tai kauppaan marssien hankkia.
Kukin kun käyttää rahansa juuri siihen mihin lystää.
T:Samuli | |
Totta hitossa kaikki kamppeet saa särjettyä, jos oikein yrittää... Sun kirjoituksista saa vaan sen kuvan, että lähikenttämonnareidenkin kytkeminen äänikorttiin on riskaabelia touhua, vaikka se on ihan peruskauraa. Eli sun kirjoituksien perusteella pa-kamat himaan on ainoa turvallinen vaihtoehto, vaikka et sitä varmaan ihan niin tarkoittanutkaan.
Monilla mun tutuilla, itse mukaan luettuna, tarkkailukaiuttimien kautta soitellaan himassa kaikki treenit. Ja löylyä lähtee tarvittaessa sen verran, että naapuritkin kuulee. Ei ongelmaa. | peteihis
05.12.2019 17:16:43 (muokattu 05.12.2019 17:17:26) | |
|
...rikottu kaiutin...
Joko olen tavattoman onnekas tai sitten varovainen mutta mulle ole omissa harrastuksissa koskaan tullut vastaan soittamalla rikottua kaiutinta. Toki olen nähnyt suunnilleen palasiksi repeytyneen bassokaiuttimen mutta se oli ikivanha ja erään "jytädiskon" bassoelementtipatterissa.
Hajonneita vahvistinyksiköitä on nähty kylläkin: Yksi rupesi huononemaan ihan vanhuuttaan, kunnes mykkeni kokonaan. Toinen lienee ollut tilastotapus, kun 6 muuta samanlaista käy ja kuukku vielä 8 vuotta myöhemmin. Kahdesta on paha sanoa, miksi oikuttelee, kun ei kukaan oo keksinyt missä vika piilee.... | |
Moi.
sepisti: Totta hitossa kaikki kamppeet saa särjettyä, jos oikein yrittää...
Kyse ei olekaan siitä että ehdointahdoin yritetään rikkoa, vaan siitä että huolimattomuuttaan/tietämättömyyttään laite jota ei ole ko. puuhaan tarkoitettu, päräytetään paskaksi.
Turhaan.
sepisti: Sun kirjoituksista saa vaan sen kuvan, että lähikenttämonnareidenkin kytkeminen äänikorttiin on riskaabelia touhua, vaikka se on ihan peruskauraa.
Tottahan toki on peruskauraa, mihinkä muuallekaan tietokoneella äänittelevä niitä kytkisikään, ja varmasti löytyy läjäpäin lähikenttämonitoreja joiden teho/äänenpaine ja/tai suojaukset riittävät turvalliseen synatoihuiluun vaikka korkeat äänenpainetarpeet olisivatkin jatkuvia.
Vastavasti löytynee enemmän niitä joissa rajat tulevat (asiaan perehtymättömälle) yllättävänkin äkkiä eteen, etenkin kun käytetään eri käyttötarkoitukseen kuin alunperin on ajateltu.
sepisti: Eli sun kirjoituksien perusteella pa-kamat himaan on ainoa turvallinen vaihtoehto, vaikka et sitä varmaan ihan niin tarkoittanutkaan.
Ei ainoa, mutta edelleen mun mielestä turvallisin jos (ja tässä tapauksessa kun) on ilmeisesti tarkoitus myös fiilistellä "yleisölle".
Kaikki riippuu toki halutusta taajuusjakaumasta, yleisvolumetasosta ja kuunteluetäisyydestä, mutta jollain 50W alapäävahvarilla, ~50 Hz -3dB ja 5" bassoelementillä varustetun lähikenttämonitoriparin kanssa, raja tulee varmasti vastaan ennemmin kuin myöhemmin.
sepisti: Monilla mun tutuilla, itse mukaan luettuna, tarkkailukaiuttimien kautta soitellaan himassa kaikki treenit. Ja löylyä lähtee tarvittaessa sen verran, että naapuritkin kuulee. Ei ongelmaa.
En epäile hetkeäkään etteikö tuo olisi mahdollista, enkä toki ole moista väittänytkään, mutta ainakaan itse en lähtisi yleistämään etteikö aloittajalle tai muille vastaavaa miettiville tuonkaltaisessa toimintatavassa tulisi ongelmia.
T:Samuli | |
Tulipas tästä monimutkainen keskustelu. :D Kun aloitin synalla soittelun, niin löin aktiivimonitorit suoraan kiippariin kiinni ja tyytyväisenä soittelin vuosia tuolla setupilla kovaa ja hiljaa, ennen kun aloin sotkea siihen väliin konetta ja interfacea. Nyt studiossa ja kotona soittelen kaikenlaisia synia genelecien läpi joka päivä ilman mitään ongelmia, hienosti toimii.
Scarletit on persuhyviä äänikortteja, ei mene vikaan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
