Kitarat: kitarakamat ›

Muutama viikko sitten ostin uuden kitaran. Kyseessä on mahonkirunkoinen peli, jossa Duncanin JB- ja Jazz-mikit. Käsittääkseni näiden mikkien ei pitäisi olla kovinkaan kiertoherkät, mutta käytäntö on osoittanut jotain aivan muuta.
 
Treenikämpällä ei uskalla seistä kolme metriä lähempänä suorassa linjassa kohti kitarakaappia, jos ei halua mikkien kiertävän. Kiertämisen ääni voimistuu vähitellen, jos ei soita mitään. Heti kun aloittaa soittamisen, kiertäminen loppuu.
 
Mitäpä voisi tehdä ongelmani kanssa?
 
Onhan mikeissä tietenkin enemmän outputia kuin aikaisemmissa Ibanezin Powersound-mikeissä, jotka kiersivätkin vähemmän. Pitäisikö mikkejäni laskea hieman alaspäin tms.?

Treenikämpällä ei uskalla seistä kolme metriä lähempänä suorassa linjassa kohti kitarakaappia, jos ei halua mikkien kiertävän. Kiertämisen ääni voimistuu vähitellen, jos ei soita mitään. Heti kun aloittaa soittamisen, kiertäminen loppuu.
 
Mitäpä voisi tehdä ongelmani kanssa?
 
Mulla on itselläni ollut aivan sama probleema (samat mikit), johtuu ainoastaan siitä, että kitara on liian lähellä kaappia ja mikit ottavat häiriötä siitä (joku viisaampi tietää varmasti tarkat teknisetkin termit, sähkömagneettisuutta ja silleen). Mulla oli vieläpä kitaran outputjackin ja mikkien välissä pätkä suojattua johtoa, joka vähensi myös hieman tuota kiertoa, mutta ei poista kokonaan. Mikkien laskeminenhan vaikuttaa vaan kieliin kohdistuvaan magneettikenttään (kantsii toki kokeilla niin saa muokattua soundiaan), ei mikkeihin ulkoisen lähteen aiheuttamaan häiriöön.
 
Nopea ratkaisu: soita kauempana kaapista ja kun et soita, väännä volat kitarasta nollaan.

Mulla on itselläni ollut aivan sama probleema (samat mikit), johtuu ainoastaan siitä, että kitara on liian lähellä kaappia ja mikit ottavat häiriötä siitä...
 
Niin, tätä juuri mietinkin, että onkohan "ongelmani" edes todellinen ongelma, vai ihan tavallinen ilmiö, jonka jokainen kitaristi kohtaa ja jonka he välttävät seisomalla hieman kaapin sivussa. Koko bändisoitto kitarakaappeineen kun on minulle aivan uusi juttu.

Eipä siinä mitään ongelmaa, kun et soita väännä vaan kitarasta volumet nollaan, äläkä seiso suoraan kaappia kohti. Itse väännän aina automaattisesti kitaran volat nollaan kun en soita, sillä aina sitä jotain tiluttaa huomaamattomasti, eikä bändikaverit välttämättä ilosta hypi kun kuuntelevat tauon kikkeli tilutusta :D

Säröstä gaini normaalitasolle.

Noisgate olisi kamarunkkarin ratkaisu:)
 
EDIT: mutta oikeasti, vähennä vain gainia.

Niin, tätä juuri mietinkin, että onkohan "ongelmani" edes todellinen ongelma, vai ihan tavallinen ilmiö, jonka jokainen kitaristi kohtaa
 
Tavallinen asia.
 
Säädä säröpoljin sillai, että volyymi on yhtä kova sekä särö päällä että puhtaalla. Ja polkaise särö pois aina kun et soita, ynnä opettele demppaamaan kieliä.
 
Tuo feedback, johon olet juuri tutustunut, on osaavissa käsissä mainio apuväline. Moni kitaroinnin klassikko olisi jäänyt soittamatta ilman.

Treenikämpällä ei uskalla seistä kolme metriä lähempänä suorassa linjassa kohti kitarakaappia, jos ei halua mikkien kiertävän. Kiertämisen ääni voimistuu vähitellen, jos ei soita mitään. Heti kun aloittaa soittamisen, kiertäminen loppuu.
 
Mikä ongelma tässä on? Siis minun mielestä tämä on hyvä ominaisuus, feedback. Eri asia on tietenkin ne hallitsemattomat kiljasut, mutta kirjotuksen perusteella homma on just "oikein". Alat harjotteleen/hakeen paikkaa missä saat sen loooopuuuutoman sustainin aikaan.
 
Tais olla aika huonosto selitetty? Selittäkää viisaammat.

jos kitarassa on liikaa tyhjää tilaa mihin syntyy tavallaan kaikukoppa niin kiertoa tulee helpommin. yritä tukkia jollain kaikki mahdollinen tyhjä tila mikkien alla, saattaa auttaa ongelmaan. muuten ei ole muuta ratkaisua kuin vähentää särön ja voluimen määrää, tai vain oppia elämään kierron kanssa eli ottaa särö pois aina kun lopettaa soittamisen. itselläni on Gibson SG:ssä juuri tuo sama JB, ja ei ole ollut mitään kierto-ongelmia.

Mikä ongelma tässä on? Siis minun mielestä tämä on hyvä ominaisuus, feedback. Eri asia on tietenkin ne hallitsemattomat kiljasut, mutta kirjotuksen perusteella homma on just "oikein". Alat harjotteleen/hakeen paikkaa missä saat sen loooopuuuutoman sustainin aikaan.
 
Tais olla aika huonosto selitetty? Selittäkää viisaammat.
 
hmm rupesin kyllä itsekin miettimään. jos siis pidät kitaran kielet vaimennettuina ja ei tule kiertoa niin homma on hallussa. on ihan luonnollista että kitara kiertää jos päästät kielet vapaiksi. se on itse asiassa positiivista. sen sijaan jos tulee erittäin korkeaa kiljuntaa aina kun lopetat soittamisen, se on ns. mikrofonista kiertoa joka on yleensä aika ärsyttävää

Tuo feedback, johon olet juuri tutustunut, on osaavissa käsissä mainio apuväline. Moni kitaroinnin klassikko olisi jäänyt soittamatta ilman.
 
Jeh. Mulle tulee aina iso hymy kasvoille kun saa haluamansa sävelen soimaan minuuttitolkulla.
 
Feedbackin luonnista kuitenkin kysymys. Olen huomannut, että osa kitaroistani lähtee selvästi helpommin kiertämään nätisti matalammillakin äänenvoimakkuuksilla. Vaikka kaksi kitaraa olisivat rakenteeltaan ja soundiltaankin hyvinkin samanlaiset, toinen kiertää kuitenkin helpommin. Mistähän mahtaisi johtua? Nyt siis kyse melko pienistä äänenvoimakkuuksista (käytössä kuitenkin kovaa luukutettu putki-Marsu, mutta keinokuorman kanssa), kovalla volalla kitara kuin kitara kiertää melko herkästi.

jos kitarassa on liikaa tyhjää tilaa mihin syntyy tavallaan kaikukoppa niin kiertoa tulee helpommin. yritä tukkia jollain kaikki mahdollinen tyhjä tila mikkien alla, saattaa auttaa ongelmaan. muuten ei ole muuta ratkaisua kuin vähentää särön ja voluimen määrää, tai vain oppia elämään kierron kanssa eli ottaa särö pois aina kun lopettaa soittamisen. itselläni on Gibson SG:ssä juuri tuo sama JB, ja ei ole ollut mitään kierto-ongelmia.
 
Mullakin on sama kepukka samoilla mikeillä, ja pikkasen haluaa kiertää. Sanotko että jos laitan vaikka mikkien kolot täyteen vaahtomuovia tai eristevillaa, niin kiertämisen pitäisi vähentyä? Onko omakohtaista kokemusta? Ja muuttaako saundia muuten?

Mullakin kiertää vaikka on 81:set :(
 
Mut mun vahvistin on noin 1,5metrin päässä minusta ja kitaran mikit osoittavat suoraan siihen.

Sanotko että jos laitan vaikka mikkien kolot täyteen vaahtomuovia tai eristevillaa, niin kiertämisen pitäisi vähentyä?
 
Kokeileppa laittaa korvat täyteen sitä vaahtomuovia, ei kuulu ainakaan niin pahasti :)
 
Vakavasti, feedback on kaunis asia.

Jees, kierto on kaunista kun se on kontrollissa. Vähemmän volumea, gainit pienemmälle, kauemmas/eri suuntaan kaiuttimista ja yleensä hellittää, niin kuin on jo mainittukin.
 
Jotkut mikit näyttävät olevan herkempiä kiertämään, osa kaiketi ihan luonteensa mukaisesti (isot ulostulotasot), osa taas rakenteensa puolesta. Ilmeisesti kelakäämistysten vahaus auttaa asiaan jonkin verran, irralliset/löysät käämit pakkaavat menemään mikrofoniseksi herkemmin.
 
Koko kitara resonoi etenkin kovilla voluumeilla ja silloin kaikenlaiset akustisesti "soivat" kolot/aukot voivat edesauttaa kierron syntymistä. Itse pelleilin joskus taputtelemalla kaulan takaosaa tai kampisysteemin jousia (ilman takapleksiä soitin siis), lähettäen kitaran toisinaan ihan mukavaan ja hallittuun kiertoon.
 
LaXu mainitsi tuossa ihan mielenkiintoisen pointin, kuinka hyvinkin samanlaiset kitarat voivat reagoida erilailla, toinen herkempi kiertämään. Satriani mainitsi aikoinaan haastattelussa kuinka hänen kahdesta samanlaisesta Ibanezistaan toinen oli selvästi herkempi kiertämään...tätä skittaa hän sitten käytti nimenomaan niissä biiseissä missä sitä kiertoherkkyyttä tarvittiin. Arvelipa itseksensä, että noissa kitaroissa oli kenties ihan molekyylitasolla jotain erilaista, aiheuttaen ilmiön!?
 
Itselläni on ollut kiinnostuksen kohteena saada aikaan tuota hallittua kiertoa, pienillä voluumeilla ja ilman ylenpalttista mössösäröä. Aika paha yhtälö, mutta ainahan voi yrittää.

Itselläni on ollut kiinnostuksen kohteena saada aikaan tuota hallittua kiertoa, pienillä voluumeilla ja ilman ylenpalttista mössösäröä. Aika paha yhtälö, mutta ainahan voi yrittää.
 
Mukava kuulla, että tuo kiinnostaa muitakin.

Hehe...taatusti kiinnostaa, olen ollut aina heikkona siisteihin kiertosoundeihin. Taisi olla tuo eräs Jimi hemmo, jonka livetyöskentely eritoten teki vaikutuksen. Näin kerran pätkän jossa herra soitti Hey Joen, mutta tavanomaisten puhtaiden sointujen sijasta päästi tuona iltana jokaisen soinnun auki feedbackinä ja täysin hallitusti...ei ollut elämä samanlainen enää sen jälkeen. ;)
 
Joku kaunis päivä vedän kyllä Machine Gunin hiljaisella kerrostalovoluumilla...oppisi vaan soittaan edes ensin..hehehe...

ammattikitaristin vastaus: feedback on ystäväsi, käytä sitä hyväksi.
 
tiluttelijan vastaus: alä välitä, osta EMG:t taikka pistä lisää säröä
 
HUMPPAKoTaristin vastaus: Haistakaa vittu rokiäijätk

Duncanin JB- ja Jazz
 
Yksi syy on varmasti se, että nää on molemmat kirkassoundisia mikkejä, jolloin samalla treblen asennolla trebleä on enemmän.
 
Ja JB:ssä on luultavasti myös ulostuloa enemmän kun sun vanhoissa.
 
Mutta ihan perusasia on se, että kun volumea on vähänkään auki, ni kieliin pitää koskea maadotuksen takia. On tietty kiva jos ne samalla demppaa ni ei tule älämölöä.
 
-Aki.