Kitarat: soittaminen ›

Hola.
 
Kitaraa on tullut kuritettua yli parikymmentä vuotta ja ihan kohtuullisesti se onkin hallussa. Nyt ajoin vain itseni nurkkaan kirjoittamalla biisin jonka säkeistössä pitäisi vetää pelkillä downstrokeilla ja koska biisin tempo on 195 on siinä ainakin itselle tekemistä, että sen saa purkkiin ilman että koko touhu kuulostaa onnettomalta räpellykselät.
 
Eli lyhyesti onko m.nettiläisillä antaa hyviä vinkkejä millä saisi treenattua oikeaa kättää kuntoon siten, että downstroket menisivät vaivattomasti? Oikotietä onneen ei tietenkään taida olla muuta kuin metronomin kanssa treenaaminen.
 
Vai pitääkö ottaa vain Master of puppetti työn alle ja ruveta hakkamaan sitä kuntoon :D

En ehkä oo pätevä vastaaman mutta reenaa sitä sun tekemää biisiä metronomin kanssa ennemmin ku puppetsia, tempoa pikkuhiljaa nostaen jne.. Puppetsiki kyllä varmasti auttaa mutta mää reenaisin sitä missä ongelma on esiintyny alunperin.
 
E. Nuinhan sää olit tuolla kirjottanukki, vastasin ennenku luin viestin loppuun :D

Rento tempo, ei jännitystä missään ja mahd. pienet liikeradat. Sitte ajattelee vähän ku blästäävä rumpali joka käyttää virkkukalvon "pomppua" hyväkseen. Se skeban kielikin ikään kuin nakkaa sitä plekua takaisin päin iskun jälkeen, koittaa totutella siihen.
Sitte kandee muistaa että harvoissa riffeissä niitä 16-osia dempataan joka nuotti, välillä lyödään avoimia nuotteja muilta kieliltä jotka saattaa jopa soida kahden nuotin edestä, nää on tärkeitä paikkoja missä käpälä saa sen murtosekunnin verran huilia.
Treeniä vaan ni kyllä se siitä.

Lähtisin ensimmäisenä etsimään mahdollisimman luonnollista ja rennolta tuntuvaa plektrakäden tekniikkaa. Ensin hitaammin ja edetessä tempoa nostaen. Itse käytän enemmän ranteen/käsivarren kiertoliikettä plektra kallistettuna hieman alaspäin. Jotenkin tuossa tulee muutenkin löytää sellainen riittävän rento käden lihaksiston liikerata, joka ei ala väsyttämään tai jumittamaan lihaksia. Teräväkärkinen riittävän jäykkä plektra auttaa myös tähänkin :D
 
Puppetsin tempo on muuten 212bpm, luulisin ettei tuosta kauheasti enemmän kannata edes kaikkien yrittääkään pikata alaspäin. Kyllä tuon 195bpm pystyy vemputtamaan 32-osia hetkellisesti, mutta se ei ole kovin järkevää itse musiikin kannalta :)

On monta asiaa, jotka voi auttaa. Tämä riippuu täysin siitä, mikä fyysisesti on pullonkaulana plektratekniikassa.
 
Luettelen muutaman asian, joka tulee mieleen.
-Käytä hyvää plekua. Yli 1mm paksut ovat tarpeeksi jäykkiä.
-Plektran asento kädessä. Tätä on vaikea selitää lyhyesti tekstimuodossa, miten sen saisi kunnolliseksi.
-Oikean käden liikeradat. Pyri saamaan ne mahdollisimman suoraviivaisiksi ja pieniksi.
-Jännityksen poisto plektrakädestä. Yritä käyttää sen verran jännitystä, että plektra pysyy kädessä jämäkästi, mutta ei yhtään enempää.
-Kuinka hyvin käsi palautuu ylös downstroken jälkeen. Tätä voi treenata esim. soittamalla muutaman viikon pelkästään upstrokeilla. Se on jännää, mutta se toimii ja sen jälkeen downstroket pitäisi olla helpompia.
-Tarpeeksi nopeasti ajattelu. Joskus emme vain pysty kuvittelemaan sitä musaa tarpeeksi nopeasti, vaikka fyysisiä rajoitteita lihaksistossa ei olisi. Tätä voi treenata sahaamalla metronomin tempoa treenatessa: Vähän alas, että tuntuu helpolta pysyä mukana. Vähän enemmän ylös, niin että menee epämukavuusalueelle. Taas vähän alas, että tuntuu helpolta. Vähän enemmän ylös jne. pikkuhiljaa hivuttaen nopeutta.
 
Loppujen lopuksi tuossa ei kuitenkaan ole kattavaa listaa mahdollisuuksista, joten kannattaa kysyä neuvoa ihan livenä pätevältä kitaransoiton opettajalta, joka tietää kattavasti hyviä tapoja kehittää nopeutta.

Myös internetissä paras keino tämän tyyppisen ongelman selvittämiseen on video tai äänite, josta näkee tai kuulee asioita.

Vai pitääkö ottaa vain Master of puppetti työn alle ja ruveta hakkamaan sitä kuntoon :D
 
Pitää. Oikoteitä ei ole.

Kyseistä tekniikkaa kun joskus harjoittelin, niin mä tein klikki raidan, jossa 2min välein nousi tempo automaattisesti 5 pykälää.
esim. 110,115,120,jne.
Aloitustempo oli 5 pykälää alhaisempi, kun missä plekukäsi teki työtä rennosti ja vaivatta ja viimeinen tempo oli se, missä piti jo hieman pinnistellä.
Koko treenin ajan huomio oli vain plekukädessä ja siinä että se pysyy koko ajan rentona ja ns. automaatilla, sekä oikeassa asennossa. Jos huomasi, että nyt puristaa tai jäykistyy, niin tiputti nopeutta ja aloitin alusta.
 
Tarkkuutta treenasin samalla menetelmällä, mutta sillä erolla, että joka toinen tempo oli tuskastuttavan hidas(tyyliin 20-30) ja tietysti huomio vain siinä tarkkuudessa jne.
 
Omalla kohdallani siitäkin oli apua, etten soittanut mitään melodioita tai biisejä, vaan hakkasin vain random nauhoja(soiden tai dempattuna). Näin "musiikki" ei häirinnyt keskittymistä.

Yksi hyvä on soittaa vaikka 8-osia ja seuraavalla tahdilla tuplata nuottien määrä 16-osiksi.

ÄrGee: Yksi hyvä on soittaa vaikka 8-osia ja seuraavalla tahdilla tuplata nuottien määrä 16-osiksi.
 
Hitaalla temmolla tuo toimii, muttei enää kiireemmissä nopeuksissa.
Nopeuden muutos on liian kova, jolloin homma kaatuu.
Ainakin minulla.

Täältähän tuli hyviä vinkkejä. Kiitokset kaikille. Kyllä tässä jo reilun viikon päivittäisen treenin jälkeen rupeaa hieman tuloksiakin tulemaan.
 
Sen aloittelijan mokan tein kyllä heti alkuun, että äänittelin biisiä pari iltaa putkeen siten, että koko oikea hartia/käsi oli koko loppuviikon melko jumissa. Noh, onneksi sen pienellä jumpalla aukeni.

BulletFace: Täältähän tuli hyviä vinkkejä. Kiitokset kaikille. Kyllä tässä jo reilun viikon päivittäisen treenin jälkeen rupeaa hieman tuloksiakin tulemaan.
 
Sen aloittelijan mokan tein kyllä heti alkuun, että äänittelin biisiä pari iltaa putkeen siten, että koko oikea hartia/käsi oli koko loppuviikon melko jumissa. Noh, onneksi sen pienellä jumpalla aukeni.
 
Seuraavalla treenikerralla kiinnitä huomiota siihen, ettei oikea hartia, käsivarsi ja ranne jännity ylimääräistä. Jos pystyt, treenaa peilin edessä, niin pystyt vielä helpommin näkemään esim. jos hartia nousee tai muita visuaalisia merkkejä siitä, että jännitystä on jossain.
 
Kannattaa myös harojitella tarpeeksi hitaasti, että riittää keskittymiskyky poistamaan ylimääräinen jännitys. Jos tätä ei ole ennen tehnyt, kannattaa pudottaa nopeutta alle 10%iin siitä, mitä normaalisti soittaisi. Eli jos normaalisti soittaisi 500bpm, voi olla fiksua harjoitella 50bpm tai alle, että saa varmasti kaiken ylimääräisen jännityksen pois.

JereToikka: Jos pystyt, treenaa peilin edessä
 
Eli jos normaalisti soittaisi 500bpm, voi olla fiksua harjoitella 50bpm tai alle, että saa varmasti kaiken ylimääräisen jännityksen pois.
 
Yes sir!
 
Vieläpä, jättäisin kuvion ehjänä mieleen, eli varmasti viimeinen
veto ääripuhtaasti ja oikealla asenteella.
 
Muistihan toimii siten, että emme kaiva muistista ensimmäistä
muistoa asiasta kuin asiasta, vaan muistiin nostetaan edellisin
kerta, kun muistelimme asiaa.

BulletFace: Täältähän tuli hyviä vinkkejä. Kiitokset kaikille. Kyllä tässä jo reilun viikon päivittäisen treenin jälkeen rupeaa hieman tuloksiakin tulemaan.
 
Sen aloittelijan mokan tein kyllä heti alkuun, että äänittelin biisiä pari iltaa putkeen siten, että koko oikea hartia/käsi oli koko loppuviikon melko jumissa. Noh, onneksi sen pienellä jumpalla aukeni.
 
Onko tullut edistystä? Ongelmia?

Kannattaa muistaa, että downstrokessa joutuu nostamaan aina plektran takaisin ylöspäin ja tällöin taistelet maan vetovoimaa vastaan, kun taas alaspäin lyönnissä se auttaa sinua. Suosittelen soittamaan nopeat kohdat selällään maaten, jolloin tätä ongelmaa ei tule.