Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Prowleri: Eihän se käsityö tuo mitään siihen skebaan enää, enemmän se ammattitaito on siinä että osaa puut valkata jne. ja katsoa että detaljit on kunnossa. Ja jos ehdottomasti haluaa olla pro-käsityömestari, niin silloinkin CNC:llä on hyvä vetää karkeatyöstö ensin ja jättää vähän ylimääräistä niihin kohtiin mitä pitää käsin tunnustella työstäessä.
 
Lienee provo, mutta kompastuin kuitenkin.
 
Minulla ei ole mitään CNC-laitteita (jne.) vastaan, päinvastoin, niillä on saatu aikaan kaikkea kivaa, vänkää ja jäynää. Ja laajentuvat 3D mahdollisuudet on todella kiinnostavia.
 
Mutta koneella tehdyllä ja aidosti käsin tehdyllä on ihan oikeasti eroa, onpa sitten kyse kitarasta tai vaikka villasukasta.

73nd3r: Lienee provo, mutta kompastuin kuitenkin.
 
Minulla ei ole mitään CNC-laitteita (jne.) vastaan, päinvastoin, niillä on saatu aikaan kaikkea kivaa, vänkää ja jäynää. Ja laajentuvat 3D mahdollisuudet on todella kiinnostavia.
 
Mutta koneella tehdyllä ja aidosti käsin tehdyllä on ihan oikeasti eroa, onpa sitten kyse kitarasta tai vaikka villasukasta.
 
Käsin kun tekee, saa sellaisen kun sattuu tulemaan.

ituvirtanen: Jos nyt joku puuhaa hienompaa ja nopeuttaa hiukan prosessiaan koneella, sormet nousevat pystyyn rivissä. Soo soo, väärin sammutettu.
 
Otetaan nyt kertauksen vuoksi uudelleen, jos ei mennyt ekalla yrityksellä perille:
73nd3r: Minulla ei ole mitään CNC-laitteita (jne.) vastaan, päinvastoin, niillä on saatu aikaan kaikkea kivaa, vänkää ja jäynää. Ja laajentuvat 3D mahdollisuudet on todella kiinnostavia.
 
En oikeastaan tiedä, miten pitää suhtautua näihin "sellaista kun sattuu tulemaan"/"enkelipöly"/jne juttuihin. Vähän surettaa, vähän säälittää, jos joku ei ymmärrä käsityön ja manuaalisten työkalujen/-tapojen arvoa, tai osaa arvostaa yksilöllisyyttä tuotteissa.
Ja tämä lausuma ei *taaskaan* sisällä mitään koneiden dissaamista.

Pauli Lappalainen: Käsin kun tekee, saa sellaisen kun sattuu tulemaan.
 
Ymmärrän täysin kun viulunrakentaja kaapii kansipalaa käsin saadakseen sen resonoimaan haluamallaan tavalla. Mutta sähkökitarassa runko-osien käsin valmistamisella ei saavuteta mitään lisäarvoa.

73nd3r: Otetaan nyt kertauksen vuoksi uudelleen, jos ei mennyt ekalla yrityksellä perille:
 
En oikeastaan tiedä, miten pitää suhtautua näihin "sellaista kun sattuu tulemaan"/"enkelipöly"/jne juttuihin. Vähän surettaa, vähän säälittää, jos joku ei ymmärrä käsityön ja manuaalisten työkalujen/-tapojen arvoa, tai osaa arvostaa yksilöllisyyttä tuotteissa.
Ja tämä lausuma ei *taaskaan* sisällä mitään koneiden dissaamista.
 
Se lienee kiinni siitä, tehdäänkö yksittäiskappaleita tilauksesta tai suurempia sarjoja samoista perusosista suuremmalle joukolle.
 
Itse olen tuossa kunnostanut 60-luvulla veneveistämössä käsintehtyä purjevenettä ja jotenkin on tullut mieleen, että koska kyseessä on luokiteltu malli olisi osat edes veneen kummallakin puolella toisiaan vastaavia peilikuvia mutta ei. Veistäjä on veistänyt kaikki osat omasta päästään tähän yksilöön ja varmaan kaikkiin niihin muutamaan kymmeneen jotka on tehnyt.
 
Tuollaista hommaa jos nykyään tekisi, niin ei varmaan kukaan edes aloittaisi ilman jonkinsortin ohjelmoitavaa työstövehjettä.

CNC-laitteilla saadaan täsmällisiä kopiota. Vaan puu kun ei ole tasalaatuista materiaalia ei ne kopiot koskaan akustisesti soi samalla lailla. Kaipa tässä käsityöläinen sen halutun soinnin hakee. Lieneekö lankkukitarassa tällä merkitystä?

Sax-pappa: CNC-laitteilla saadaan täsmällisiä kopiota. Vaan puu kun ei ole tasalaatuista materiaalia ei ne kopiot koskaan akustisesti soi samalla lailla. Kaipa tässä käsityöläinen sen halutun soinnin hakee. Lieneekö lankkukitarassa tällä merkitystä?
 
Onhan tuossa monta välivaihetta jotka on tehtävissä käsin ja ihmissilmällä vaikka itse koneistuksen tekeekin kone.
Aihioiden valinta ja asettelu koneeseen esimerkkinä.
 
Tietysti jos tehdään tuhansia kipaleita mahdollisimman halvalla niin sitten asia lienee toinen

Pauli Lappalainen: Käsin kun tekee, saa sellaisen kun sattuu tulemaan.
 
Taidon puutetta, ei niinkään "käsin tehdyn" tekniikan syytä :)

73nd3r:
 
Mutta koneella tehdyllä ja aidosti käsin tehdyllä on ihan oikeasti eroa, onpa sitten kyse kitarasta tai vaikka villasukasta.
 
Miten näkisit että ne eroavat?

Miks tää keskustelu loppui?
 
Ite tunneperäisesti hieman karsastan CNC, mutta jos puutöitä tekisin enempi, niin ensimmäisenä se olisi ostoslistalla. Oon ehkä enempi sellanen että otan rungon työnalle ja hyllystä työkalun ja alan tekemään. CNC koneen kanssa se vaatisi pc:n kanssa värkkäämistä ja sellasta suunnitelmallisempaa toimintaa. Harrastusmielessä minusta ei ole siihen, kun nuita harrastuksia muutenkin on liikaa ja kaikissa alkaa tulla vastaan se koneen kanssa uuden opettelu ja värkkääminen.
 
Mitä nuita maailman "yhdenmiehen" soitinrakennuspiirejä kattelee, niin hyvin monella se CNC pyörii, vaikka kyse on melkein yksittäisestä custom kitarasta. Kyllä se cnc osaaminen on oma juttu soitinrakennuksessa. Käsityövelho ei suoraan voi siirtyä CNC puolelle eikä myöskään toisinpäin. Kilpailijoina ei kuitenkaan näitä tulisi pitää. Itse arvostan käsityötä, mutta yhtälailla arvostan sitä cnc osaamista. Niitä on hankala verrata toisiinsa. Jos esim kahta samanlaista kitaraa vertaa, toinen käsi- ja toinen cncllä tehty, niin vahva veikkaus että samanlainen lopputulema. Se tekotapa ei suoraan kerro mitään laadusta tai onko soitin hyvä/huono.
 
CNC:llä saa varmasti esim kaulaliitoksen hyvin onnistumaan, mutta ihan sama homma käsijyrsimen kanssa. Mun mielestä ei anna lisäarvoa soittimelle, että millä tavalla tuo tehdään. Se että mihin kategoriaan se käsijyrsin kuuluu on sit taas oma keskustelu.
 
Voihan sitä joku arvostaa ylenpaattisesti sähköttömästi tehtyä sähkökitaraa...

Moi.
 
Lightning: Miks tää keskustelu loppui?
 
Miksi mikään useampaan kertaan vuosien varrella ruodittu ja kerta toisensa jälkeen uudelleenlämmitetty keskustelu loppuu?
 
-Aloittaja kyllästyy kun kaikki eivät olekaan hänen kanssaan samaa mieltä.
 
-Vuodesta toiseen samat argumentit ja vasta-argumentit eivät viritä mielenkintoa ylläpitävää uutta keskustelua.
 
-Asia tai keskustelu ei kehity sillä tapaa että keskustelu pysyisi yllä.
 
-Keskusteluun ei linkitetä aiheeseen liittyvää KESKUSTELIJOIDEN TUOTTAMAA kuva- tai videomateriaalia.
 

 
Tässä nimenomaisessa aihepiirissä yhtenä pääsyynä siihen miksi keskustelu kerta toisensa jälkeen tyrehtyy lienee siinä että vaikka pääsisi nettitutkiskelustakin huolimatta niinkin pitkälle että ostaisi/rakentaisi itselleen CNC-työstöön kykenevän laittekokonaisuuden, huomaa melko pian että se kaikkein halvin tie ei tuotakaan haluttua/väitettyä/toivottua lopputulosta.
Hommaa ei helpota kun tajuaa minkä verran laitteisto jolla oikeasti saisi jotain aikaan maksaisi.
 
Tuohon kun lisää teräkustannukset, ohjauksen rajoitteet, puiden hankalan saatavuuden, varastotilan loppumisen ulossuolletuille instrumenteille, ko. instrumenttien olemattoman katteen, jne. ei liene vaikea keksiä miksi aniharva tuolle tielle päätyy.
 
Ja vähistä hommaa kokeilleista johtuen reaalikokemusta on vähänlaisesti tai ei ollenkaan, mennään MUTUlla.
 

 
Toisaalta, jos harrastaa CNC koneita ja -ohjelmointia, ja instrumentit ovat lähellä sydäntä eikä välitä kustannuksista, on vain luonnollista hyödyntää osaamistaan.
 
Jos haluaa ilman laitteiston hankkimista kokeilla miten moinen itseltä onnistuu, aiemminmainitsemani Hack-Labit ovat yksi vaihtoehto, ja varmasti löytyy yksityisiäkin tahoja/harrastajia jotka päästävät laitettansa korvausta vastaan käyttämään.
 
T:Samuli

Jep. En odottanu näin hyvää vastausta tuohon retoriseen kysymykseen :D.
 
Sen oon huomannu, ettei tää muusikoiden.netti oo kovin hyvä median jakamiseen. Muilla nykypalstoilla pystyy upottaan kuvia ja videoita, mutta täällä homma on jäänyt viime vuosituhannelle.
 
Jos mulla oikeesti polttelis tarve CNC:lle. Niin tätä varmaan harkitsisin :
https://www.olsa.fi/index.php?route … product/product&product_id=4090
 
Arvostan kyllä diy tyyppejä näissä työkone hommissa. Minusta ei ole siihen. Oonkin sit ostanu myllyjä pikkuhiljaa verstaalle ja pari aika kallistakin. Saapa sit keskittyä siihen omaan olennaiseen. Sama olis CNC koneen kanssa ja tuo Hammerin mylly on sopivan kokonen. Hintaa en nyt viitsi edes ajatella, mutta jos kyse on todellisesta tarpeesta ni kyllä se jollain aikataululla järjestyis. Mulla on jyrsinpöytä ollut työnalla varmaan 4 vuotta. Mut oon siinä aika paljon sinä aikana jyrsinyt silti kitaroita ja muitakin, vaikka ollut kesken. Eli siinäkin esimerkki, että mielummin teen puutöitä, kuin verstas"koneita".
 
Yks miks CNC hommaa ehkä "katotaan vinoon" on että sitä on aika vaikea lähestyä maallikon näkökulmasta. Ne kyllä ymmärtää mikä on saha ja vasara, mutta se tietokoneen softan kanssa häärääminen on jo utopistista. Ja itsellä se softa olis ehkä suurin kynnyskysymys tuossa CNC:ssä. Sitä ei vaan osteta ja aleta käyttämään, vaan pitää opetella se softa.

Eikös ole niin että isosta palasta puuta poistetaan sitä puuta kunnes jäljelle jää haluttu määrä puuta oikean muodon mahdollisimman tai ainakin riittävän mittatarkasti muodostaen?
 
Jos tarkoitus on tehdä vähän ja kiireettä niin käsityökaluilla tavataan tehdä: sirkkeli soi, vannasaha kirskuu ja käsijyrsin huutaa. Sitten hiotaan. Kuitenkaan muotoilu ei tapahdu hetken mielijohteesta tai taiteellisen, luovan impulssin tuloksena vaan toimintaa ohjaa pyrkimys asetettuun speksiin. Tekijä kuitenkin saattaa kokea näissäkin työn vaiheissa olevansa tavallaan taiteilija tai ainakin saa mielihyvää toiminnastaan ja varmaan puhuu ns. käsillä tekemisestä myönteisesti.
 
Jos tehdään paljon ja nopeasti niin on hankittava konekantaa ja silloin kyseessä on siirtymä käsityöstä tai käsiteollisesta työstä teollistyyppiseen tuotantoon jonka äärimuoto on pitkälle tai täysin automatisoitu massatuotanto. Kaikki menee täysin suunnitellun prosessin mukaan ja jos prosessi on kunnolla suunniteltu ja toteutettu niin linjalta tulee ulos työstön näkökulmasta katsottuna tasaista ja mittatarkaa laatua.
 
Sitä voi sitten miettiä mikä on tämän mekaanisen työstövaiheen merkitys vaikkapa musiikki-instrumentin äänen ominaisuuksien kannalta. Instrumentin valmistuksessa on paljon työvaiheita jotka oikeastaan kuka tahansa ihminen ja tietokoneohjattu konekin oppii nopeasti tekemään ja jos ei ihan kamalasti mokaa niin tuloksen laatu ei määräydy niistä työvaiheista. Sähkökitarassa rungon karkea työstö ja pitkälle viimeistelykin on ihan takuulla sellainen työvaihe. Se on mielenkiintoista miten näissä soitinfirmojen Factory Tour -esittelyissä jaksetaan esitellä video toisensa jälkeen niitä robottijyrsimiä ja liimaprässejä ja kun ne on esitelty esitellään kuinka meillä hiotaan, hiotaan ja hiotaan lisää. Ne ovat juuri niitä teollisia vaiheita jotka on periaatteessa helpointa saattaa korkealle tasolle ja joista instrumentin lopullinen laatu ja arvo soittimena nimenomaan ei määräydy.
 
Muistan vuosien takaa jonkun Ruokankaan haastattelun jossa hän pohti tätä samaa kysymystä konekannasta. Muistaakseni ajatus oli hänellä että pajan pitää viisaasti miettiä mikä on se konekannan laatu ja määrä joka itseä palvelee suhteessa tehtävän tuotannon määrään. Viivan alle ainakin muistikuvani mukaan jäi ajatus että tuotannon mahdollistavaa konekantaa on oltava riittävästi mutta harkitusti. Kuka yllättyi? Optimoinnistahan siinä lopulta on kyse: miten saattaa balanssiin esim. hankitun koneen tuottama nopeushyöty, sen vapauttama työntekijäresurssi muuhun, konekannan hankinta- ja käyttökustannukset, koneistamisen vaatimat tilaratkaisut jne. Nyt saa korjata jos olen väärässä mutta muistan lukeneeni jo kauan sitten että Ruokankaalla bodyjen liimaus olisi ulkoistettu yhteistyökumppanin tehtäväksi, siis ostaisivat tämän työvaiheen alihankintana. Kuten edellä kirjoitin, kuka tahansa voi tehdä tuollaisen vaiheen eikä soittimen laatu määräydy sen perusteella, toki tuollaista ei markkinoinnissa toitoteta. Liimaaminenkin vaatii tilaa ja laitteita ja aikaa, kannattaa nekin resurssit käyttää vaikka tärkeämpään, sellaiseen jota normi puuseppä ei osaa tehdä. Minulla on käsitys että Ruokankaalla osataan tämä eri tekijöiden optimointi ja lopputulos on huikea. Mutta korjatkaa jos höpötän, muisti saattaa pettääkin.
 
Tässä ketjussa on pohdittu kysymystä CNC vs. joku muu tapa työstää puusta kitaranmuotoinen kappale. Lopputulos tuskin paljastaa karkeaa työstötapaa jos muu on tehty oikein

Ihan kiva että tämä on mökkihöperyyden aikana herännyt henkiin ;)
 
Tuohon "isosta palasta puuta turhat pois" ajatteluun; tietyllä tavalla totta, mutta käsityölaisella homma saattaa alkaa metsästä asti, sen jälkeen muutama vuosi(kymmen) odottelua, kääntelyä, pohdintaa...
 
73nd3r:
Mutta koneella tehdyllä ja aidosti käsin tehdyllä on ihan oikeasti eroa, onpa sitten kyse kitarasta tai vaikka villasukasta.

Prowleri:
Miten näkisit että ne eroavat?
 
Vastaavalla tavalla kuin Van Goghin aito maalaus ja siitä tehdyt printtikuvat. Molemmat hyviä omalla tavallaan, mutta erilainen kohderyhmä.

73nd3r: Ihan kiva että tämä on mökkihöperyyden aikana herännyt henkiin ;)
 
Tuohon "isosta palasta puuta turhat pois" ajatteluun; tietyllä tavalla totta, mutta käsityölaisella homma saattaa alkaa metsästä asti, sen jälkeen muutama vuosi(kymmen) odottelua, kääntelyä, pohdintaa...

 
Olet erittäin oikeassa, juuri näin ajattelen minäkin. Pointtini on koko ajan ollut mekaanisessa työstössä, siinä osassa prosessia joka ei vaadi sitä odottelua, pohdintaa tai kykyä erottaa hyvä puumateriaali huonosta. Ajatukseni oli että se mekaaninen puoli vaikuttaa soittimen 'hyvyyteen' vähän tuon kaiken muun osaamisen rinnalla joka hyvän soittimen aikaan saamiseen tarvitaan. Tästä syystä ajattelen että jos rakentaja on tuon osaamista vaativan osuuden tehnyt huolella ja valinnut puun josta kitara tehdään niin sen jälkeen on sama miten se muoto sieltä haetaan kunhan se on joku pätevä ja järkevä tapa, ja CNC takuulla on yksi sellainen. Ja tämä kaikkihan koski bodyä, ne vaativat hommathan odottavat siellä kaulan puolella sitten....

Moi.
 
Lightning: Jep. En odottanu näin hyvää vastausta tuohon retoriseen kysymykseen :D.
 
:)
 
Aihepiiri on sen verran lähellä ollut sydäntä 90-luvulta lähtien -soitinrakennus toki 80-luvun puolivälistä asti- että oli aivan pakko vastata.
 

 
Lightning: Sen oon huomannu, ettei tää muusikoiden.netti oo kovin hyvä median jakamiseen. Muilla nykypalstoilla pystyy upottaan kuvia ja videoita, mutta täällä homma on jäänyt viime vuosituhannelle.
 
Täysin totta.
 
Tuosta syystä blogityyppinen -kuten sulla- alusta tai jopa kotisivut ovat käytännössä ainoa konsti omaa osaamistaan tuoda julki.
Jos haluaa...
 
Toinen vaihtoehto on toki käyttää jotain ulkomaista nykyaikaista keskustelufoorumialustaa, ja linkittää ko. keskustelut tänne.
Noissa on vain ongelmana usein se että aiemmin loistava Photobucket teki temput terävät, ja valtaosa (mulla kaikki) vanhemmista kuvista on joko sutattu tai linkit on katkaistu/estetty.
Jossain vaiheessa pitäisi innostua vaihtamaan kuvat toiselle palvelinalustalle, mutta tokkopa saan aikaiseksi.
Kun en edes tiedä mille vaihtaisin...
 

 
Lightning: Jos mulla oikeesti polttelis tarve CNC:lle. Niin tätä varmaan harkitsisin :
https://www.olsa.fi/index.php?route … product/product&product_id=4090
 
Mielenkiintoinen konsepti, eurolavan perusteella valittu pohjapinta-ala joka mahdollistaa koneen kokonaisena asiakkaalle kuljettamisen on varsin nerokas, vaikkakaan ei toki mikään uusi juttu.
Samoin se että toimitetaan tarvittaessa ilman työpäätä, voi valkata vaikka useampia erilaisia joita vaihtaa tarpeen mukaan.
Tai niin että ostaa ensin liian pienen, ja myöhemmin sellaisen jolla saa jotain aikaiseksikin ;).
 
Tätänykyä moni CNC koneharrastaja syystäkin suosii laittealustoja johon työpään vaihto on helppoa.
Älykkääseen ja itselle riittävään XYZ ohjaukseen on luontevaa vaihtaa pyörivän työstöpään tilalle vaikka 2 tai 3D printteripää tai (merkkaus)laser.
 
"Pukkinosturi"-rakenne on toki kohtuullisen halpa ja kohtuullisen tukevakin, mutta etenkin noin päin toteutettuna rajoittaa ikävästi suurempien kappaleiden työstämistä.
Samoin rakenne on varsin arka pölylle, mutta johdekotelon ylipaineistamisella tuota usein lievitetään ainakin osittain.
 

 
Lightning: Arvostan kyllä diy tyyppejä näissä työkone hommissa. Minusta ei ole siihen.
 
Eikä ainakaan mun mielestä kaikista tarvitsekaan olla, vaikka noin usein annetaan ymmärtää.
 
Vaikka mulla työkalujen, laitteiden ja jigien tekeminen on vähintään yhtä tärkeää kuin esineiden -niiden käyttämisestä puhumattakaan- on alusta asti ollut melkeimpä se tärkein juttu, kyllähän sen näin vuosikymmenten jälkeen on pakko todeta että asiat olisi kenties voinut tehdä suoraviivaisemminkin ;).
 

 
Lightning: Oonkin sit ostanu myllyjä pikkuhiljaa verstaalle ja pari aika kallistakin. Saapa sit keskittyä siihen omaan olennaiseen.
 
Tuohan se monen mielestä järkevin tapa mitä tahansa käsitöitä tehdessä onkin, pikku hiljaa tarpeen ja/tai toiveiden kehittyessä ostaa harrastusta täydentäviä työkaluja.
 

 
Lightning: Yks miks CNC hommaa ehkä "katotaan vinoon" on että sitä on aika vaikea lähestyä maallikon näkökulmasta. Ne kyllä ymmärtää mikä on saha ja vasara, mutta se tietokoneen softan kanssa häärääminen on jo utopistista.
 
Voi toki olla noinkin.
 
Itse olen huomannut että konepuuseppä vs. käsipuuseppä vs. artesaani vastakkainasettelu on se perimmäinen syy kun instrumenttirakentelusta puhutaan.
Se mihin rajat noiden välillä asetetaan, se on aivan toisen tunteita kuumentavan debatin aihe se :D.
 

 
Lightning: Ja itsellä se softa olis ehkä suurin kynnyskysymys tuossa CNC:ssä. Sitä ei vaan osteta ja aleta käyttämään, vaan pitää opetella se softa.
 
Ja pelkän softan, tai oikeammin softien, opettelukaan ei käytännössä riitä.
Pitää tietää etukäteen miten puuta työstetään tunteettomalla koneella.
Tai olla valmis uhraamaan verraten paljon rahaa ja aikaa kokeilemiseen.
 
CAD on helpohkoa sisäistää jos on minkäänlaista hajua mittatarkasta piirtämisestä/suunittelusta käsin tai koneella, mutta CAM-softien runsas kirjo tekee noista yli-innokkaalle ja valmista instrumenttia jo soittamaan haikailevalle monasti ylitsepääsemättömän vaikeita, etenkin jos ei pääse kokeilemaan käytännössä kuinka käännetty koodi käyttäytyy reaalityöstössä.
 
Etenkin puulla yms. luonnonmateriaaleilla CAM softan mahdollisesti ehdottamien kehä- ja syöttönopeuksien lukuarvot ovat parhaimillaankin ainoastaan suuntaa antavia, ja aina toki rajattuja jollekiin tietylle materiaalille ja tietyllä tapaa konstruoidulle ja teroitetulle terälle.
 
Kun työstetään puuta, CAM softan ja/tai työstöradan suunittelijan pitää myös ottaa huomioon työstösuunnat kappaleen syyrakenteen kannalta.
Joten sanomattakin selvää että testijyrsintäkappaleen on oltava samalla tapaa orientoitunein syyrakentein varustettu kuin lopullisenkin.
 

 
Etenkin yhdistetyillä CAD/CAM softilla pystyy kuitenkin kuivaharjoittelemaan todella pitkälle, vaikka ennen varsinaisen koneen ostamistakin.
 
Jos joku kysyisi mikä olisi mun mielestä paras tapa lähteä täysin nollasta tutustumaan CAD/CAM maailmaan, olisi se ehdottomasti softien opettelemisen kautta.
Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta sivusta seuratessa ainakin ulkolaisilta saiteilta löytyi ennenvanhaan avuliaita yksilöitä jotka jaksoivat kerta toisensa jälkeen debugata aloittelijoiden tekemiä työstöratoja, ja antaa käytännön neuvoja työstön optimoimiseen.
 
Jos lopputuote on tärkeämpi kuin tie millä siihen päästään, valmiin CAD-kuvan ja CAM käännöksen kanssa korvausta vastaan suoritetun jyrsinnän suorittaja on varmasti kohtuullisen kivuttomasti löydettävissä.
 
T:Samuli

basisti1971:
 
Itse olen huomannut että konepuuseppä vs. käsipuuseppä vs. artesaani vastakkainasettelu on se perimmäinen syy kun instrumenttirakentelusta puhutaan.
Se mihin rajat noiden välillä asetetaan, se on aivan toisen tunteita kuumentavan debatin aihe se :D.
 
T:Samuli
 
Mahtaako noiden välillä lopulta mitään elämää suurempaa eroa tai vastakkainasettua ollakaan niiden mielissä jotka tietävät mistä soittimen laatu lopulta syntyy?
 
Voinee kai sanoa että kuka tahansa soitinrakentaja käyttää vannesahaa ja käsijyrsintä ja raspia ja moni varmaan automatisoisi niidenkin käytön jos vain jotenkin pystyisi. CNC tekee juuri sen. Monen mielestä se raja menee varmaan juuri tuossa noiden välillä mutta ei siinä oikeasti mitään eroa ole, ei filosofita eikä varsinkaan käytännöllistä. Vielä jää jäljelle paljon tarkkaa käsityötä ja muuta askaretta jossa taito punnitaan ja jossa ei sovi hätiköidä.

Jos mulla olisi CNC käyttäisin sitä kaikkeen mahdolliseen, mutta esim. rungon Strato-tyyliset viisteet ja kaulaprofiilin tekisin mieluummin käsin, koska noiden piirtäminen itseä tyydyttäviksi olisi helvetillistä ja laiska perusluonne kannustaa pyrkimään minimimäärään työtä.

Tekopyhää nauttia cnc- koneistetuista jigeistä ja laser-leikatuista mallineista ja kutsua lopputulosta käsintehdyksi.