Kitarat: kitarakamat ›

Viimeiaikoina olen kasvavan ympäristöahdistuksen vallassa lueskellut juttuja suomen jäteviennistä ja kasvihuonepäästöistä etc.. Tuumailin, että musiikkiharrastus lienee aika ekologinen harrastus sikäli, että siitä ei synny päästöjä. Ainakin omaa harrastustani kun katsoo, niin vaikka rahaa kuluu jonkin verran, niin jätettä ei synny ja soittovälineet ovat pitkäikäisiä. Sekä kitaroiden että vahvistinten elinkaaret lasketaan vuosikymmenissä (ihan henkilökohtaisella tasollakin toinen vahvistimeni on noin kolkyt vuotias ja toinen vasta seitsemän, ja kitaroissanikin iät lasketaan kymmenissä vuosissa). En myöskään ole muistaakseni yhtäkään musiikkivälinettä heittänyt roskiin (kielet, paristot, plektrat nyt tietenkin roskaa jonkin verran).
 
Entäpä sitten kasvihuonepäästöt. Silloin harvoin kun keikka on, sinne mennään kimppakyydillä eikä siellä ikinä ole yleisöä joten päästöjä syntyy erittäin vähän moneen muuhun harrastukseen verrattuna, enimmäkseen soittelen himassa joten ei tule juurikaan liikkumisesta päästöjä. Käytän putkivahvistimia, jotka ei kylläkään ole mitään energiatehokkaita (talvella tietenkin lämmityksen kautta kompensoituu osa hukkalämmöstä), mutta en aja niitä täysillä joten en pitäisi kovin merkittävänä tätä energian "tuhlausta". Tietenkin ne meistä jotka käyttävä D-luokan päätettä, toimivat vielä energiatehokkaammin. Toisaalta mallinnuslaitteet ovat tietokoneita jotka tarvitsevat toimiakseen sähköä mutta vissiin aika energiatehokkaasti nuokin toimii enkä osaa arvioida säästääkö analogisen signaaliketjun avulla sähköä yhtään.. ainakaan merkittävästi.
 
Jonkin verran minua huolestutti kun kitaran valmistamiseen käytetään harvinaisia ja siksi arvokkaita puulajeja, mutta toisaalta kitaran pitkä käyttöikä kompensoi tuota seikkaa merkittävästi.

hallu:
 
Silloin harvoin kun keikka on, sinne mennään kimppakyydillä eikä siellä ikinä ole yleisöä
 
Epäilemättä yksi parhaista heitoista, mitä oon kuullut...+

Jossakin säästössä on ikivanhoja kitarajohtoja, en ole heittänyt niitäkään roskikseen kun en ole varma onko se ekologista. En ole muistaakseni heittänyt muuta roskiin kuin vanhoja kieliä.

hallu: Tuumailin, että musiikkiharrastus lienee aika ekologinen harrastus sikäli, että siitä ei synny päästöjä.
 
Teit siis soittopelisi itse ilman sähkö- tai polttomoottorikäyttöisiä työkaluja?
 
Piereskelämättä?

Vanha akustinen kitara ja itäsaksalainen vireenpitämätön piano ovat saaneet lahota puutarhassa koristeina. Pianon rautakehikko kielineen toimii vielä lopuksi tukena kärhöllle.

Progorava: Teit siis soittopelisi itse ilman sähkö- tai polttomoottorikäyttöisiä työkaluja?
 
Piereskelämättä?
 
Juu ihan totta, pikkuisen liioittelin :-). Kyllähän niisät tietenkin vähän tulee päästöjä ja siitäkin kun ne kuljetetaan kauppaan myytäväksi ja sieltä kotiin ja puut sahataan metsästä ja kuljetetaan tehtaalle, jne..... mutta kun sen jakaa vuosikymmenien ajanjaksolle, niin yhtä kitaraa kohti ei varmaan ihan tolkuttomiin päästölukemiin päädytä. Varsinkin kun puu itsessäänkin on nopeasti uusiutuvaa eli se puu joka metsästä kaadetaan, ei itsessään päädy ilmakehään hiilidioksidina koska sitä ei polteta ja toisaalta sen tilalle kasvaa nopeasti uusi puu joka vastaavasti sitoo hiiltä jolloin ainakin osa kitaran valmistus ja myyntiketjusta syntyvästä hiilidioksidista kompensoituu sillä.
 
Piereskelystä vapautuva metaani on tietenkin hiilidioksidiakin pahempi kasvihuonekaasu, mutta kun ainoastaan puolet ihmiskunnasta piereskelee (hienot naiset ei piere), niin haitta on jo puolittunut ennenkuin se edes on syntynyt :-D

En osaa arvella kokonaisuudessa soittoharrastuksen ekologisuutta, mutta ihan otsikkoon liittyen muistelen, että kaikenlaista vanhetunutta ja muodista pois mennyttä soittolaitteistoa on kautta aikain kyllä surutta kärrätty kaatopaikalle, lukemani ja kuulemani mukaan siis. En oikein tiedä minkälaiset kierrätysmahdollisuudet näillä edes olisi.
 
Viime muutossa lähti kaatikselle itseltäni yksi kitaravahvistin, kajari rikki ja muutenkin halpa ja huono trankkupeli.
 
Instrumentit ovat yleensä kyllä pitkäikäisiä, mutta en tiedä mitä kaikelle halvalla kaukomaissa valmistetuille tulee tapahtumaan sitten kun soittajien määrä nykyisestä vähenee.

Yhden pedaalin olen heittänyt metallijätteeseen. Arvo olisi ehkä 50 euroa ollut torilla.

Erästä kitararakentajaa vapaasti lainaten: "Yhdestä jalopuusta saa otelautoja noin vuosisadaksi. Kiinalaisten huonekaluihin ei riitä mitkään sademetsät."
 
Pohdinta on vähän turhaa. Soittimet eivät tätä palloa kaada. Ihan muut asiat sen tekevät.

Eihän se ekologista ole kokoajan rampata autolla matkahuollossa tai postissa noutamassa kamoja mitkä on matkannu jollain bensakäyttöisellä kulkupelillä satoja tai tuhansia kilometrejä.

o0o: Eihän se ekologista ole kokoajan rampata autolla matkahuollossa tai postissa noutamassa kamoja mitkä on matkannu jollain bensakäyttöisellä kulkupelillä satoja tai tuhansia kilometrejä.
 
Paitsi jos lähettää ne postitse. Tai Posti ainakin mainostaa, että niiden diesel-käyttöiset jakeluautot kuljettaa "Ilmastoystävällistä postia". Itse tosin en tunnusta tätä Kristinuskon nykypäivänä Suomessa valtionuskontona korvannutta Ilmastonmuutosuskoa, joten en tunne ilmastoangstia.

Otsikon kysymykseen vastaten, kyllähän sitä on kitarakamaa on roskiinkin mennyt varsinkin viime aikoina, kun käytetyn tavaran arvostus on nykyään lähes nollassa.
 
Viimeksi kun siivoilin kämppää, lähti sekajätteisiin pari ikivanhaa, 60-luvulta peräisin olevaa Fenderin Stratoa. Kitarat olivat vuosikausia käyttämättöminä kellarin komerossa, sillä soittohommiini on riittänyt vallan mainiosti yksi Squierin Strato, jonka kaula sopii omaan käpälääni noita roskiin menneitä Fenkkuja paremmin. Kellariin tuli siivouksen myötä mukavasti lisätilaa arvokkaiden puutarhatyökalujen säilytykseen.
 
EDIT: Hieman aiemmin roskiin lähti myös vanha ja iso, paljon säilytystilaa vienyt pedaalilauta, jossa oli vajaat kymmenkunta 70- ja 80-luvun taitteen pedaalia. Tuon laudan korvasin pienikokoisella ja käteväkäyttöisellä multiefektillä, jossa on valmiiksi mallinnettuna mm. siivotessa roskiin mennyt Ibanezin TS808.

Lähinnä klipsivirittimiä, yksi viritinpedaali ja useita virtalähteitä on mennyt roskiin eli SER-jätteeseen. Muutama hajonnut kaiutinelementti metalliromuksi.

Kyllikki: Otsikon kysymykseen vastaten, kyllähän sitä on kitarakamaa on roskiinkin mennyt varsinkin viime aikoina, kun käytetyn tavaran arvostus on nykyään lähes nollassa.
 
Viimeksi kun siivoilin kämppää, lähti sekajätteisiin pari ikivanhaa, 60-luvulta peräisin olevaa Fenderin Stratoa. Kitarat olivat vuosikausia käyttämättöminä kellarin komerossa, sillä soittohommiini on riittänyt vallan mainiosti yksi Squierin Strato, jonka kaula sopii omaan käpälääni noita roskiin menneitä Fenkkuja paremmin. Kellariin tuli siivouksen myötä mukavasti lisätilaa arvokkaiden puutarhatyökalujen säilytykseen.
 
EDIT: Hieman aiemmin roskiin lähti myös vanha ja iso, paljon säilytystilaa vienyt pedaalilauta, jossa oli vajaat kymmenkunta 70- ja 80-luvun taitteen pedaalia. Tuon laudan korvasin pienikokoisella ja käteväkäyttöisellä multiefektillä, jossa on valmiiksi mallinnettuna mm. siivotessa roskiin mennyt Ibanezin TS808.
 
Ai ne oli sun vanhoja mitkä löysin, kyllä nää kitarat vielä hyvin soi.

Joo löyty tuolta varaston kätköistä pari fenkun 60-luvun stratoo. Eihä tollasil vanhoil paskoilla kukaan mitään tee, nii roskiinha ne sit lopulta meni et heilahti. Piti kyl vähä pilkkoo niit pienemmiksi, ettei vie niin paljon tilaa roskiksessa.

Käytetyt kielet menee keräysrullalle. Oon vuosia telkkua katellessa näperrelly niistä kelaa joka on nyt sellanen 3cm paksu donitsi. Sit kun aika koittaa niin kierrätykseen.
 
...sitten kun keskireikä on ummessa

Kyllikki: Otsikon kysymykseen vastaten, kyllähän sitä on kitarakamaa on roskiinkin mennyt varsinkin viime aikoina, kun käytetyn tavaran arvostus on nykyään lähes nollassa.
 
Varmaan jotkut 60- ja 70-luvullakin (sama koskee tietysti kaikkia vuosikymmeniä, esim. 80-luvun kamat on nykyisin aika hinnoissaan, vaikka jotkut Marshallin vahvistimet joita siihen aikaan suunnilleen annettiin pois puoli-ilmaiseksi) ajatteli tuollaista ja myöhemmin harmitti kun sen ajan tavaroista maksetaan tolkuttomia summia. Jos olisi vain malttanut säästää jossakin nurkassa ne soittimet, pedaalit tms. Varsinkaan pedaaleja ei kannata heittää roskiin, koska ne vie kohtalaisen vähän tilaa ja niille voi hankkia vaikka jonkinlaisen vitriinin ja laittaa sinne.

Roskishan on se köyhän muusikon aarreaitta. Monenmoista projekti soitinta pelastettu/restauroitu. Äkkiseltään muistuu mieleen kitarapussukka, syntikka ja f-hole akkari.

Kierrätyskeskukseen on pari kertaa jotain mennyt kun torilla ei ole ostajaa kohdanneet. Viimeksi 12" kaiuttimet 2 kpl.