Yleistä keskustelua musiikista ›

Itse asiassa, tuottaja merkitsee mulle isolta osalta mahdollisuutta päästä tekemään yhteistyötä jonkun mielestäni hyvän tyypin kanssa

Jep...juuri noin. Mulla on ollut mahdollisuus työskennelllä monen mahtavan tuottajan kanssa, joilta olen oppinut helvetisti musasta ja elämästä. Samoin kannustusta tuli silloin kun sitä tarvitsi. Monista näistä tyypeistä tuli sittemmin frendejä ja yhteistyökumppaneita.

Myöhemmin sitä on yrittänyt viedä eteenpäin niitä arvoja, joita silloin oppi.

Onko levy siis paska jos siinä ei ole käytetty ulkopuolista tuottajaa?
 
Ei välttämättä, tuottajahan voi olla kuka vain, niinkuin soittajakin (hoho).
 
Onko bändi todellisuudessa ilman kyllin selkeää visiota, jos se ei "kestä" kuulla jo levyn teon aikana palautetta ja ulkopuolisen näkemyksiä? Mitähän tässä prosessissa voi menettää (hyötyä kun voi nähdäkseni aivan helvetisti)? Voihan aina lyödä pillit pussiin ja vaikka basistin tuottajan paikalle.

Onko bändi todellisuudessa ilman kyllin selkeää visiota, jos se ei "kestä" kuulla jo levyn teon aikana palautetta ja ulkopuolisen näkemyksiä? Mitähän tässä prosessissa voi menettää (hyötyä kun voi nähdäkseni aivan helvetisti)? Voihan aina lyödä pillit pussiin ja vaikka basistin tuottajan paikalle.
 
Noh, me näemme asian vain eritavalla. Minun mielestä sinne levylle kun pitäisi päätyä nimenomaan bändin omat näkemykset.

Riippuu tilanteesta. Jos vääntäisin ihan omaa juttua, jolla en tavoittelisi muuta kuin että olen itse tyytyväinen, niin en muuttaisi. Mutta tässä tapauksessa minulla tuskin olisi tuottajaakaan.
 
Muussa tapauksessa toivoisin, että hyvä tuottaja olisi messissä. Asiantuntevasta ja tyylitajuisesta tyypistä on ilman muuta apua. Luotan kyllä itseenikin, mutta monet toteutukselliset seikat eivät silti itseltä suju. Olisi se nannaa, kun saisi oikein kunnon äijän tuottajaksi.

Jos vääntäisin ihan omaa juttua, jolla en tavoittelisi muuta kuin että olen itse tyytyväinen, niin en muuttaisi.
 
Siis juuri tuon pohjalta minä olen koko ajan puhunut.
Ei kaikki sinne listoille tähtää tai ylipäänsä minkäänlaiseen myyntiin.

Kyllä sitä olisi valmis mihin vain muutoksiin, jos rahaa irtoaisi. Mikään ei estä kotona soittelemasta sitä musaa mitä haluaa. Ja niinkun todettiin: Jos tulee tarpeeksi fyrkkaa, niin sitten on mahdollista toteuttaa itseään. Toisaalta sitä voisi sanoa tuottajalle, että kokeillaan sitä sinun juttua, jos ei toimi niin sitten kokeillaan minun juttua.
 
Ja muistakaa: kaikki musiikki mitä myydään kaupallisesti on kaupallista.

Arvostatko nyt keskiajan ja renessanssin taiteilijoita vähemmän?
 
Joo. Sä romutit nyt mun hienot illuusioni niistä. Voi helvetin itsensä myyneet muka-taiteilijat! Onneksi ne on jo kaikki kuolleet. Sen siitä saa, kun myy itsensä.
 
No joo ja pälä pälä, mutta sun mielestä siis taiteilija on avuton pelle, joka tarvitsee kaitsijan osatakseen tehdä työtään ja vahvan talutusnuoran, josta kiskomalla häntä pitää ohjata kulloinkin sopivaksi katsottuun suuntaan.
 
Tuskin "puhdasta" taidetta on olemassakaan. Varmaan jonkin luolamiesheimon päällikkökin on tämmännyt graniittiseinään riipustelevaa alamaistaan kivellä päähän, jos ei tämän taideteokset ole sattuneet miellyttämään. Eiköhän kyseinen primitiiviartisti ole sen jälkeen tajunnut miettiä ensin ja piirustaa vasta sitten. "Suuri päällikkö Uruk-Örg, maailman ensimmäinen tuottaja".
 
Lähes kaikilla taiteilijoilla, edustivat he sitten mitä taiteenalaa hyvänsä, lienee työssään mukana tavoite miellyttää laajempaakin ryhmää kuin vain omaa itseään. Eikä taiteella elä, jos sitä ei saa myydyksi. Sehän nyt on selvää. Siitä huolimatta on aika surkeaa, jos lähtöarvo on aina se, että tarvitaan ulkopuolinen taho arvostelemaan ja ohjaamaan. Varsinkin, mikäli ohjauksen ainoana kriteerinä on kaupallisen menestyksen maksimointi.
 
Siitä huolimatta kukin tehköön niinkuin tekee. Mä en ole vielä tehnyt yhtäkään menestyslevyä, ja tällä mentaliteetilla tuskin tulen tekemäänkään. Mutta se ei haittaa, sillä enpä mä minkään staran elämää kestäisikään. Mennään niin pitkälle kuin näillä eväillä pääsee ja hypätään sitten junasta pois, jos vauhti alkaa tuntua liian rajulta. Ja jos ei pääse mihinkään (mikä on erittäin paljon todennäköisempää), niin ei silläkään ole mitään väliä. Eipä tartte ainakaan kymmenen vuoden päästä herätä ja huomata, että "vittu, joko mun pärstä taas on seiskan kannessa".
 
Täältä tähän.

Kuvitellaanpa tilanne: Sinä/bändisi on saanut levytys sopimuksen ja tuottaja haluaa levylle rumpukonetta ja muita tehoste kikakilua ja musiikki tyyliä erisuuntaiseks(esim. metallia popimmaks).
 
Suostuisitko menestyksen takia?
 
Itse en.
 
Kyllä jos olisin ite mukana tuottamassa siinä sivussa. Muiden ideat ja ratkaisut on hyvä asia. Jos on itte itestään itteensä siinä laittamassa niin se menee sisäsiittoseks koko homma.

Kuvitellaanpa tilanne: Sinä/bändisi on saanut levytys sopimuksen ja tuottaja haluaa levylle rumpukonetta ja muita tehoste kikakilua ja musiikki tyyliä erisuuntaiseks (esim. metallia popimmaks).
 
Suostuisitko menestyksen takia?
 
Tässähän näytti nyt välillä unohtuneen tämän kysymyksen täsmällinen luonne. Tietysti ns. perustuottaminen ja esim. musiikkityylin radikaali muuttaminen on aivan eri asioita. Tuskin kellään mitään tuottamista ja tuottajia vastaan sinänsä on.
 
Luulenpa että kysyjä tarkoitti esim. rokkibändin vääntämistä kaupallisempaan, iskelmällisempään ja popimpaan, ns. harmittomampaan ja särmättömämpään, massoille tarkoitettuun suuntaan. Tällaisista yrityksistä olen paljon kuullut. Yksikin naislaulaja tappelee levy-yhtiön kanssa. Haluaisivat väkisin englanniksi laulavasta räkäisestä rockmimmistä suomenkielisen iskelmätähden. Aivan naurettavaa.
 
Itse suostuisin sellaisiin muutoksiin, jotka kuulostavat minusta hyvältä ja ovat sopusoinnussa musiikin ja bändin hengen kanssa. Mitään itselleni vierasta en tekisi. Miksi ihmeessä tekisin? Saman tien voisin mennä vaikka biokemian laboratorioon töihin (se on yhtä kaukana minusta). Rahan ja menestyksen perusteella en ole elämässäni muitakaan valintoja tehnyt (ja sen huomaa...).
 
Taannoiselle bändilleni sanottiin useastakin lafkasta, että jos rupeatte laulamaan suomeksi, saatte sopimuksen. Emme ruvenneet. Se ei sopinut sen bändin ideaan ja henkeen. Asiaa kyllä mietittiin, mutta se ei vain tuntunut ollenkaan luontevalta. Olimme englanninkielinen bändi.
 
Olen tehnyt suomenkielisiäkin biisejä, ja jos joku ehdottaisi niiden muuttamista englanninkielisiksi, tyrmäisin ajatuksen samalla tavalla. Miksi ruisleivästä pitäisi tehdä rieskaa? Not understand.

Miksi ruisleivästä pitäisi tehdä rieskaa? Not understand.
 
Jep. Varsinkaan kun ruisleipä on Suomen parhaiten myyvä leipä :D

No jos tarkoituksena olisi tehdä maailmanvalloutshitti, jolla taotaan rahaa ja kaadetaan naisia, niin totta helvetissä antaisin jonkun kokeneemman vihjaista mikä toimii! Bisnes on bisnestä, jos kerran levyä tehdään vapaille markkinoille niin ei muuta kuin myydään se sielu kaupallisuuden saatanalle, tarvittaessa vielä alehintaan!
 
JOS kuitenkin on kyse omasta proggiksestani, jota väännän täysin eri tarkoitusten vuoksi (oman kieron mielen viihdyttäminen), niin silloin en halua kenenkään muun sorkkivan tekeleitäni.

Mulla myös, mutta se perustuu siihen että en tee mitä en halua. Jos mulla olisi diili, ottaisin toki tuottajilta hyviä ideoita vastaan, mutta paskat ideat vetäisin vessasta alas. Mieluummin teen kavereiden kanssa autotallissa sellaista musaa mitä mä diggaan, kuin menestyisin roskamusalla.
 
Musiikki on mulle todella henkilökohtainen asia, siitä ei tingitä.
 
Sä olet kalju, sä soitat heviä, mutta puhut pelkkää asiaa.

Monestihan artistit pitävät pääbändiä rahoittajana ja sitten sivuprojekteissa toteuttavat todellisia ambitioitaan.

Kyllä sitä olisi valmis mihin vain muutoksiin, jos rahaa irtoaisi.
 
Mikään ei ole mun mielestä vastenmielisempää kun "raha, raha, raha" ihmiset.
 
Hyviä ideoita otetaan vastaan, mutta noin en huoraamaan lähe.

Onhan maailmassa bändejä, joilla ei ole tuottajaa ja kuulijoita silti riittää. Maailmassa on myös bändejä, jotka tuottajan haluavat/tarvitsevat, ja heillekkin kuulijoita riittää.
 
Ei kai ole järkeä lähteä väittelemään siitä, kumpi on oikeampi tapa tehdä musiikkia?
 
Itse voisin joihinkin projekteihin tuottajan ottaa, joihinkin taas en.
 
EDIT: Minun mielestäni on meinaan eri asia tehdä hyvä biisi kuin purkaa tuntonsa täydellisesti musiikin avulla.

Mennään kaikki porukalla seuraaviin Idols-karsintoihin viimosen päälle trendikkäinä, niin siitä se lähtee.
 
hyi vittu....
 
Musiikki pittää tehä itte se on periaate(minulla ainakin siis)
Onko se nyt hienoo ku sua käytetään tyyliin joku ropotti ja ohjelmoidaa nuotit sisään ja teet niinku käsketään.... eli ei ole mitään omaa kiinni siinä touhussa....

Kuvitellaanpa tilanne: Sinä/bändisi on saanut levytys sopimuksen ja tuottaja haluaa levylle rumpukonetta ja muita tehoste kikakilua ja musiikki tyyliä erisuuntaiseks(esim. metallia popimmaks).
 
Suostuisitko menestyksen takia?
 
Itse en.
 
Ei saatana. Myisinkö Jonten ja bändin. Saman tien voisin vetää itseni irvikuvana vessasta alas.

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Ja vitut.
 
Jos levylläni olisi sellainen tuottaja, joka ylipäätään haluaisi muuttaa musiikkia joksikin muuksi, niin jo siinä tapauksessa oltaisiin menossa päin helvettiä. Kyllähän jokaikisen levyn tekoon osallistuvan on oltava mukana musiikin alkuperäisessä konseptissa.

Tuottaja on muusikon paras kaveri. :D
En mä ainakaan ostaisi näiden Suurten Taiteilijoiden levyjä, en sitten kirveelläkään :D
mielummin kuuntelen hyvin tuotettua musiikkia. enpä usko että ainakaan Suomessa kovinkaan laajassa mittakaavassa tuottajan tehtävänä on tehdä bändin/artistin musiikista kaupallisempaa, vaan kuvittelisin kuitenkin että Herra Tuottajan yrittää esim. saada bändin biisisikermistä jonkinnäköisen taiteellisen kokonaisuuden kasatuksi. Niin ettei kymmenen poppibiisin jälkeen levyä päätä 15-minuuttinen suolihevisinfonia....
mut enhän mä sitä voi tietää kun ei mua oo koskaan tuotettu :D