| Aihe: Kardioidi vai perus-subbari? | |
|---|
|
Kävin hiljattain katsomassa Redd Volkaertin keikan Rekolan Kinossa Vantaalla ja siellä olin näkevinäni pääkaiuttimina QSC K10.2:t.
Ottaen huomioon kaiuttimien edullisen hinnan, pidin soundia erittäin uskottavana. Alakerta oli Rekolassa hoidettu yhdellä isohkolla subbarilla, joka oli lavan edessä keskellä. Toimi mielestäni hienosti. Yhdellä subilla olisi myös vähemmän roudattavaa ja bassot levittyisivät ehkä tasaisemmin.
Katselin K10.2:lle sopivaa subbasta ja saman firman tuotteista on tarjolla kolme vaihtoehtoa: KW181, KS112 ja KS212C. Jälkimmäinen on kardioidi, joka ainakin speksin mukaan vaimentaa jopa 15dB taaksepäin suuntautuvaa jytinää.
Onko mielipiteitä, tavallinen 1x18" aktiivinoppa, vaiko tuo uusin keksintö- 2x12" kardioidi? Vai kallistuisitteko perinteiseen 2 kpl 1x12" vaihtoehtoon?
Kyseessä on rokkibändi, joka (ainakin yrittää) soittaa hillityllä äänitasolla, mutta hyvällä dynamiikalla. Keikkapaikat ovat pieniä, harvemmin noustaan edes lavalle.
Täällä aikaisempaa keskustelua tähän samaan kuvioon liittyen: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=237366&oo=0 | |
fretnut: Kävin hiljattain katsomassa Redd Volkaertin keikan Rekolan Kinossa Vantaalla ja siellä olin näkevinäni pääkaiuttimina QSC K10.2:t.
Ottaen huomioon kaiuttimien edullisen hinnan, pidin soundia erittäin uskottavana. Alakerta oli Rekolassa hoidettu yhdellä isohkolla subbarilla, joka oli lavan edessä keskellä. Toimi mielestäni hienosti. Yhdellä subilla olisi myös vähemmän roudattavaa ja bassot levittyisivät ehkä tasaisemmin.
Katselin K10.2:lle sopivaa subbasta ja saman firman tuotteista on tarjolla kolme vaihtoehtoa: KW181, KS112 ja KS212C. Jälkimmäinen on kardioidi, joka ainakin speksin mukaan vaimentaa jopa 15dB taaksepäin suuntautuvaa jytinää.
Onko mielipiteitä, tavallinen 1x18" aktiivinoppa, vaiko tuo uusin keksintö- 2x12" kardioidi? Vai kallistuisitteko perinteiseen 2 kpl 1x12" vaihtoehtoon?
Kyseessä on rokkibändi, joka (ainakin yrittää) soittaa hillityllä äänitasolla, mutta hyvällä dynamiikalla. Keikkapaikat ovat pieniä, harvemmin noustaan edes lavalle.
Täällä aikaisempaa keskustelua tähän samaan kuvioon liittyen: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=237366&oo=0
1x18". Se on varma arpa.
Pessimisti ei pety. | |
Moi.
Kardioidibasso on liveäänentoistossakin mukava ja käyttökelpoinen vuosikymmeniä vanha keksintö, mutta jollei perinteinen subwoofer aiheuta ylitsepääsemättömiä ongelmia lavalla/soittotilassa, yksi perinteinen ympärisäteilevä bassokaiutin on kaikilla osa-alueilla ylivoimainen.
Jos 18" subbasta pystyy ja jaksaa keikoille roudata, ovat ne usein kustannustehokkaimpia vaihtoehtoja alapää-älämölön toistamiseen.
Etenkin rokkimusassa.
Perinteinen kahden pienen "kaiutinteline"-subbasen käyttäminen on se vihonviimeinen ratkaisu jos haikaillaan hyvän dynamiikan perään, etenkin pienissä paikoissa ja jos kumpaankin subbaseen ei hoksata ajaa eri informaatiota.
Mun valinta pieniin paikkoihin olisi (ja on ;)) joku moderni 112 tai 115 aktiivisubbanen, budjetista, roudauskalustosta yms. tietysti riippuen.
T:Samuli |  pitk
03.07.2019 20:53:33 | |
|
KArdiodi aiheuttaa herkästi sellaisen asian, että lavalle alkaa kaipailla lisää botnea, eli monitorointiin lisätään suppasia. Ympärisäteilevä hoitaa senkin osuuden.
Kardiodin edut alkavat tulla esiin, kun pitää saada esim herkkien soittimien kiertoja kuriin tai muuten suppasmeuhkaa pienemmäksi.
Myös tietenkin ympäristö- ja meluntorjunta-asioissa ulkoilmassa hallittavuus on etenkin kaupunkiolosuhteissa plussaa, mutta ne ovat toki eri tilanteita. | |
pitk: KArdiodi aiheuttaa herkästi sellaisen asian, että lavalle alkaa kaipailla lisää botnea, eli monitorointiin lisätään suppasia. Ympärisäteilevä hoitaa senkin osuuden.
Kardiodin edut alkavat tulla esiin, kun pitää saada esim herkkien soittimien kiertoja kuriin tai muuten suppasmeuhkaa pienemmäksi.
Myös tietenkin ympäristö- ja meluntorjunta-asioissa ulkoilmassa hallittavuus on etenkin kaupunkiolosuhteissa plussaa, mutta ne ovat toki eri tilanteita.
Tavismuusikoiden lavat on niin pieniä, että pääkaiuttimet on usein häiritsevän lähellä ja jos subbarit on vaikka niiden alla, kuulostaisi kyllä aika hyvältä kaiuttimen takamölinän vähentyminen lavalla. | |
Kiitos mielipiteistä,
Oma ennakkoluulo on sellainen että kardioidiratkaisu toimii parhaiten puoliavaruudessa eli ulkona avoimella kentällä. Toisaalta kyllähän audiolaitteiden valmistajat miettivät aika tarkkaan nuo käyttötilanteet ja ovat ehkä tehneet tuon kardioidin pieniä ja keskikokoisia sisätiloja ajatellen.
Hintaero perus 1x18 nähden on aika pieni, joten kumpi tahansa voisi tulla kyseeseen.
Onko tietoa olisiko muilla valmistajilla vastaavaa ratkaisua vai kulkeeko QSC tässä asiassa omia polkujaan? | |
Moi.
fretnut: Kiitos mielipiteistä,
Ole hyvä.
fretnut: Oma ennakkoluulo on sellainen että kardioidiratkaisu toimii parhaiten puoliavaruudessa eli ulkona avoimella kentällä.
Siinä mielessä ennakkoluulosi osuu naulan kantaan että miltei mikä tahansa livekaiutinratkaisu toimii parhaiten ulkona avoimella kentällä koska jälkikaiunta-ajoista yms. ei tarvitse huolta kantaa.
Muutaman vuosikymmenten varrella tehdyn kokeilun ja kirjallisuuden perusteella suoritetun tutkimustyön perusteella väittäisin kuitenkin että suurimman hyödyn kardioidi- (ja miksei joissain tapauksissa dipolikin) järjestelmä tuo pienissä sisätiloissa.
Edellyttäen toki että äänimaailman selkeys ja dynamiika yleisöön päin ovat ne seikat joita tavallisuudesta poikkeavan kaiutinjärjestelmän käytöllä tavoitellaan.
fretnut: Toisaalta kyllähän audiolaitteiden valmistajat miettivät aika tarkkaan nuo käyttötilanteet ja ovat ehkä tehneet tuon kardioidin pieniä ja keskikokoisia sisätiloja ajatellen.
:)
Kun puhutan Pro-laitteista tuo varmasti pitääkin paikkansa koska kilpailu on armotonta, keskivertoharrastelijan budjetille suunnatuissa laitteissa suunittelun pääpaino on jossain aivan muualla ;).
fretnut: Onko tietoa olisiko muilla valmistajilla vastaavaa ratkaisua vai kulkeeko QSC tässä asiassa omia polkujaan?
Koska kardioidijärjestelmät on perinteisesti kasattu irtokomponenteista jo pelkän roudattavuudenkin vuoksi, harrastelijakokoluokassa tuskin kovin montaa vaihtoehtoa putiikkivalmistajien ulkopuolelta löytyy.
Kardioidibasso on loistava ratkaisu kun äänikuvaa pitää syystä tai toisesta selkeyttää perinteisin ypärisäteilevin toteutetuista, mutta niin tilan- kuin tehonkäytöllisestikin ovat hyötysuhteeltaan varsin vaatimattomia verrattuna perinteisiin ratkaisuihin.
T:Samuli | |
basisti1971
Koska kardioidijärjestelmät on perinteisesti kasattu irtokomponenteista jo pelkän roudattavuudenkin vuoksi, harrastelijakokoluokassa tuskin kovin montaa vaihtoehtoa putiikkivalmistajien ulkopuolelta löytyy.
Kardioidibasso on loistava ratkaisu kun äänikuvaa pitää syystä tai toisesta selkeyttää perinteisin ypärisäteilevin toteutetuista, mutta niin tilan- kuin tehonkäytöllisestikin ovat hyötysuhteeltaan varsin vaatimattomia verrattuna perinteisiin ratkaisuihin.
T:Samuli
Kertokaas mitä minimissään pitää tehdä tavisten laitteilla, jotta subbareihin saisi edes jossain määrin kardioidiutta vaikka tolpannokka kaiutinjalustasubbarien kohdalla tai yhden subbarin, eli jos tarvitaan taaksepäin meneävää ääntä kumoava subbari, kuinka menetellä? | |
Mul on qsc k12.2 yläpäät ja turbosound milan m18b subit. Hyvin niillä pärjää ja monesti on pärjännyt yhdelläkin subilla. Kaiken ei tarvitse olla qsc.tä milan subi maksaa 666e ja ihan yhtä pätevää soundia kun kw181 joka maksa oliko 1333e.
Mut joo valintoja. Mie valitsin halvemman, kun soittelin molempia.
Tietty ole harrastelija enkä varmasti ymmärrä puoliakaan mitä ammattilainen. Mut omaan settiin oon tyytyväinen!
Pessimisti ei pety. | |
iekku84: Mul on qsc k12.2 yläpäät ja turbosound milan m18b subit. Hyvin niillä pärjää ja monesti on pärjännyt yhdelläkin subilla. Kaiken ei tarvitse olla qsc.tä milan subi maksaa 666e ja ihan yhtä pätevää soundia kun kw181 joka maksa oliko 1333e.
Mut joo valintoja. Mie valitsin halvemman, kun soittelin molempia.
Tietty ole harrastelija enkä varmasti ymmärrä puoliakaan mitä ammattilainen. Mut omaan settiin oon tyytyväinen!
Bänditouhussahan varteenotettavaa on, että subi auxissa, joskin välillä tuntuis, että aux subi vois olla myös infrasub tyylin ratkaisu kun tavallinen subi voi olla tarpeen lauluunkin, niin olisi erikseen mahdollisuus matalimpiin jytinöihin ja sitä hyödyntäisi vain sellaiset äänilähteet, jotka tarkoitukseen suosiolla taipuu. | |
musamies: Bänditouhussahan varteenotettavaa on, että subi auxissa, joskin välillä tuntuis, että aux subi vois olla myös infrasub tyylin ratkaisu kun tavallinen subi voi olla tarpeen lauluunkin, niin olisi erikseen mahdollisuus matalimpiin jytinöihin ja sitä hyödyntäisi vain sellaiset äänilähteet, jotka tarkoitukseen suosiolla taipuu.
Miten ylhäällä jakotaajuuden pitää olla, että laulua alkaa subiin kaipaamaan?
"Ei riitä, että seurataan vain musiikkielämän työtä ja saavutuksia, vaan on jatkuvasti pidettävä silmällä kokonaisorganismia ja puututtava ajoissa virheellisen kehityksen oireisiin." - Herman Kretzchmann: Musikalische Zeitgrafen 1903 | |
Danko: Miten ylhäällä jakotaajuuden pitää olla, että laulua alkaa subiin kaipaamaan?
Otin mikseristä malliksi minkälaisella eq käyrällä on viimeajat tullut mentyä Sennheiser e965 mikillä superkardioidina omissa treeneissäni. Pop filtterikin on ollut modasin sen yhdellä nylon suojalla olevaksi ja välillä ilman.
https://muusikoiden.net/dyn/users/162040.jpg
Kyse on myös siitä, että käytössä ei ole järeän luokan yläpäitä ja melkeen kaikki tavisten mallit on vähän aneemisia ainakin bassoleikkuri päällä.
Omassa mieltymyksessä laulu on hyvä olla aika hallitseva ja jopa järeäkin jos on lauletusta musasta kyse. | |
musamies: Kyse on myös siitä, että käytössä ei ole järeän luokan yläpäitä
Juu, tämä riittää, kiitos!
"Ei riitä, että seurataan vain musiikkielämän työtä ja saavutuksia, vaan on jatkuvasti pidettävä silmällä kokonaisorganismia ja puututtava ajoissa virheellisen kehityksen oireisiin." - Herman Kretzchmann: Musikalische Zeitgrafen 1903 | |
Danko: Juu, tämä riittää, kiitos!
Ajan takaa sitä, että sellaisenaan hyvin soivat yläpäät ei ole kovin yleisiä matalan budjetin touhuissa, paino ja koko ei ole harrasteystävällinen.
Ehkä joku tämäntapainen menisi siinä tarkoituksessa, että subbarin tarve vähenee. Ämyri pitäisi jaksaa kuitenkin nostaa sopivalle korkeudelle. Siksi aneemisempi kaiutin voi olla parempi.
https://www.qsc.com/live-sound/prod … wered-loudspeakers/kw-series/kw153/ | |
musamies: Ajan takaa sitä, että sellaisenaan hyvin soivat yläpäät ei ole kovin yleisiä matalan budjetin touhuissa, paino ja koko ei ole harrasteystävällinen.
Tämmöisillä olen aika monet koulujuhlat ajanut, kun stagella on ollut bassovahvistin (lue: ei pakottavaa tarvetta subwooferille):
http://www.jblpro.com/www/products/ … rtable-market/prx400-series/prx412m
Ämyri pitäisi jaksaa kuitenkin nostaa sopivalle korkeudelle. Siksi aneemisempi kaiutin voi olla parempi.
https://www.qsc.com/live-sound/prod wered-loudspeakers/kw-series/kw153/
Juu, aktiiviskobeja en lähtiskään hinaamaan tolpan nokkaan, sen takia on passiivit.
"Ei riitä, että seurataan vain musiikkielämän työtä ja saavutuksia, vaan on jatkuvasti pidettävä silmällä kokonaisorganismia ja puututtava ajoissa virheellisen kehityksen oireisiin." - Herman Kretzchmann: Musikalische Zeitgrafen 1903 | |
Danko: Tämmöisillä olen aika monet koulujuhlat ajanut, kun stagella on ollut bassovahvistin (lue: ei pakottavaa tarvetta subwooferille):
http://www.jblpro.com/www/products/ … rtable-market/prx400-series/prx412m
Itse odotan matalilta ääniltä vähän samantapaista kuin sinfoniaorkesterissa tai urkukonsertissa, että matalat äänet on kuin mauste ja ne on luontevia, vaikka sellaisiakin, että juuri huomaa. Järeyden tunnetta saa matalilla vaikkei muuten tulisi kovaa.
Bassokitarassa tai kontrabassossa tykkään selkeydestä ja puumaisesta purevuudesta. Vähän kuin jazz piano, jossa on kanssa tietynlainen puumainen sävy plussaa.
Bassokitaran kohdalla on saattanut tulla päädyttyä, että se tulee samoista laitteista kuin laulu, jotta epätäydellisessä lavabalanssitilanteessa sitä saa vähän paremmin esiin ilman, että lavalla tukalaa. Kardioidi subbarit sopisi tähän tarkoitusperään.
Juu, aktiiviskobeja en lähtiskään hinaamaan tolpan nokkaan, sen takia on passiivit.
Tavikset rupeaa olemaan aika suurelta osin aktiivimallissa. | |
Moi.
musamies: Kertokaas mitä minimissään pitää tehdä tavisten laitteilla, jotta subbareihin saisi edes jossain määrin kardioidiutta vaikka tolpannokka kaiutinjalustasubbarien kohdalla tai yhden subbarin, eli jos tarvitaan taaksepäin meneävää ääntä kumoava subbari, kuinka menetellä?
Minimissään tarvitaan kaksi peräkkäin asetettua ympärisäteilevää alapääkaiutinta (+ tietysti vahvistin kummallekin) joista "takimmaisen" vaihe käännetään 180 astetta ja "takimmaisen" signaalia viivästetään elementtien akustisen etäisyyden verran halutulla keskitaajuudella.
Lisäksi vaaditaan tarkka parametrinen EQ.
Koska suuntaavuuden tuovaan kaiuttimeen syötettävän tehon tarve on merkittävästi pienempi kuin varsinaisen, käytännössä homma hoidetaan usein kolmella kaiuttimella joista 2 on edessä ja 1 takana.
Koska elementtien välinen etäisyys riippuu taajuudesta, suotimettoman kardioidin taajuusvaste laskee jyrkästi keskitaajuuden kummallakin puolella, muistuttaen lähinnä parabelia.
Tuon takia taajuusvastetta tarvitsee taajuuskorjata rankasti (ja tarkasti) jotta toisaalta jako pääkaiuttimiin olisi saumaton ja toisaalta alapäätoisto olisi luonnollinen eteen ja sivuille.
Kardioidiratkaisu vaatiikin käytännössä kaksin tai kolminkertaisen määrän kaiutinkaappeja ja vahvistintehoa jotta päästään taajuuskorjauksen jälkeen noin 75 prosenttiin vastaavan ympärisäteilevän alapääkaiuttimen "eteenpäin" suuntautuvasta äänenpaineesta.
Viestiketjun aiheena oleva "kardioidi" on ainakin ylimalkaisten teknisten tietojen perusteella perinteiseen toteutustapaan verrattuna lähinnä pseudokardioidi joka on toteutettu kahdella kuudennen asteen band-pass kotelolla joiden kanavat on yhdistetty niin että kardioidisuus saavutetaan mahdollisimman yksinkertaisesti.
Toisaalta hintaluokkakin on sitä luokkaa ettei kovin monimutkaista järjestelmää voi odottaakaan.
T:Samuli | pitk
06.07.2019 00:01:44 | |
|
Minimissään tarvitaan kaksi peräkkäin asetettua ympärisäteilevää alapääkaiutinta (+ tietysti vahvistin kummallekin) joista "takimmaisen" vaihe käännetään 180 astetta ja "takimmaisen" signaalia viivästetään elementtien akustisen etäisyyden verran halutulla keskitaajuudella.
Lisäksi vaaditaan tarkka parametrinen EQ.
Koska suuntaavuuden tuovaan kaiuttimeen syötettävän tehon tarve on merkittävästi pienempi kuin varsinaisen, käytännössä homma hoidetaan usein kolmella kaiuttimella joista 2 on edessä ja 1 takana.
Nyt taidat sekoittaa hiukan asioita (tai jättää jotain mainitsematta). Ns. End Fire -setupissa kaitsarit asetetaan peräkkäin ja etummaista viivästetään. Vaiheita ei käännetä mihinkään.
Tuo, mitä kuvailet on enemmänkin CSA, jossa toinen (tai yksi kolmesta) kaiutin käännetään osoittamaan taaksepäin, jolloin pitää rukata vaihetta yms. Tämä on jo monessa amaattijärjestelmässä valmiiksi ohjelmoitu päätteisiin, joten ei tarvitse vaivata päätään, jos ei halua/kiinnosta/muuten vaan...
End Firesta paremmin https://www.prosoundweb.com/channel … oid_subwoofer_array_made_visible-2/
Sitten on suht uusia passiivikardiodeja, kuten d&b Y- ja V-sarjojen bassot, joissa kotelo on suunniteltu niin, että alapää suuntaa, tarvitaan vain yksi päätekanava.
Aijoo ja ARC. Ja kaikkien sekoitelmat.... | |
Kiitos taas kannanotoista.
Se miksi ylipäänsä lainkaan kyselen tästä aiheesta johtuu siitä että harrastelijoille tarjotaan lähinnä vain ns. wanhan liiton ratkaisuja eli suppaset kahta puolta lavaa ja pääkaiuttimet niiden päällä putken nokassa.
Kyseinen ratkaisu ei välttämättä hyödynnä olemassa olevia resursseja optimaalisella tavalla. Samoin äänikenttä ei jakaudu kovinkaan tasaisesti alempien bassojen osalta.
QSC lienee ensimmäinen joka on esitellyt kompaktin kardioidisuppasen, joka ei vaadi käyttäjästään erityistä perehtymistä. Ehkä QSC:n systeemissä olisi ainesta, päätellen esim. tästä jutusta:
https://www.audiomediainternational … sc-ks212-active-cardioid-subwoofer/
Hakusessa on transienttitostoltaan napakka soundi. Ei soiteta urkumusiikkia tai reggaesta. Ja hintaerot noissa ovat aika pieniä. | |
Moi.
pitk: Nyt taidat sekoittaa hiukan asioita (tai jättää jotain mainitsematta). Ns. End Fire -setupissa kaitsarit asetetaan peräkkäin ja etummaista viivästetään. Vaiheita ei käännetä mihinkään.
Paljon jätin toki mainitsemattakin koska halusin pitää selityksen mahdollisimman lyhyenä ja teoriasta vapaana.
Ja koska suuntaaviin kaiutinjärjestelmiin tutustuminen etenkin teeseitsehenkisillä alkaa yleensä siinä vaiheessa kun hankitaan joku kehittyneempi DSP-kaiutinohjausjärjestelmä (tai sopiva viiveboksi ja EQ ;)) ja kaksi subia löytyy jo entuudestaan, pidin luontevana lähteä yksinkertaisimmasta ja matalimman kynnyksen vaihtoehdosta liikkeelle.
Allaolevat linkit jäi pois koska tuli muuta tekemistä.
End-fire järjestelmä tuo aiemminmainitsemani ei kuitenkaan ole, toimivat paremmin kahta useammalla kaapilla ja suuntaavuus saadaan aikaiseksi hivenen eri tavalla.
En ole viime vuosina sen kummemmin seurannut kaiutinkehitystä ylipäätäänkään, joten mun "tieto" ja terminologia on peräisin eritasoisten teknisten nettijulkaisuiden ja Tuomelan kaiutinrakennuskirjan lyhyestä gradienttisäteilijöitä koskevasta osiosta, ja tietty omista kokeiluista.
Kaksi vanhaa onlinepaprua joihin gradienttisäteilijöistä -ja livebassotoistosta muutenkin- kiinnostuneet usein ensimmäiseksi ohjataan ovat ainakin mun kokemuksen perusteella:
https://www.electrovoice.com/binary … -%20Subwoofer%20Arrays%20v04%20.pdf
josta sivulta 18 löytyy periaatekuva aiemminmainitsemanityyppisestä asettelusta,
ja tietysti yleisesti livebassotoiston haasteita käsittelevä Rog Mogalen "A Practical Guide To Bass Arrays" joka löytyy ladattavaksi esimerkiksi:
https://freespeakerplans.com/downloads/white-papers-design-books
jossa sivulta 14 alkaen ruoditaan suuntaavia järjestelmiä.
Ikäähän noilla kumpaisellakin alkaa jo olemaan eikä teoriaankaan juuri pintaraapaisua kummemmin pureuduta, mutta perusasiat eivät ole mihinkään muuttuneet vaikka kalusto olisikin.
Google löytää viikkokausiksi lontoonkielistä pohdintaa kaikista kuviteltavissa olevista suuntaavista kaiutinjärjestelmistä esim. hauilla:
Cardioid speaker array
Cardioid sub array
Gradient speaker array
Gradient sub array
jne. jne.
pitk: Tuo, mitä kuvailet on enemmänkin CSA, jossa toinen (tai yksi kolmesta) kaiutin käännetään osoittamaan taaksepäin, jolloin pitää rukata vaihetta yms. Tämä on jo monessa amaattijärjestelmässä valmiiksi ohjelmoitu päätteisiin, joten ei tarvitse vaivata päätään, jos ei halua/kiinnosta/muuten vaan...
CSA:pa hyvinkin, eli Cardioid Sub (/Speaker) Array, siitähän tässä keskustellaan.
Tuo termi kattaa tosin kaikki kardioidijärjestelmät toteutustavasta riippumatta.
Ympärisäteilevillä kaiutinkaapeilla yleisesti aina ja suoraansäteilevilläkin kaiutinkaapeilla on toki matalien taajuuksien kannalta aivan sama kummin päin ne asetellaan, joten siltä kantilta asennolla ei ole merkitystä.
Jakotaajuuden yläpuolisten taajuuksien kannalta tilanne on toki toinen, josta syystä suoraansäteilevät alapääkaiuttimet ovat jo hyvän aikaa menettäneet markkinaosuuttaan bandpass ym. järjestelmille, ellei mahdollisimman pieni fyysinen koko ja mahdollisimman matala hinta ole määrääviä tekijöitä.
Sillä että perinteisten alapääelementtien akustinen keskipiste etenkin suoraansäteilevissä ruukaa olemaan kotelon toisessa laidassa on siinä mielessä merkitystä että jos erilliskaiuttimet asetetaan seläkkäin eikä peräkkäin, tarvittavan viiveen pituus kasvaa turhaan.
Tilanne muuttuu toki jos kardioidi halutaan rakentaa yhteen koteloon eikä käytetä erilliskoteloita, seläkkäin asettamiselle ei oikein ole vaihtoehtoa jos ja kun halutaan pitää dimensiot järjellisinä.
T:Samuli | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
