| Aihe: Lead/soolo harjoittelu | |
|---|
|
Tervehdys jokaiselle sielulle!
Olen ongelman edessä. Harjoittelussa on tullut seinä vastaan. Kaipaisin neuvoja ja vinkkejä kuinka lähteä tavoittelemaan oppeja Lead kitaristin roolista. Komppia olen soitellut ja tykkäänkin siitä. Olisi kuitenkin mukava lisätä kompin sekaan jotain pieniä twistejä ja muutenkin kehittymistä tapahtuu parhaiten kun tavoittelee aina vähän ylöspäin. Suurin ongelma kohdallani on se, että ns. "tiluttelu" ei vain lähde. Tavallaan tällainen kaulalla liikkuminen ja yksittäisten sävelien soittaminen on todella hankalaa. Olen yrittänyt hakea apuja skaalojen harjoittelusta mutta niissäkin vastaan tulee se, että teknisesti saan tietyn skaalan onnistumaan mutta sen soveltaminen kappaleeseen on hankalaa. Ongelmana huomaan sen, että minun täytyy edelleen jonkin verran seurata otelautaa mutta samaan aikaan pitäisi seurata tabloja ruudulta. Yksittäisten sävelten soittaminen onnistuu jos pystyn hoitamaan sen "asemasoittona", eli pitämään käden/sormet samassa paikassa karkeasti (pohjautuu jossain määrin sointuun). Tai jos Lead osio on lyhyt eli sama kaava toistuu suht nopeasti.
Pitäisi siis joko osata liikkua otelaudalla katsomatta sitä tai pystyä painamaan lead osiot mieleen siten, ettei tarvitsisi seurata tabloja näytöltä. Musiikillisesti olen jotakuinkin lahjaton ja kaiken soittamiseen ja teoriaan liittyvän opettelu on ollut todella raskasta ja työlästä. Toki vaihtoehto on pitäytyä tyystin komppikitaristin roolissa ja hyväksyä fakta, että kaikkea ei vaan voi osata.
Esimerkkejä siitä, mikä minulta onnistuu ovat esimerkiksi:
- Amorphiksen House of sleep ja Silver bride
- Metallican Fade to black alku
Esimerkkejä mikä ei onnistu:
- Metallican Fade to black kokonaisuudessaan
- Noin 99,9% kaikista lead soitannoista |  Zibaldone
02.06.2019 15:23:56 (muokattu 02.06.2019 15:35:20) | |
|
Soolot opettelen ulkoa, ja totta kai katson otelautaa(kin).
+ Harjoittele 50% tempoon ja lisää vähitellen tempoa (120BpM) 60, 65, 70, 75, 80...
+ Interlock metodi: harjoittele 1. tahti ja seuraavan tahdin ensimmäinen nuotti,
ja sitten 2. tahti plus seuraavan tahdin ensimmäinen nuotti, jne.
https://www.youtube.com/watch?v=_KK9yrg1G-M
+ Soita helppoja laulettavia melodioita joita jo osaat, (esim:" Äidin kasvimaalla, raparperin alla, sammakolla koti oli ...") ja laula mukana tai vihellä/hyräile.
+ Skaalat haltuun! Pentatoninen, duuri, molli, harmoninen molli, duurin moodit.
+ Vaikeat kohdat erityistarkasteluun, ja mieluiten, opettele ne ensimmäisenä,
niin ne hioutuvat useamman kerran kun soitat sitten helpompien osuuksien kanssa,
jotka opettelet myöhemmin. (Tämäpä vihje edistyneemmille soittajalle.) | |
Oikotie onneen on että unohdat hetkeksi ne skaalat ja opettele arpeggioita. Ts. sointuääniä ympäri otelautaa. Homma menee nimittäin niin, että kun et tiedä mitä soittaisit, niin silloin voit soittaa soinnun ääniä koska ne sopii aina. Aloita vaikka veivaamalla E soinnun ääniä (E, Gis, B) alkaen vapaalta ala E kieleltä pyrkien korkean E Kielen kahdennelletoista nauhalle soittamalla yksi tai kaksi ääntä per kieli. Sitten vaikka kolme tai kaksi ääntä per kieli. Tuota kun veivaat ja käyt läpi kaikissa sävellajeissa ja myös mollisoinnun eli Gis:n tilalle G, niin olet jo pitkällä. Noita kuvioita voi käyttää siirtymisessä soinnuista toiseen ja tai koristella soittoa tai käyttää soolossa kun "oikeat" ideat loppuu. Saat nopeasti ja helposti soitostasi ammattimaisen kuuloista. Sitten jatkat nelisointuihin etc. ja pian soitteletkin jo kokonaisia skaaloja kuin vettä vain :-).
Sitten päädyt saman kysymyksen äärelle mitä me kaikki pohdimme, mikä on kiinnostavaa, mitä haluan soitollani ilmaista. Nimittäin teoria ja tekniikka ei lopultakaan vastaa mitä soittaa, vaan ainoastaan miten soittaa. Se ei kerro mikä kuulostaa hyvältä, vaan selittää miksi se kuulostaa hyvältä. Muista välillä kuunnella miten muut ovat tuota kysymystä ratkaisseet ja ota opiksi. Kuuntele puhaltajia, sillä he ovat melodian mestareita. Kuuntele basisteja, sillä he ovat rytmin ja taimin mestareita. Kuuntele pianisteja, sillä he ovat harmonian mestareita. Kuuntele laulajia, sillä he ovat fraseerauksen mestareita.
Kuuntele ja iloitse, sillä käsissäsi on soitin joka pystyy tuohon kaikkeen (melodia, harmonia, perkussiivisuus ).
Se voittaa, kenellä on lopussa eniten | |
Vauhti tai tempo on kyllä tullut opeteltua pitämään alhaalla. Se ei niinkään ole ongelma. Ongelman ydin on juurikin tuo, kun taidot ei taivu liikkumaan otelaudalla edestakaisin. Silmätkään kun ei karsasta niin on hankala tuijottaa näyttöä ja otelautaa yhtä aikaa. Kiitos vinkeistä mitä on tullut! Täytyy ottaa työn alle ja ehkä hieman muuttaa harjoittelutapoja sekä lisätä niihin uusia. Otan mielelläni kyllä lisääkin vinkkejä vastaan jos niitä jollakin on antaa. Monen monta virheellistä tapaa on tullut korjattua sen perusteella on jostakin videosta nähnyt tai foorumilta lukenut, kuinka asian voisi tehdä eri tavalla. | |
Minusta jos sormet eivät liiku otelaudalla, niin sitä pitää harjoitella.
Yhdellä kielellä melodiat, erilaisilla sormituksilla ja asemienvaihdoilla. | |
Soita melodioita, älä asteikkoja, sormituksia tai edes arpeggioita.
Tokihan melodiat usein muodostuvat noista edellä mainituista, mutta ne pitäisi pyrkiä näkemään ainoastaan työkaluina, jotka palvelevat suurempaa kokonaisuutta. Pyri ajattelemaan isompaa kuvaa: millainen on hyvä melodia ja miten se löytyy otelaudalta? |  kimurantti1
04.06.2019 00:55:21 (muokattu 04.06.2019 01:47:26) | |
|
Rusty88, kysymyksesi on niin perustavanlaatuinen ja laaja, että tuskin kukaan pystyy vain keskustelupalstan välityksellä antamaan yksiselitteistä konkreettista vastausta, joka jotenkin maagisesti ratkaisisi ongelmasi. Suosittelen vaikka 4-5 tuntia pätevällä kitaramaikalla, joka kyllä osaa kertoa ongelmapaikat ja ohjata harjoittelemaan oikeita asioita.
Jos olet oppinut komppaamaan ei ole mitään syytä, miksi et voisi oppia soittamaan myös sooloja. On kuitenkin pakko olla vähän vastarannan kiiskenä edellisille kirjoittajille. Ei ole olemassa oikotietä onneen eikä mikään yksittäinen treenimetodi - arpeggioiden soitto, interlocking tai mikä lie, ole ratkaisu kuvailemiisi haasteisiin. Kerroit itse jo aloitusviestissä isoimman ongelmasi. On mahdotonta oppia tiluttamaan tai ylipäätään soittamaan sujuvasti jos et ensin osaa soitettavaa pätkää ulkoa ilman, että seuraat tabulatuureja. Miten voisit liikuttaa sormiasi riittävän nopeasti jos edes ajatus ei pysy mukana? Kuten missä tahansa muussakin asiassa, on ulkoa opettelu sen työläämpää mitä enemmän opeteltavaa on. Muisti kuitenkin kehittyy kun sitä harjoittaa ja siinä onkin ensimmäinen projektisi, opetella ulkoa jutut joita haluat soittaa lähtien tietenkin yksinkertaisimmasta.
Terveisin,
Kitaramaikka
"Practice cures most tone issues." -John Suhr | Rusty88
04.06.2019 19:00:42 (muokattu 04.06.2019 19:02:26) | |
|
kimurantti1: Rusty88, kysymyksesi on niin perustavanlaatuinen ja laaja, että tuskin kukaan pystyy vain keskustelupalstan välityksellä antamaan yksiselitteistä konkreettista vastausta, joka jotenkin maagisesti ratkaisisi ongelmasi. Suosittelen vaikka 4-5 tuntia pätevällä kitaramaikalla, joka kyllä osaa kertoa ongelmapaikat ja ohjata harjoittelemaan oikeita asioita.
Jos olet oppinut komppaamaan ei ole mitään syytä, miksi et voisi oppia soittamaan myös sooloja. On kuitenkin pakko olla vähän vastarannan kiiskenä edellisille kirjoittajille. Ei ole olemassa oikotietä onneen eikä mikään yksittäinen treenimetodi - arpeggioiden soitto, interlocking tai mikä lie, ole ratkaisu kuvailemiisi haasteisiin. Kerroit itse jo aloitusviestissä isoimman ongelmasi. On mahdotonta oppia tiluttamaan tai ylipäätään soittamaan sujuvasti jos et ensin osaa soitettavaa pätkää ulkoa ilman, että seuraat tabulatuureja. Miten voisit liikuttaa sormiasi riittävän nopeasti jos edes ajatus ei pysy mukana? Kuten missä tahansa muussakin asiassa, on ulkoa opettelu sen työläämpää mitä enemmän opeteltavaa on. Muisti kuitenkin kehittyy kun sitä harjoittaa ja siinä onkin ensimmäinen projektisi, opetella ulkoa jutut joita haluat soittaa lähtien tietenkin yksinkertaisimmasta.
Terveisin,
Kitaramaikka
Ymmärrän kyllä kysymykseni laajuuden ja sen, että tähän on todella vaikeaa vastata. En myöskään odota kenenkään ratkaisevan ongelmiani tai haasteitani. Varsin ympäripyöreällä kysymykselläni yritän saada havaintoja tai näkemyksiä eri ihmisiltä siitä, miten he ovat harjoitelleet. Kaikki harjoitteet, tekniikat tai tavat eivät välttämättä ole itselläni tiedossa tai en ole ymmärtänyt niiden tärkeyttä. Ei olisi välttämättä huono idea käydä osaavalla opettajalla, koska livenä asioiden ratkominen voisi olla tehokkaampaa ja helpompaa.
Alustavasti olen yrittänyt skaaloista hakea apua tähän ongelmaan. Olen yrittänyt selvittää mihin sävellajiin tai skaalaan jokin kappale pohjautuu. Sen kautta olen yrittänyt opetella skaalan, voidakseni soittaa kappaletta sen kautta. Yksittäisten sävelien, joita kappaleessa käytetään, opettelu on osoittautunut erittäin haastavaksi. Ainakin toistaiseksi minun pitää saada sävelkierto sidottua sointuun tai vastaavaan, pystyäkseni opettelemaan se ulkoa. Mikäli en saa siihen taustalle sointua tai skaalaa tueksi, tuppaa homma tyssäämään siihen.
Niinhän se vain on, että oli kysessä mikä tahansa soitin niin oikotietä ei ole. Jokainen soitin on omanlaisensa ja aina vaikea. Helppoa soitinta ei ole olemassakaan, kun puhutaan siitä, että soitetaan oikein ja puhtaasti. Saamani ajatukset auttavat kuitenkin jokainen eteenpäin. Jokaista vastausta tulee kuitenkin prosessoitua ja mietittyä, mikä olisi seuraava mahdollinen asia mitä harjoitella, mikä on sen tärkeys ja prioriteetti soitossa kehittymisen kannalta. Kaikilla on omat mielipiteensä siitä, mikä on tärkeää. Olen jo saanut kuulla siitä, että aloitin väärällä tavalla hankkiessani akustisen kitaran, opettelemalla youtube videoiden kanssa ja soittamalla kolmea sointua "asemasoinnuilla". Osa taas on sanonut, että oikein mainio tapa aloittaa. Musiikissahan toki myöskin lopputulos ratkaisee. Onko sinänsä muulla merkitystä jos se kuulostaa hyvältä. Itse vain kaipaan soittamisen taustalle teoriaa siitä, miten tai miksi jokin asia kannattaa harjoitella/tehdä tietyllä tavalla. Teoria on helpompi sitoa käytäntöön kun ymmärtää, miksi jotakin tekee tietyllä tavalla. | |
"Sooloissa" soitetaan yksi nuotti kerrallaan ja soinnuissa useampi yhtä aikaa, mutta käytännön tasollahan ne on sama asia. Soolon voi soittaa kokonaan soinnuillakin. Harjoittelua kannattaa lähestyä myös sillä tavalla, että ei harjoittele pelkästään skaaloja yms. vaan yrittää opetella kappaleita ja vaikka sooloja ulkoa. Niitä harjoitellessa ne taidotkin kehittyy sillä tavalla, että se ei ole vain teoreettista skaalojen sahaamista edestakaisin, koska aika usein hyvässä musiikissa on luova rakenne. | |
Krice: "Sooloissa" soitetaan yksi nuotti kerrallaan ja soinnuissa useampi yhtä aikaa, mutta käytännön tasollahan ne on sama asia. Soolon voi soittaa kokonaan soinnuillakin. Harjoittelua kannattaa lähestyä myös sillä tavalla, että ei harjoittele pelkästään skaaloja yms. vaan yrittää opetella kappaleita ja vaikka sooloja ulkoa. Niitä harjoitellessa ne taidotkin kehittyy sillä tavalla, että se ei ole vain teoreettista skaalojen sahaamista edestakaisin, koska aika usein hyvässä musiikissa on luova rakenne.
Eihän mikään estä soittamasta useampaa nuottia kerrallaan... vaikka double stopit hammer on, bendatessa jne. Joskus sitä saattaa hakea kahden eri nuotin dissonanssia jopa. Tai soittaa samaa säveltä oktaavin päästä ja niin edelleen.
Pohjalla pitäisi olla skaala tai jotenkin sen osaaminen ns. lihasmuistissa ja sekin auttaa että on totuttanut korvansa siihen miltä kyseinen skaala kuulostaa. Munsta niitä voi enemmän tai vähemmän harjoitella tekniikkaharjoituksina tai muusiikin soittamisen kannalta ihan sillä tavalla miten itse parhaaksi näkee. Luulen ettei aloittajan korva ja hermosto ole vain tottunut noihin soitettaviin asioihin.
TO THE STARS!!! "Mieshän veteli puikoissa kuin taikuri Disneyn fantasiassa piiskaten koko orkesterin ihan pirun kovaan vireeseen." -Mescalero |  JoKo
05.06.2019 23:28:35 | |
|
Itse harjoittelin soittamalla radion tai levyjen kanssa, en siis varsinaisesti niitä biisejä vaan improvisoimalla niiden päälle. Sillä miltä se aluksi kuulostaa ei ole niin tärkeää, ajatus on siinä että kun tätä tarpeeksi tekee niin oppii kuulemaan heti sävellajin, erilaiset rakenteet tulevat tutuksi jne.
Pystyy ottaa haltuun biisejä korvakuulolta ja soittamaan tuntemattomiakin biisejä ainakin jotenkuten. Mistään progesta tai monimutkaisesta musasta tätä metodia ei tietysti kannata aloittaa. Ja ei kannata lannistua jos ei heti lähde, tämä vaatii paljon aikaa. | |
Melkein kaikki neuvot tässä jo on tullutkin mutta tuli mieleen että jossain jutuissa itseä on auttanut (esim. kuunteleminen ja reagoiminen) että soittaa pimeässä. Voi tuntua hassulta ekaksi, mutta kuvauksesta päätellen aloittajalla on tosi vahva visuaalinen aspekti tuossa hommassa ja jos sen pystyisi rikkomaan, koska pohjimmiltaan musiikki ei ole tavallaan ollenkaan visuaalista. Eli korva/käsi -osastoa enemmän kuin silmää/kättä.
Sitten tuli mieleen että jos asiat pystyy palastelemaan jotenkin ja samalla muodostamaan taas niistä kokonainuuksia, saattaa hahmottaminen ja oppiminen olla myös helpompaa. Siinä auttaa teoria ja nuotinlukutaitokin (kaaria on helpompi hahmottaa kuin tabeista, varmasti) jotta asioille/käsitteille voi antaa nimiä.
Eli edellä olevan radion kanssa soitteluun lisäisin valojen sammuttamisen :)
I am an extremely stable genius. | |
Jälleen miettimisen arvoisia ideoita ja vinkkejä. Tuo on valitettavan totta, että pohjaan aika paljon visuaalisuuteen soittaessani. Joitakin kappaleita olen onnistunut piinallisen pitkän harjoittelun jälkeen soittamaan katsomatta otelautaa mutta aina kun harjoittelen uutta kappaletta, otelaudan seuraaminen on aivan vääjäämätöntä. Tai olisikin pelkkää seuraamista, vaan se on tuijottamista. Sointuun pohjautuva soittaminen onnistuu kohtuullisesti tuijottamatta otelautaa ja lyhyet yksittäiseen säveleen pohjautuvat soitannat onnistuvat kohtuullisesti tuijottamatta. Visuaalisuus on yksi ongelmistani, se on varsin totta. Ei olisi välttämättä huono alkaa opetella soittamaan pussi päässä. | |
Silloin kun opettelin soittamaan, kuuntelin levyltä soolon niin useasti että se soi päässä, sitten aloin hakemaan säveliä kitaralla korvakuulolta siihen, sen kun oppi niin se oli aina vaan helpompaa.. tuo nykymeininki, että opetellaa joka ikinen juttu jostain tabulatuureista ei kauheasti kehitä korvaa.. | |
Kysy nyt iteltäs mitä sä haluat loppupeleissä tehdä. Soittaa tabloilta, opetella ulkoa, säveltää ite tai improvisoida... Tuo lead/soolo-kepittely on niin valtaisa kokonaisuus että pala kerrallaan.
Kaikilla on varmasti omat kaks markkaansa aiheeseen ja on todella työlästä arpapeliä niitä kaikkia ruveta tunkemaan pelikoneeseen ja kattella millä voittaa.
Ota pari tuntia pätevältä opettajalta joidenka aikana teette listan pitkäaikaisista tavoitteista ja käytännöllisistä, lineaarisista portaista sinne pääsemiseen.Sitte vaa järkevän kokoisissa (ts. mahd. pienissä) askeleissa niitä kohti. Tyyliin yhden viikon urakaksi pentatonisen asteikon 1. aseman selkärankaan takominen tai sama homma yhdellä kielellä koko kaulan pituudelta. Samaan aikaan keskitytään myös kurinalaisesti tekniikoihin joilla se toteutetaan eikä vaan räiskitä miten sattuu.
Väittäisin että kun vuoden oot tuohon tyyliin vedelly niin ero nykyiseen on aika valtaisa. Sellainen "vapaa" otelaudalla eestaas navigointi on aika kovan ja pitkän duunin hedelmää.
Kaiken treenaamisen ohessa tarvii kuitenkin myös muistaa soittaa ja nauttia. Treeniä vain tietty määrä per päivä koska sitä voi oikeesti tehdä liikaakin mutta soittelu/jamittelu/fiilistely on sellasta mitä ei voi tehdä ikinä liikaa. Paitsi sitten jos paikat alkaa sattumaan niin heti lepoo. | |
No mä en ehkä varsinaisia oikeita neuvoja osaa antaa, mutta voin kertoa miten itse olen alottanut leadien soittamisen ihan vaan biisien melodioita soittamalla (korvakuulolta) sitten sooloja korvakuulolta treenaten, ja sitten vuosien mittaan on löytynyt oma tyyli ja luovuus, tosin aika paljon likeistä joita käytän, on jostain omaan korvaan miellyttävästä soolosta pöllitty. Hyvin pitkälle pääsee rockin soittamisessa jo pentatonisella ja bluesskaalalla. Itse olen improvisointia harjoitellut backintrackeilla aika paljon. | |
Ensimmäinen vaihe, jonka ainakin itse koen järkeväksi, olisi oppia otelaudalla liikkuminen ja sormien ketteryys paremmaksi. En koe säveltämiseen tai improvisointiin sinänsä mitään ambitioita mutta haluaisin pystyä soittamaan ketterämmin. Soittamaan edes jonkinasteisia sooloja tai näppäiltäviä biisejä nyt ylipäätään. Sävelkorva on soittamisen aikana toki alkanut kehittyä mutta haaste on se, kun taustalla ei ole mitään musiikillisuutta, ei edes suvussa. Eräänä päivänä vain päätin, että nyt aloitan kitaran soiton ja sekin alkoi ilman mitään osaamista. Liikkeessä myyjä kehoitti kokeilemaan erilaisia kitaroita mutta eipä siitä iloa ollut, kun en ymmärtänyt soittimien päälle yhtään enempää kuin sika hopealusikasta. Eiköhän se kannattavin idea olisi käydä asiasta paremmin ymmärtävän juttusilla tekemässä jonkinlainen harjoitussuunnitelma, että miten tästä eteenpäin. Eniten "pelkään" sitä, että opin netin kautta vääriä/huonoja tapoja. Tässä keskustelussa olen pitänyt eniten juurikin siitä, kun muut ovat kertoneet omista tavoistaan harjoitella. Kuinka muut ovat menneet eteenpäin omien taitojensa kanssa. Ne ovat mielestäni hyvää antia. | |
Rusty88: Toki vaihtoehto on pitäytyä tyystin komppikitaristin roolissa
Suomessa on maat ja mannut täynnä lead kitaristeja, mutta hyvät kompparit on todella harvassa. | |
Tinnittus: Suomessa on maat ja mannut täynnä lead kitaristeja, mutta hyvät kompparit on todella harvassa.
Ylipäätään kitaristeja on ainakin 15 tusinassa, mutta kuka tekisi niille oikeasti hyviä kappaleita? | |
Rusty88: Ensimmäinen vaihe, jonka ainakin itse koen järkeväksi, olisi oppia otelaudalla liikkuminen ja sormien ketteryys paremmaksi.
Perus sormiharjoituksista ei kellekkään ainakaan haittaa ole. Niitä löytyy tuubista ja googlesta kunhan hakee. Yks klassikko mitä ite tehnyt aikoinaan on perus legato-treeni. Metronomi nakuttamaan ja otelautakädellä tekee ensin aikansa legatoa niin että etusormi on ankkuri ja keskisormella vetelee viereistä nuottia. Jos etusormi vaikka a-kielen vitosnauhalla niin keskisormi "soittaa" 6-5-6-5-6-5 jne. Seuraavaksi nimetön eli 7-5-7-5 ja lopuksi pikkurilli. Ja kaikki rennosti ja puhtaasti.
Sävelkorva on soittamisen aikana toki alkanut kehittyä mutta haaste on se, kun taustalla ei ole mitään musiikillisuutta, ei edes suvussa.
Yhdentekevää.
Eräänä päivänä vain päätin, että nyt aloitan kitaran soiton ja sekin alkoi ilman mitään osaamista. Liikkeessä myyjä kehoitti kokeilemaan erilaisia kitaroita mutta eipä siitä iloa ollut, kun en ymmärtänyt soittimien päälle yhtään enempää kuin sika hopealusikasta.
Ottaa aikansa että omat preferenssit soittopelin suhteen tulevat tutuiksi. Puolen vuotta kun oot veistelly ja meet sitte kauppaan tyyppaileen eri pelejä niin huomaa jo aika hyvin että hyisaatana tää on kamala tai vau täähän tuntuu kevyeltä jne.
Tuo otelaudalla liikkuminen on munmielestä nyt vähän kysymysmerkki, tuossa vaiheessa kannattaisi nimenomaan opetella soittamaan juttuja yhdessä asemassa pysyen ja sisäistää ne asemat ennenkuin alkaa kikkailemaan niiden väleissä... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
