Kitarat: kitarakamat ›

https://youtu.be/k2BkAZgEw6U
 
Tää juttu oli Facen Soitinten Kunigas -ryhmään julkaistu, mut päätin pistää tännekin.
 
eli sinne kirjoitettu alkaa tästä:
 
Mun mielestä hyvät hommat kantsii aina jakaa, pihtaaminen on sairautta. :) Haulla katselin enkä löytänyt tästä Mooerin vekottimesta varsinaista keskustelua. Enkä oo tosiaankaan myymässä tässä mitään, että älkää lukeko tätä mainoksena.
Hommasin Mooerin Radar speaker cab simulator -spedun, eli se on kaappi/päätesimulaattori ja IR-loaderi todella kompaktissa koossa.
 
Jos joku ei tiedä mikä on IR eli impulse response, niin tässä jonkinlainen approksimaatio: "Kaiuttimien osalta tämä (tiedosto) tarkoittaa taajuus- ja vaihevasteita, useiden kaiuttimien välisiä vaihekumoutumisia, reunaheijastuksia ja muita kuultavissa olevia kaiuttimelle tyypillisiä asioita, jotka voi aistia tungettuna vanhoihin puukappaleisiin, paperiin ja liimaan, jotka kitaristit tuntevat omakseen. IR: t eivät sisällä epälineaarisia asioita kuten säröytymistä ja kompressiota." -vapaa suomennos eräästä artikkelista. Käytännössä IR on hienojakoinen eq-käyrä, snapshot kaiuttimen taajuus- ja vaihevasteesta ja sisältää kauttimen soundin ytimen. Ja myös koko käytetyn ketjun jolla kaiutin on tallennettu impulssiksi, eli kajari-mikki-etuaste yms. Kaikki nykymallintavat käyttää omien tekniikoidensa lisäksi IR:iä, koska ne on luonnollisimman kuuloinen ratkaisu kaiuttimen mallintamiseen. IR:illä mallinnetaan myös tiloja (kaikutarkoitukseen) mut tässä tarkoitan IR:llä nimenomaan kaiutinmallinnusta.
 
Hyvä kaappi-IR on mallintavien plugareiden kanssa touhutessa ehkä tärkein ja ainakin määräävin lenkki soundissa. Se määrittelee sen miltä se kitara kokonaisuudessaan soundaa. Studiossa touhutessa IR:istä on tullut aivan järjettömän hyvä työkalu. Kitaran soundia voi muokata isolla kädellä. Mutta miten IR:n voi naittaa omien olemassaolevien analogisten kamojen kassa? Ja miksi pitäisi? Kyllähän kitaristilla nyt pitää olla omat systeemit vahvistimineen päivineen ja mikkiä eteen vaan siellä keikalla.
 
Paitsi että aina ei voi olla. Joskus pitää reissuilla pärjätä tosi pienellä ja jos se tarkoittaa omaa pedaalilautaa ja jotain mallia x vahvistinta odottamassa puolalaisella keikkapaikalla niin tässä on aika hyvä vaihtoehto siihen, että se oma loppusoundi ja oma lauta toimi yleisölle asti. Radarilla on mahdollisuus tehdä pedaalilaudasta soiva peli ilman kitaravahvistinta. Sen kanssa voi käyttää kitaravahvistimen etuastetta (jolloin ollaan tavallaan siinä missä se on siinä käytössä mihin valmistaja sen on periaatteessa tarkoittanut) tai räkkietuastetta tai koko vahvistinta ilman kaappia vähän kikkailemalla mutta pienellä twiikkauksella saa myös säröpurkeista _erittäin_ käypää soundia ulos mikserille asti.
 
Oon testaillut tässä pitkin iltaa tätä vekotinta sen tehdaskaappien ja omien lemppari-IR:rien kanssa ja voihan morjens että on toimiva konsepti. Päätevahvistinsoundi+kaappi taskuun mahtuvassa purkissa.
 
Vaikka moni säröpedaali ei periaatteessa oo etuaste vaikka onkin (siinä mielessä mitä ajatellaan kitaravahvistimen etuasteena) niin se tekee aika hyvää työtä sen feikkaamiseen. Markkinoilla on toki paljon ns. etuastepedaaleja (osassa joku kaappisimulaatio, osassa ei) sun muita räkkikikottimia, mutta myös moni normaali säröpedaali toimii aika hyvin hoitamassa etuasteen virkaa. Vähintään riittävästi keikan soittamiseen Radarin kanssa. Ja jos säädät soundin pedaalien ja Radarin kanssa etukäteen, niin et välttämättä tarvitse sitä (Puolassa :D) keikkapaikalla odottavaa epämääräisessä kunnossa olevaa lainavahvistinta lainkaan. Tällä voi vetää suoraan linjaan ilman että hävettää. (jos tää laite ois ollut olemassa 15 vuotta sitten, niin ois muutamakin keikka siellä täällä pelastettu hiukan erityyppisesti)
 
Kytkin kotistudiolla Radarin pedaalilautani viimeiseksi lenkiksi ennen äänikorttia. Eli päätteen ja kaapin ja mikin paikalle. Ketju käytännössä Ibanez TS -> Carl Martin Plexitone -> MXR Carbon Copy -> Radar -> äänikortti. Kävin läpi Radarin tehdaspresetit ja sitten tutkin niitä tarkemmin. Preseteissä on järjetön määrä säätövaraa. Voi vaihtaa eri kajareita, mikkejä, niiden sijoittelua (keskellä-reunassa, lähellä-kaukana) päätteen putkia ja säätöjä ja lopuksi löytyy vielä graafinen tai parametrinen eq säätöön.
 
Mooerin omat kaapit on oikein hyviä, mut piti tietenkin testata omilla lemppari-IR:illä jotka on ML Sound Labin valmistamia. Niitä voi ladata sisään Mooerin omalla softalla. Paras puoli Radarissa on se, että vaikka laitat sinne oman IR:n, niin sielä on silti mahis käyttää päätesimulaatota ja eq:ta mukana. variaatioita löytyy loputtomiin. ML Sound Labin IR-osasto on _todella_ mix ready -kamaa (maailman huipputyypit käyttää Mikon IR:iä levyillä asti), mut aina sitä haluaa vähän twiikata kuitenkin jotain koska voi.
 
Mä oon tosi pitkään haaveillut tälläsestä konseptista, siitä asti kun IR alkoi olla SE juttu plugarikitaroiden kanssa touhutessa. Eli et vois ottaa omat pedaalit tai vahvistimen hyvän IR:n kanssa ajoon (ilman pelkoa siitä et tänään se SM57 ja Røde NT-1 ei oo linjassa planeettojen kanssa siinä kaapin edessä) myös livenä ilman jotain IR-loader plugaria ja tietokonetta. Tai ilman Torpedo- tai OX -tyyppisiä kalliita ratkaisuja. IR:t on ollu arkipäivää jo pitkään hyvien mallintavien kanssa. Mut että voi ilman järjetöntä nippua rahaa hoitaa saman asian maaliin ihan niillä olemassaolevilla omilla pedaaleilla? Onnistuu tän kanssa kun vähän funtsaa asiaa.
 
Varsinkin jos oma soundifilosofia on "pedaalilauta hoitaa soundit, vahvistin mahdollisimman clean" niin tällä pääsee maaliin komeasti. Mutta tää toimii myös niin, että syöttää sille vahvistimen koko ketjun ja korvaa vain kaapin tällä. Tosin silloin tarvii esim. Countrymanin Type 85 -tyylisen DI-boksin (jonka läpi voi ajaa vahvistetun signaalin, eli kaappipiuhan nupilta kajarille, ja napata sen XLR-ulostulon kautta XLR-plugi -adapterilla Radarille) tai vastaavan ratkaisun jolla voi syöttää Radariin kaiken linjatasoisena, paitsi sen oikean kaapin. Keinokuormaa tässä ei siis ole, eli tarttee ratkaista asia toisin.
 
IR:iä (ja siis tätä spedua) voi käyttää myös toisiin asioihin, kuten muuntamaan akustisen kitaran piezosoundi studiomikitetyn (kalliimman) akkarin soundiksi, mut se on sit taas ihan toisen päivän asioita.
 
Suosittelen tsekkaamaan Mooerin Radarin, mulle tää on avannut ihan uuden innostuksen säätää pitkästä aikaa analogivehkeiden kanssa. Mikään ei oo niin hienoa kuin löytää maailman hienoin ja täydellisin soundin mandala noista purkeista ja minuutin päästä valmistuttuaan se on kadonnut hiekkana tuuleen iäksi kun käänsi kaikki napit taas eri asentoihin. Pari putkietaria joihin en oo koskenut kymmeneen vuoteen odottelee tossa vieressä muuten vuoroaan.. :)
 
Laitoin tuubiin videon ton vehkeen käytöstä ja linki siis tossa alussa. Tuosta ei paljon suomeksi ohjeita löydy, niin tässä kaikki mitä tuli yhtäkkiä mieleen. Yks asia jäi pois, eli omien IR:ien kans voi silti käyttää Mooerin päättärimallinnusta ja eq-oblokkia. ELi mun mielestä erittäin käypänen meininki kun voi säätää sen lemppari IR:n vielä one louder esim livehommiin. YouTubesta löytyy paljon videoita siitä miltä toi soundaa, et en lähteny sille tielle tässä. Härskisti mainostin tuossa videossa omaa YouTube-kanavaani samalla, sieltä löytyy vielä niukasti mitään, mut tarkoitus ois laitella vain hyviä juttuja sinne. Löytyy tuosta: https://bit.ly/2DY7DCl
 
Musta tuntuu et suomenkieliselle matskulle näistä kaikenmaailman vehkeistä ois tilausta, pankaa kommettia jos semmonen kiinnostelis. Rahaa en siitäkään saa, kunhan pääsee nettitelkkariin ja saa päteä :D