Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tinnittus: Mikäs vika tasapäisyydessä on?
Jos ne ei ole liian leveitä, että tuottaisivat ongelmia, jota noissa nauhoissa eivät vissiin ole?
 
Ei päissä, vaan päältä. Ja nimenomaan se että nauhojen paikka on niin tarkka, että jos se on päältä tasanen eikä pyöreä, se kohta missä kieli lepää ei välttämättä oo keskellä nauhaa ja se voi aiheuttaa vireongelmia.
 
Eikä sillä että toi niin flätti ois, mutta itte ainakin tykkään että nauhat on kruunattu niin pyöreiks ettei tasasia pintoja ole havaittavissa.

Jeszse: Ei päissä, vaan päältä. Ja nimenomaan se että nauhojen paikka on niin tarkka, että jos se on päältä tasanen eikä pyöreä, se kohta missä kieli lepää ei välttämättä oo keskellä nauhaa ja se voi aiheuttaa vireongelmia.
 
Eikä sillä että toi niin flätti ois, mutta itte ainakin tykkään että nauhat on kruunattu niin pyöreiks ettei tasasia pintoja ole havaittavissa.
 
Niin, tässä tullaan siihen, että mikä on riittävä ja mikä ei.
 
Kuinka monta millin kymmänesosaa täytyy reunan siirtyä, että se alkaa vaikuttaa asioihin sillä tasolla että se huomataan normaalioloissa ?
esim. mikä on intonaation ja vireen toleranssi tuossa aiheessa?
 
Itsellä juuri samainen nauharemppa menossa tässä :D

Tinnittus: Niin, tässä tullaan siihen, että mikä on riittävä ja mikä ei.
 
Kuinka monta millin kymmänesosaa täytyy reunan siirtyä, että se alkaa vaikuttaa asioihin sillä tasolla että se huomataan normaalioloissa ?
 
Niin no, eihän kitara vireinen soitin ole että sikäli aika sama, tatsikin vaikuttaa jo niin valtavasti.
 
Itekin kyllä tykkään kruunata nauhan mahdollisimman pyöreäksi.

kojones: Niin no, eihän kitara vireinen soitin ole että sikäli aika sama, tatsikin vaikuttaa jo niin valtavasti.
 
Itekin kyllä tykkään kruunata nauhan mahdollisimman pyöreäksi.
 
Tykkää ja täytyy on kaksi eri asiaa, joita ei pidä sekoittaa toisiinsa ;)
 
Mua mietityttää se, että missä vaiheessa liika tasaisuus muodostuu oikeasti ongelmaksi?
Onko tähän olemassa edes mitään "oikean opin" sääntöjä tai ohjeistuksia?

Tinnittus: Eikä kuvan kuvaa tai sekuntiakaan videoita itse työvaiheista.
On tämä varsinainen soitin"rakennus" osasto ;)
 
Oli niin jännää puuhaa, etten muistanut dokumentoida :)
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/159959.jpg
 
Tuo oli ainoa tilannekuva matkan varrelta.

Tinnittus:
Kuinka monta millin kymmänesosaa täytyy reunan siirtyä, että se alkaa vaikuttaa asioihin sillä tasolla että se huomataan normaalioloissa ?
esim. mikä on intonaation ja vireen toleranssi tuossa aiheessa?
 
Eiköhän tuota ole mahdotonta sanoa. Kuka huomaa kuka ei. Varmaan siitä tutkimuksia löytyy. Kokeile tarkalla mittarilla, minkä eron kuulet. Ja jotkut kitaristit soittavat samalla kitaralla puhtaasti, jotkut eivät.

Tinnittus: Tykkää ja täytyy on kaksi eri asiaa, joita ei pidä sekoittaa toisiinsa ;)
 
Mua mietityttää se, että missä vaiheessa liika tasaisuus muodostuu oikeasti ongelmaksi?
Onko tähän olemassa edes mitään "oikean opin" sääntöjä tai ohjeistuksia?
 
Toisaalta voi myös miettiä että mikä on laiskuutta ja mikä riittävää.
 
Painoin vahingossa plussan kirjoituksestasi, mutta kukapa näitä laskee.

Moi.
 
Progorava: Joo noita videoita tuntuu olevan yhtä monenlaista kuin on tekijääkin.
 
Totta.
 
Sinänsähän laajemmasta materiaaliotannasta saa periaatteessa paremman kuvan siitä miten jotain tiettyä askaretta eri asteisen kokemuksen omaavat tekijät suorittavat, mutta jos joukkoon ei olekaan osunut ammatikseen tekeviä ja/tai muuten vaan taitavia, tulee helposti vertailtua eriasteisesti huonoja tapoja.
 

 
Progorava: Toinen ääripää roiskii miten sattuu ja toinen on tehnyt tästä kirjaimelliesti uskonnon. En halua kuulua kumpaankaan tiimiin.
 
Totta ehdottomasti myös nuokin.
 
Rakenteellisestikin jo kahteen kertaan epävireisen instrumenttiperheen kyseessä ollessa etenkin nuo uskontofanaatikot ruukaavat ihmetyttämään suuresti vaikka toki tunnustan että itsessäkin on keskimääräistä enemmän perfektionistin vikaa.
 
Nauhahommiin pätee kuitenkin ainakin mun mielestä taas pitkästä aikaa täältä mnetistä bongaamani Krustyburger slogan: "it's not just good, it is good enough".
 

 
Progorava: Kiitos tästä. En tunne ketään, joka näitä nauharemppoja olisi tehnyt, joten vertaistuki oli nollassa.
 
Ole hyvä.
 
Naamatusten tarjolla oleva vertaistuki oli jo ennen nettiaikaakin olematonta, ja aika harvinaista lienee nykyäänkin.
Toivottavasti nykyään tietoa ei kuitenkaan pantata samalla tapaa kuten mun nuoruudessa, "ammattilaisilta" tuli kärkästäkin kritiikkiä kun mukamas paljastin ammattisalaisuuksia toisille kaltaisilleni harrastelijoille.
Vaikea niitä oli suuriksi salaisuuksiksi kategorioida kun olivat joko kirjallisuudesta tai omista kokemuksista bongattuja.
 

 
Progorava: Onneksi oli silti noita youtube-videoita kaverina vaikka sieltäkin piti kyllä pitkään perata sellaista tietoa minkä koin itselle tarpeelliseksi.
 
Suodattaminenhan se nettitiedossa aina se hankalin ja aikaavievin osa-alue on, onnistuit mitä ilmeisimmin varsin hyvin.
 
Samaa mieltä kuitenkin noista videoista, vaikka taso onkin mitä sattuu, ovat ehdottomasti kuitenkin tyhjää parempia.
 
T:Samuli

Moi.
 
Tinnittus: Kuinka monta millin kymmänesosaa täytyy reunan siirtyä, että se alkaa vaikuttaa asioihin sillä tasolla että se huomataan normaalioloissa ?
esim. mikä on intonaation ja vireen toleranssi tuossa aiheessa?
 
Tyhjentävää vastausta joka sopisi kaikkiin tapauksiin on kokolailla hankalaa antaa, mutta:
 
okabass: Eiköhän tuota ole mahdotonta sanoa. Kuka huomaa kuka ei. Varmaan siitä tutkimuksia löytyy. Kokeile tarkalla mittarilla, minkä eron kuulet. Ja jotkut kitaristit soittavat samalla kitaralla puhtaasti, jotkut eivät.
 
lienee varsin hyvä yleisvastaus.
 
Jos asiaa haluaa pohdiskella syvemmälti, tässä yhden harrastelijan mietteitä:
 
Jos rakenteelliset seikat jätetään pois, soittovireeseen vaikuttaa tapauksesta riippuen enemmän tai vähemmän nauhojen korkeus/soittotatsi ja viritystapa /-tarkkuus.
 
Rakenteellisia seikkoja on huomattavasti enemmän:
Nauhojen paikat, satulan tarkkuus, intonaatio, relief, kielten korkeus, yms.
 

 
Soittovireeseen vaikuttavia seikkoja kun on rutkasti eikä yleensä ole edes tarkkaa tietoa ovatko nauhat alun perinkään edes kympin tarkkuudella laskennallisilla paikoillaan, satulan ja sen urien tarkkuudesta puhumattakaan, kokemus on ainoa keino määritellä mikä on riittävä nauhatyön tarkkuus.
 
Tarkalla mittarilla saa osviittaa, mutta mittaustuloksia pitää osata tulkita oikein.
 
Itse olen valitsemani koulukunnan oppeja noudattaen yleensä jättänyt kympistä neljään (kaikkiin nauhoihin tietysti yhtä paljon) tasaista ennen viimeistelyä.
Tuolloin on varmaa että nauha on kruunattu koko matkaltaan samalla tavalla, kuten myös se että kaikkien nauhojen laet ovat samalla linjalla.
 
Jos nauhan kruunaa pyöreäksi jo ennen viimeistelyä, on kokolailla varmaa että nauhat ovat kielilinjaan nähden eri korkeuksilla.
Se onko erilaisilla korkeuksilla merkitystä, on jälleen tapauskohtaista.
 
Perinteisillä pehmeillä nauhamateriaaleilla nauhan laki kuluu etenkin virettä kieliä venyttäen muutettaessa varsin nopeasti jos laki on pyöreä, muutaman kympin tasaisella osuudella nauhan laen kestävyys on parempi, eikä vire muutu yhtä radikaalisti nauhan kuluessakaan.
Rosterinauhoilla kulumistaipumus on pienempi, mutta noista ei ole henkilökohtaista kokemusta joten en niitä sen enempää kommentoikaan.
 
T:Samuli

Tinnittus: Kuinka monta millin kymmänesosaa täytyy reunan siirtyä, että se alkaa vaikuttaa asioihin sillä tasolla että se huomataan normaalioloissa ?
 
Jos googlaat vaikka 'true temperament frets' niin saattaa omatunto rauhoittua, kun huomaa että normikitaran nauhat on niihin verrattuna ihan helevatan paljon pielessä, ihan riippumatta kruunauksesta.
Sen verran pyöreyttä ettei särise, sen verran kiillottelua ettei omaa OCD-luonnetta häiritse, paljoa. (Eli tuo KrustyBurgerin "good enough" on aika liikkuva määre.)
 
Ja PS vinkki: Dremel ja laikka on aika kätevä jos nauhan ruotoa pitää muokata nauhanpäissä. Nauha pysyy paremmin muodossaan kuin pihdeillä leikellessä, ja homma menee nopeammin kuin viilalla.

Tinnittus:
Kuinka monta millin kymmänesosaa täytyy reunan siirtyä, että se alkaa vaikuttaa asioihin sillä tasolla että se huomataan normaalioloissa ?
esim. mikä on intonaation ja vireen toleranssi tuossa aiheessa?

 
Jos lähdetään siitä, että alimmat nauhavälit ovat suuruusluokkaa 33 milliä, siitä saadaan että millin heitto niillä main on 3 senttiä. Oktaavi ylöspäin ja milli on 6 senttiä jne.
 
Että ainakaan Youtuben asiantuntijoita jotka puhuu tuhannesosatuumien (0,0254 mm) tarkkuudesta nauhahommissa ei tarvitse ottaa täysin haudanvakavasti.

softrabbit: Jos lähdetään siitä, että alimmat nauhavälit ovat suuruusluokkaa 33 milliä, siitä saadaan että millin heitto niillä main on 3 senttiä. Oktaavi ylöspäin ja milli on 6 senttiä jne.
 
Että ainakaan Youtuben asiantuntijoita jotka puhuu tuhannesosatuumien (0,0254 mm) tarkkuudesta nauhahommissa ei tarvitse ottaa täysin haudanvakavasti.
 
Eli käytännössä tuon mukaan alimmilla nauhoilla kaikki alle kahden millin levyiset tasanteet(joka on jo silmiinpistävän levyinen) on hyväksyttäviä(ainakin yksittäisten äänien kohdalla) ja ylimmillä nauhoilla voisi alle millin tasanne olla hyväksyttävä.
 
Ollaan aika kaukana siitä "nauhojen pitää olla pyöreitä" standardi vaateista.

Tollanen makkarin nurkkaan, niin johan alkais kelpaamaan tarkimmallekin soittajalle;)
 
https://www.youtube.com/watch?v=gvUm0KbeO-E

Olikos niin että ainakin jonkin aikakauden Gibsonit toimitettiin asiakkaille "koulubussi" -muotoon viimeistellyillä nauhoilla varustettuna? Ja kyseessä ei siis ollut vika vaan tarkoituksellinen ominaisuus.

Ammattilainen toki käyttää tuohon työhön suunniteltua nakertajaa, mutta on varsin kallis työkalu harvakseltaan tekevälle.

 
uraltonelta perusnakertaja lähtee alle 14 eurolla, siitä sai modattua tuohon hommaan sopivan. johonkin kohtaan piti viilata pieni ura johon nauha asettuu. toimii edelleen perus nakerrushommissa.