Kitarat: kitarakamat ›

Tuossa taannoin ostin Epiphonen 1984-mallisen Explorerin. Muuten ihan kiva keppi juu, mutta sen "lapasukellusta" hiukan ihmettelen. Runsaampikitkainen hihna auttaa jonkin verran, mutta ongelma on yhä olemassa senkin kanssa enemmän tai vähemmän.
 
Jotkut ovat siirtäneet ylermmän hihnatapin kitaran sivupinnasta kaulaliitoksen taakse ja saaneet siten korjattua ongelman. Tuo on tietenkin ihan toteutettavissa oleva ratkaisu.
 
Se kuitenkin kiinnostaisi jo ihan vaan uteliaisuudenkin takia että onko tosiaan niin että kaikissa niissä explorer-mallisissa kitaroissa joissa hihnatappi on kiinni sivupinnalla on tuo kaulapainotteisuus ongelmana?
 
Onkohan jollakulla näillä main hallussaan esim. ESP:n aitoa "hetukkakeppiä" eli MX-250:ää? Mahtaako sellaisessakin lapa kääntyä mattoa kohti kun käpälät irrottaa ohjaimista? Se kai on kuitenkin tehty suunnilleen samoilla mitoituksilla ja samoista aineksista kuin tuo "halpis" Epiphone.

Minulla on ollut kolme M.net kimppatilausexploreria joissa kaikissa tuo hihnatappi oli kitaran sivussa. Näistä muistelisin että yksi tykkäsi tarjota lapaa alaviistoon kun päästi kaulasta irti mutta kaksi muuta oli oikein tasapainoisia. Eikä tämä puolisukeltajakaan niin paha tapaus ollut että olisi pitänyt alkaa hihnatappia siirtämään.
 
Pittääpä samalla hieman mehustella menneitä, ruskea siis se kaulapainoinen:
 
https://photos.app.goo.gl/kyQCHnJSB7zKqspc9
https://photos.app.goo.gl/91uvtqjxuweeb56e6
https://photos.app.goo.gl/trJLk6pG4QXPp9Mc6
 
Itse olen siis mieltänyt explon tasapainoiseksi malliksi jo julmetun kokoisen runkonsa takia mutta näemmä näissä on eroja.

Iskariot:
Itse olen siis mieltänyt explon tasapainoiseksi malliksi jo julmetun kokoisen runkonsa takia mutta näemmä näissä on eroja.
 
No, niinpä sitten. Itse en oo kyllä "kaulapainoiseen Explo-malliseen" törmännyt, ennemminhän ne on tuollasia perspainoisia, koska se runko on melko massiivinen.
Ja niitä on tullut laitettua niin Destroyeria, ykköstä ja kakkosmallia, Keräsen ESPiä, Wolffeja ja jokusta Gibsoniakin. Edelleen on yks modattu Wolffi itellä, sekä Gibsonin Exploorer CMT (joka on todella painava, koskapa loimukansi).
Sitä en tiedä, josko se "pikkurunkoisempi" Explo sitten saattais olla.
Aikoinaan Explorereitten ropleema oli se yläsarven hihnatappi, remmi luistaa pois kovin helposti jos ei mitään lukkopatenttia siihen laita, koskapa se viisteen suunta ei mitenkään remmiä tue. Ja jos se siitä putoaa, takuuvarmasti tulee damagea lavalle, johtuen lavan muodosta ja putoamissuunnasta suoraan kärjelleen.
Claptonihan sitä orkkis-korinaexploansa muotoili sahaamalla sen rungon takasarven pois poikkeen. ;)
 
Tuommosen kuvan löysin, Explorer II CMT (tai myös tunnetaan nimellä The Explorer) jostain muinaisilta ajoilta..
https://muusikoiden.net/dyn/users/161327.jpg

Mulla oli Epiphonen vastaava malli kaiketi, sekin sukelsi. Ostin nahkahihnaa ja kalastuspainoja bodyyn, mutta lopulta myin sen nopeasti pois. Tiedä sitten onko Gibsonilla jotain painavampaa puuta se runko...

Mulla oli se "pikkuruisempi" Explorer, eli Studio ja en muista sen sukeltaneen mitenkään, kaula suht slim ja poppelirunko. Saman kokoinen on se vähän "fiinimpi" Explorer Pro, vaahterakannella, olisko body mahonkia siinä jne..

Olette kokeilleet laittaa hihnatappia alasarven kärkeen, jos se auttaisi kaulapainoisuuteen?

Puavali: Olette kokeilleet laittaa hihnatappia alasarven kärkeen, jos se auttaisi kaulapainoisuuteen?
 
Tai sitten laittaa sen hihnan sinne satulan ja lavan väliin akkarityylillä. Mä itse aikoinaan kaula ja tyvipainoisuuksien kanssa tuskailin etsien täydellistä balanssia kunnes tajusin, että se on enimmäkseen tottumiskysymys ja riippuu vähän missä asennossa soitinta käsissään pitää. Yksi juttu mikä toisinaan auttaa kaulapainoisuuteen on pitää kitaraa enemmän pystyssä. Itselleni on ollut toimiva konsti hommata luistamaton hihna ja sitten vaan olen ollut välittämättä koko asiasta.... ei se kauaa häiritse jos kitaraa soittaa päivittäinkin. E: Meinaan että itselleni kaupapainoisuus on enemmän mielentila kuin kitaran ominaisuus.

Mun -93 gibson meinaa kipata ns. taaksepäin jos satun soittaan istualteen. Helvetin painava kitara, tais olla 4,7kg ku puntaroin, paljon painavampi ku vm.2016 explorer mikä mulla oli aiemmin. Seisten se onki sitte älyttömän jämy soittaa, pysyy siinä asennossa missä se oliki ennenku päästä irti.

Kaulapainoisuus on varmaan aika usein ongelma niissä kitaroissa, joissa ylähihnatappi on lähellä kaulan liitoskohtaa, oli se sitten rungon takana tai sivulla. Niissä rungon pitää olla paljon painavampi kuin kaula, tai muuten kaula sukeltaa.