Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Päivää. Googlen hakuun en osannut naputella oikeita loitsuja, joten kysytään täällä.
 
Minulla on kirarakombo, jonka kajarin impedanssiksi valmistaja ilmoittaa 4 ohmia. Kyseiseisen kajarin resistanssi on 4,7 ohmia.
 
Eikös tämä nyt viitaisi ennemminkin 8 ohmin kajariin?

Progorava: Päivää. Googlen hakuun en osannut naputella oikeita loitsuja, joten kysytään täällä.
 
Minulla on kirarakombo, jonka kajarin impedanssiksi valmistaja ilmoittaa 4 ohmia. Kyseiseisen kajarin resistanssi on 4,7 ohmia.
 
Eikös tämä nyt viitaisi ennemminkin 8 ohmin kajariin?
 
Tuntematta asiaa/elementtiä sen tarkemmin arvaisin sen nimellisimpedanssin olevan noin "5-6 ohmia". Toi elementin nimellisimpedanssi nyt muutenkin on vähän häilyvä käsite. Joillakin taajuuksilla todellinen impedanssi saatttaa olla sen nimellisen verran, ja monilla muilla taajuuksilla sitten ei ole.
 
Jokatapauksessa, jos dc-resistanssi 4,7ohm, niin lähempänä 4-ohmista kuin 8-ohmista ko. elementti todennäköisesti on.

timppis: Tuntematta asiaa/elementtiä sen tarkemmin arvaisin sen nimellisimpedanssin olevan noin "5-6 ohmia". Toi elementin nimellisimpedanssi nyt muutenkin on vähän häilyvä käsite. Joillakin taajuuksilla todellinen impedanssi saatttaa olla sen nimellisen verran, ja monilla muilla taajuuksilla sitten ei ole.
 
Jokatapauksessa, jos dc-resistanssi 4,7ohm, niin lähempänä 4-ohmista kuin 8-ohmista ko. elementti todennäköisesti on.
 
Kiitos tiedosta. Mielelläni itsekin uskoisin valmistajan tietoa mutta isot pojat tuolla foorumeilla rapakon takana väittävät, ettei 4 ohmin kajari voi antaa resistanssiksi kuin korkeintaan 3.5 ohmia.
 
Vaihdoin tovi sitten valmistajan tietoihin pohjaten tuohon paremman 4 ohmin kaijuttiminen. Eipä tuo vielä ole päätettä rikkonut.

timppis: T
 
Jokatapauksessa, jos dc-resistanssi 4,7ohm, niin lähempänä 4-ohmista kuin 8-ohmista ko. elementti todennäköisesti on.
 
Virhe, 8-ohm

Pauli Lappalainen: Virhe, 8-ohm
 
No niin.
 
Saatin riita pystyyn tällekin puolelle rapakkoa :)

Etsi tuosta ensin kaavio ja lue se:
https://www.quora.com/Why-does-speaker-impedance-matter
Jos aihe vielä kiinnostaa, lue tämä:
http://audiojudgement.com/speaker-impedance-curve-explained/

ituvirtanen: Etsi tuosta ensin kaavio ja lue se:
https://www.quora.com/Why-does-speaker-impedance-matter
Jos aihe vielä kiinnostaa, lue tämä:
http://audiojudgement.com/speaker-impedance-curve-explained/
 
Luettu molemmat. Ei auttanut tämän ongelman ratkaisemisessa.

Progorava: Luettu molemmat. Ei auttanut tämän ongelman ratkaisemisessa.
 
Kaiuttimen impedanssi ei voi olla pienempi kuin resistanssi. Pienimmillään yhtäsuuri.

Kuvassa https://qph.fs.quoracdn.net/main-qi … -c51c4177216fe374ee2e61a35c6c257c-c
mainitaan muun muassa, että "Rated impedance about 20 % higher than DC resistance".
Olisiko tuosta nyt edes alkuun? Samoin sanoisin, että jos impedanssisuositus on esimerkiksi 4 ohmia, yhden pykälän voi liikkua kumpaan suuntaan tahansa, jos ei luukuta hulluna täpöllä. Siis 2 käy ja 8 käy asetuksella 4. Kuutonen käy hienosti nelosen ja kasin kanssa.
 
Suurimmat ongelmat syntyvät, kun liikutaan vahvistimen tai kaapin speksien äärirajoilla. Tällöin muun muassa lämmöstä johtuvat asiat muuttuvat nopeasti merkitseviksi. Putkivehkeissä päätemuuntaja, trankuissa päätekivet, elementtien kelat... sulaminen ei ole kiva juttu.

ituvirtanen: Kuvassa https://qph.fs.quoracdn.net/main-qi … -c51c4177216fe374ee2e61a35c6c257c-c
mainitaan muun muassa, että "Rated impedance about 20 % higher than DC resistance".
Olisiko tuosta nyt edes alkuun? Samoin sanoisin, että jos impedanssisuositus on esimerkiksi 4 ohmia, yhden pykälän voi liikkua kumpaan suuntaan tahansa, jos ei luukuta hulluna täpöllä. Siis 2 käy ja 8 käy asetuksella 4. Kuutonen käy hienosti nelosen ja kasin kanssa.
 
Suurimmat ongelmat syntyvät, kun liikutaan vahvistimen tai kaapin speksien äärirajoilla. Tällöin muun muassa lämmöstä johtuvat asiat muuttuvat nopeasti merkitseviksi. Putkivehkeissä päätemuuntaja, trankuissa päätekivet, elementtien kelat... sulaminen ei ole kiva juttu.
 
Eli tuskin rikon vahvaria 4 ohmin kajarilla vaikka se olisikin suunniteltu 8 ohmin kajarille.

Pauli Lappalainen: Kaiuttimen impedanssi ei voi olla pienempi kuin resistanssi. Pienimmillään yhtäsuuri.
 
Juuri tätä tietoa yritin epätoivoisesti etsiä. Kiitos.

Progorava: Eli tuskin rikon vahvaria 4 ohmin kajarilla vaikka se olisikin suunniteltu 8 ohmin kajarille.
 
Tyypillisesti putkiputkat ovat trankkuja tarkempia kuormasta mutta yleensä ongelmia syntyy vasta, kun siirrytään huudattamaan kovaa tai liki täysillä. Kuten impedanssikäyrästäkin näkee, impedanssi ei ole vakio. Mutta suuret erot (8 vs. 2 ohmia) voivat olla ongelmallisia jo pienemmilläkin tehoilla.

Progorava:
Minulla on kirarakombo, jonka kajarin impedanssiksi valmistaja ilmoittaa 4 ohmia. Kyseiseisen kajarin resistanssi on 4,7 ohmia.
 
Eikös tämä nyt viitaisi
 
mittavirheeseen ? Näyttääkö mittari nollaa kun kytket mittajohdot toisiinsa ? Hapettuneet tai huonosti kontaktia ottavat mittajohtojen liittimet voivat aiheuttaa moista.
 
Samoin huono kontakti kaiuttimen mahdollsesti hapettuneessa liitinterminaalissa. Rapsuta vähän mittajohdon kärjellä.
 
Ja ota vertailulukema jostain tunnetusta kajarista.
 
Veikkaisin 4 ohmin kajariksi näillä tiedoilla. 8-ohminen yleensä näyttää vähintään 6.5 ohmia.

Pauli Lappalainen: Virhe, 8-ohm
 
Juu ei, kun nimenomaan lähempänä 4-ohmista, todennäköisesti.
 
Teorian mukainen nimellisimpedanssi voisi ehkä olla tuolla tötteröllä jotain 5-6 ohmia, ja resonannsseista ja langan induktanssista johtuvat korostumat sopivilla taajuuksilla samoissa suhteissa. Edellisistä seuraa, että satunnaisen vahvistimen kanssa toimiessaan elementti _todennäköisesti_ muistuttaa enemmän 4-ohmista kuin 8-ohmista, mikä oli se alkuperäinen klausuuli. Lisäksi tarina ei kerro, miten mittaus on tehty, vääristääkö esim. mittajohtojen resistanssi mitattua dc-resistanssiarvoa tms.

Progorava: Mitattu suoraan kajarin navoista, kaijuttimen johtojen ollessa irroitettuna.
 
Kyselin vahvarin käyttäjien fb-ryhmässä minkälaista resistanssia he saavat mittariin ja keskimääräinen arvo oli 4,5 ohmia. Vastauksia tuli 5.
 
Hajonta oli 1.1 ohmia mikä tuntuu aika hurjalta. Ei taida mittarit olla järin laadukkaita tuolla kentällä.
 
Mutta enköhän uskalla jatkaa tuolla 4 ohmin Jensenillä soittelua, vaikka osa siellä tuntui olevan ihan varmoja, että rikon vahvarin.
 
Joo, siis kun elementin navoista mittaat, niin tarina ei kerro paljonko sun mittarin mittajohdot vaikuttaa ja/tai mittari itsessään. Lähtökohtaisesti ei pitäs vaikuttaa tällä alueella (0,1 ohm tarkkuus) juuri mitään (hyvässä kunnossa olevat johdot, hyvä mittari), mutta kerrankos jossain on bitti poikittain. Jos on maailmalla ollut noin 1 ohmin verran (eli +/-0,5 ohm) hajontaa, niin uskaltanee laittaa mittaus- ja muun mahdollisen perseilyepävarmuuden piikkiin. Jonkin verran hajontaa on varmuudella myös puhekeloissa itsessään.
 
Mainitsemasi vahvistin oli combo ja ymmärsin edellisestä, että ko. elementti on valmistajan itsensä valitsema (siis ei jälkeenpäin vaihdettu). Jollain todennäköisyydellä voi olettaa, että valmistaja on miettinyt mitä on tekemässä, ja näin ollen elementin ja päätteen sovituksen vois kuvitella olevan enemmän tai vähemmän oikea. Puolikas impedanssi suhteessa päätteen suositeltuun (eli kaksinkertainen kuorma) ei sinänsä suoraan särje päätettä, koska aina voidaan ottaa volumenamiskaa pienemmälle. Toisaalta sen saa kyllä helpommin ajettua ylikuormalle. Myös soundi muuttuu, koska systeemin vaimennus (damping factor) muuttuu. Tarkoittaa kansankielellä sitä, että pääte ja elementti reagoivat yhdessä toimiessaan kokonaisuutena eritavalla, minkä sitten käytännössä kuulee. Se että onko soundi sitten "parempi" sillä tai tällä kuormalla on suhteellinen käsite. Voi olla, että valmistaja on viritellyt koneen muun kytkennän siten, että se soi "oikein" silloin kun kuormana on "tämmöinen" kuorma. Toi "oikein" on sitten valmistajan näkemys, ja satunnaisen rokkarin näkemys voi olla jotain muuta.
 
Yleisesti ottaen on kohtuullisen turvallista kokeilla eri impedanssien elementtejä, kunhan nyt ei aivan metsään mene. Heitetään nyt hatusta raja-arvoiksi vaikka 0,5Z -> 2Z. Noilla on vaikutusta soundiin, siis myös saman valmistajan samoilla elementeillä jotka poikkeavat toisistaan vain impedanssien osalta. On todennäköisesti myös päätteitä, jotka eivät tykkää tuommoisesta, mutta subjektiivisesti arvaisin niiden olevan varsin harvinaisia.
 
Oleellista on ymmärtää, että ei ole olemassa puhtaasti "pääteen soundia" ja "elementin soundia" (kotelokin vaikuttaa) täysin toisistaan erillään, vaan ne muodostavat aina dynaamisen kokonaisuuden, joka sitten soi "jollain tavalla".

timppis: Joo, siis kun elementin navoista mittaat, niin tarina ei kerro paljonko sun mittarin mittajohdot vaikuttaa ja/tai mittari itsessään. Lähtökohtaisesti ei pitäs vaikuttaa tällä alueella (0,1 ohm tarkkuus) juuri mitään (hyvässä kunnossa olevat johdot, hyvä mittari), mutta kerrankos jossain on bitti poikittain.
 
Juu mutta eivät kai johdot vaikuta jos alkuun laittaa mittapäät yhteen ja nollaa vastusalueen? Tosin yritin itsekin viikonloppuna selvittää erään oletetusti kahdeksanohmisen elementin impedanssia resistanssimittauksella ja näyttämä vaihteli epämääräisen kalustoni takia ihan miten sattui :(
 
(Itse en uskaltaisi laittaa transistorivahvarin perään neliohmista kajaria jos suositus on kahdeksan, 16-ohmisen kyllä.)

Kefiiri: Juu mutta eivät kai johdot vaikuta jos alkuun laittaa mittapäät yhteen ja nollaa vastusalueen? Tosin yritin itsekin viikonloppuna selvittää erään oletetusti kahdeksanohmisen elementin impedanssia resistanssimittauksella ja näyttämä vaihteli epämääräisen kalustoni takia ihan miten sattui :(
 
Jos on semmoinen mittari, jonka mittajohdot voi noin kompensoida, niin noinhan se menee. Esim. mun halpismittaria ei voi.
 
(Itse en uskaltaisi laittaa transistorivahvarin perään neliohmista kajaria jos suositus on kahdeksan, 16-ohmisen kyllä.)
 
Impedanssin pienenemisen seuraukset riippuu siitä, miten pääte on toteutettu. Jos siinä trankkukoneessa on joku ylilämpö ja/tai ylivirtasuojaus, niin ei sen kokeilusta pitäis hajota, varsinkin jos ei luukuta nupit kaakossa. Impedanssin kasvustahan trankkupääte ei tietenkään ole moksiskaan kestävyyden osalta, jos tietty toimintapiste ja soundi tokikin muuttuu.

Juu, varmaan nykyisillä transistorilaitteilla, joissa on mikropiirillä toteutettu päätevahvistin, suojauskin on huomioitu jo päätepiiriä suunnitellessa. Itse olen käräyttänyt huolimattomuuttani niin monet päätekivet, että olen tullut hieman ylivarovaiseksi :D
 
Keskustelu alkaa mennä aiheen ohi. Ei kai tosiaan impedanssi mitenkään voi olla vähemmän kuin puhekelan tasavirtavastus, joka mittaukseen väkisinkin tulee mukaan?
 
Eikö halvimmissa yleismittareissa ole ohmialueen nollausta? Pakko olla.

"Ongelma" siis pähkinän kuoressa oli se, että valmistaja ilmoittaa tuon kombon impedanssiksi 4 ohmia.
 
Resistanssi tuntuu noissa orkkikajareissa olevan reilu 4 ohmia, joka monien äänekkäiden "tekniikka tuntevien mielestä" tarkoittaa sitä, että originaali kaijutin ei voi olla 4 ohmin peli, vaan 8.
 
Itsehän vaihdoin jo tuo orkkiskajarin tilalle 4 ohmin jensenin, jonka resistanssi on noin 3,7 ohmia. Kuulemma rikon tällä vahvistimen. En jaksa uskoa, että näin käy mutta aika tuon näyttää. Onneksi ei ole kallis peli.