Kitarat: kitarakamat ›

ituvirtanen: Tällaista testiä välillä haaveilen. Olisi kerrankin kiva kuulla, kuinka se ympäristö vaikuttaa siinä elektroniikan ympärillä.
Niissä testeissä kannattais ensimmäiseksi ottaa pakasta kaks tismalleen samaa kitaramallia. Käppyrässä (no moro taas kerran, puuketju!) löytyy silloinkin eroja, voi löytyä ihan korvillakin.

Älkää nyt ystävät hyvät tehkö tästä uutta puuketjua. Jatkakaa siinä vanhassa!
 
https://muusikoiden.net/keskustelu/ … ts.php?c=15&t=228407&o=4320
 
Jutut kumminkin kiertävät kehää, joten tuota parinsadan sivun alustusta ei kannata lukea alusta asti ;)

Kefiiri: Älkää nyt ystävät hyvät tehkö tästä uutta puuketjua. Jatkakaa siinä vanhassa!
 
https://muusikoiden.net/keskustelu/ … ts.php?c=15&t=228407&o=4320
 
Jutut kumminkin kiertävät kehää, joten tuota parinsadan sivun alustusta ei kannata lukea alusta asti ;)
 
Äläs nyt viitsi. Se nimenomaan kannattaa lukea alusta asti. Ja jos vielä sen jälkeen tekee mieli kommentoida, niin antaa mennä sitten vaan. Mutta vasta, kun ne >200 sivua on luettu.

Strandbergejä ei taidettu tässä ketjussa mainita. Ehdottomasti mielenkiintosin uuden näköinen kitaramalli omasta mielestäni.
Kävinpä muuten tarkkailemassa ja näköjään niitä saa alle 2000 €, pitääpä katsoa jos jossain vaiheessa laittaisi tilaukseen.
 
Edit: Niinno nehän on jo olemassa. Mutta joka tapauksessa tällä vuosituhannella keksitty jotain uutta, joten varmaan tullaan jatkossakin aina silloin tällöin keksimään.

https://www.google.fi/search?q=gibs … 1&bih=759#imgrc=t3YP-oOr4tTY8M:
 
Kylläpä tuollanen liimakaulainen Corvus, eli myös tunnettu nimillä Corvus Futura tai Futura, olis varsin veikeä, eikö?
 
Kitaramuotoja varmaan jonkin verrankin rajoittaa ja säätelee se tosiseikka, että pitäshän niillä pystyä soittamaankin. No, onhan niitä kaiken maailman kummajaisia olemassa toki.
Lavaton Steinbergeri oli muuten näppärä, mutta kun se otelautakäsi meinas väkisinkin pudota kaulan päästä.. =)
Jos sen soittimen pääasiallinen tarkoitus on olla lavarekvisiittana, semminkin jos soitto on playbackia, silloinhan se voi olla vaikka mikä väkkyrä. =)

Attew: Strandbergejä ei taidettu tässä ketjussa mainita. Ehdottomasti mielenkiintosin uuden näköinen kitaramalli omasta mielestäni.
 
Pikaisella googlehaulla tuosta Strandbergistä tulee mieleen jokin jo olemassa oleva kitaramalli josta on sahattu paloja pois. :)

Attew: Strandbergejä ei taidettu tässä ketjussa mainita. Ehdottomasti mielenkiintosin uuden näköinen kitaramalli omasta mielestäni.
Kävinpä muuten tarkkailemassa ja näköjään niitä saa alle 2000 €, pitääpä katsoa jos jossain vaiheessa laittaisi tilaukseen.
 
Edit: Niinno nehän on jo olemassa. Mutta joka tapauksessa tällä vuosituhannella keksitty jotain uutta, joten varmaan tullaan jatkossakin aina silloin tällöin keksimään.
 
Strandberg on ollut aika vahva vaikuttaja lavattomien kitaroiden uudessa nousussa. Sinänsähän rungon mallissa on paljon samaa kuin Steinberger GM:ssa, mitä nyt vähän vielä veistelty puuta pois. Strandbergin Endurneck sen sijaan on ihan uusi asia, omasta mielestäni ei kuitenkaan kovin hyödyllinen ja toimii paremmin jos se ei ole niin kulmikas.
 
Mitä kitaramuotoihin tulee, niin Fenderilla ja Gibsonilla on ollut tosi hyvää esteettistä silmää malleissaan. Ne suosituimmat mallit on oikeasti muotokieleltään tasapainoisia ja sulavalinjaisia. Esim. Jazzmasterin offset-muotoa tasapainottaa hyvin kauempana tallasta oleva vibra sekä plektrasuojan muotoilu. G&L Doheny ei mielestäni näytä yhtä hyvältä, kun siinä on paljon "tyhjää" tuolla tallan takana.
 
Mielestäni tosi moni kitaravalmistaja on esteettisissä asioissa aika puusilmä. Vaikka esim. Kleinit tai Kieselin Zeus/Osiris/Letchford lavattomat voivat olla ergonomisesti tosi hyviä soitettavia, ovat ne mielestäni esteettiseltä puolelta aivan helkkaristi rumempia kuin Kiesel Vader, Strandberg Boden tai Skervesen Shoggie.
 
Lavallisista Gibson Dusk Tiger LP on ehkä kaikista pahin esimerkki epäonnistuneesta estetiikasta. Otetaan LP:n tyylikäs muotoilu, sitten läntätään siihen rumat mikit ja plektrasuojat jotka eivät mitenkään seuraa kitaran muuta muotoilua ja muutenkin muistattavat jotain, minkä olisin saattanut piirtää 10-vuotiaana kouluvihkon kulmaan tylsällä oppitunnilla. Gibson Firebird X on varmaan saman tyypin kynästä, koska sen rungon muotoilu on täysin epäonnistunut ja näyttää lähinnä siltä, että kitaralla olisi paha kasvain. Ehkä se on sitten tosi miellyttävä sylissä.
 
Uusien kitaramuotojen kehittämisessä on ongelmana, että aika moni niistä oikeasti hyvistä on jo käytössä. On vaikea lähteä tekemään mallia, josta ei voisi vetää suoraa linjaa johonkin Gibsonin tai Fenderin klassikkoon.

Moi.
 
fox: https://www.google.fi/search?q=gibs … 1&bih=759#imgrc=t3YP-oOr4tTY8M:
 
Kylläpä tuollanen liimakaulainen Corvus, eli myös tunnettu nimillä Corvus Futura tai Futura, olis varsin veikeä, eikö?
 
Veikeä tottatosiaan :).
 
Olin muististani tuon kaunokaisen jo pyyhkinyt, "kiitos" kun muistutit ;).
 
Mulle tulee Futurasta lähinnä mieleen Explorer-proto/variantti, joka tuotiin jossain vaiheessa reissuena takaisin markkinoille.
Toisaalta Gibson ei ollut mallimerkintöjensä kanssa muutenkaan turhantarkka, nykyään SG:nä tunnettu malli oli alkuun useamman vuoden Les Paul.
 
Tuo Explorer vs. Futura (~explorer) on muuten ainakin mun mielestä malliesimerkki siitä kuinka varsin pienet erot mittasuhteissa voi muuttaa ulkonäön silmää mielyttävästä vähemmän mielyttäväksi.
 
Toki perinteisen Explorerin ulkonäköön tottumisellakin on osansa asiassa, mutta jotenkin Futura näyttää heikkotasoisesta valokuvasta ilman taiteellista silmää sinnepäin kopioidulta.
 

 
fox: Lavaton Steinbergeri oli muuten näppärä, mutta kun se otelautakäsi meinas väkisinkin pudota kaulan päästä.. =)
 
Noihin Steinbergereihin(kin) oli muistaakseni saatavilla otelaudan päähän palikkaa jolla tuon kaikkia vastaavalla tavalla toteutettuja lavattomia instrumentteja riivaa.
 
Joissain, kuten Jammun BX-1:ssä, oli lavantynkä joka moista lipsumista vähensi tai esti.
 
T:Samuli

Moi.
 
Jester46: Pikaisella googlehaulla tuosta Strandbergistä tulee mieleen jokin jo olemassa oleva kitaramalli josta on sahattu paloja pois. :)
 
Tismalleen.
 
Toisaalta jos ei ole Stratoa tai etenkään 80-luvun olemattomilla reunapyöristyksillä varustettua superstratoa koskaan nähnyt, voihan tuo tietysti omaperäiseltä näyttää.
 
Voi olla että kyse on vain mun fakkiutuneisuudesta, mutta Strandbergin katteettomien hyperlatiivien viljely mainostekstissä ei myöskään kovin suuria toiveita tuotteen laadusta luo.
 
T:Samuli