 Jucciz
07.03.2019 01:25:06 (muokattu 07.03.2019 01:25:17) | |
|---|
|
vanha_pieru
07.03.2019 20:04:37 | |
|---|
Prophet: Talk Talk - It's My Life
https://www.youtube.com/watch?v=nhLcB2yjhgU Ansioitunutta poppia! Piti ottaa selville millainen menetys se musiikkimaailmalle oli, kun Mark Hollis poistui hiljakkoin keskuudestamme. Tutustumisprojekti on vielä kesken, mutta Youtuben keikkapätkien perusteella esimerkiksi Such a Shame, Tomorrow Started ja Renee ovat jo tehneet minuun suuren vaikutuksen Talk Talkin synapopkaudelta. Päällisin puolin pintapoppia, mutta tarkemmin kuunneltuna hyvinkin sielukasta ja näkemyksellistä! Harmittaa nyt, ettei tullut aikoinaan tätä bändiä noteerattua. Vielä tosin ehtii. Mies musiikin takana meni, mutta tuotanto jäi. |
 Aerodactev
08.03.2019 20:01:59 (muokattu 08.03.2019 20:05:38) | |
|---|
vanha_pieru: Ansioitunutta poppia! Piti ottaa selville millainen menetys se musiikkimaailmalle oli, kun Mark Hollis poistui hiljakkoin keskuudestamme. Tutustumisprojekti on vielä kesken, mutta Youtuben keikkapätkien perusteella esimerkiksi Such a Shame, Tomorrow Started ja Renee ovat jo tehneet minuun suuren vaikutuksen Talk Talkin synapopkaudelta. Päällisin puolin pintapoppia, mutta tarkemmin kuunneltuna hyvinkin sielukasta ja näkemyksellistä! Harmittaa nyt, ettei tullut aikoinaan tätä bändiä noteerattua. Vielä tosin ehtii. Mies musiikin takana meni, mutta tuotanto jäi. Sen tosiaan kuulee jo It's My Lifellä, mutta varsinaisesti musiikillinen arvostus tuli kokeellisempien levyjen Spirit of Eden ja Laughing Stock myötä. Colour of Spring osuu tavallaan näiden kahden eri saundin välimaastoon ja lienee paras aperitiivi ennen kuin sokkona sukeltaa noihin studioimprovisaatioista koostettuihin albumeihin. Mutta tässä kuitenkin Colour of Springin mahtipontinen lopetusraita ja Spirit of Edenin sinkkulohkaisun albumiversio: https://www.youtube.com/watch?v=nwkrNNeVTWkhttps://www.youtube.com/watch?v=tSg2OIFum3o e: offtopic sikäli kun enää ei ole varsinaisesti kasaripophiteistä kyse. Life's What You Make It kuitenkin Colourilta sopinee vielä pirtaan https://www.youtube.com/watch?v=upyrWwstEMY Kainuun Sanomissa ei oo mikkään muu totta ku fanttoomi ja kuolinilimotukset
|
Aerodactev: Sen tosiaan kuulee jo It's My Lifellä, mutta varsinaisesti musiikillinen arvostus tuli kokeellisempien levyjen Spirit of Eden ja Laughing Stock myötä. Colour of Spring osuu tavallaan näiden kahden eri saundin välimaastoon ja lienee paras aperitiivi ennen kuin sokkona sukeltaa noihin studioimprovisaatioista koostettuihin albumeihin. Mutta tässä kuitenkin Colour of Springin mahtipontinen lopetusraita ja Spirit of Edenin sinkkulohkaisun albumiversio:
https://www.youtube.com/watch?v=nwkrNNeVTWk
https://www.youtube.com/watch?v=tSg2OIFum3o
e: offtopic sikäli kun enää ei ole varsinaisesti kasaripophiteistä kyse. Life's What You Make It kuitenkin Colourilta sopinee vielä pirtaan https://www.youtube.com/watch?v=upyrWwstEMY Kuuntelin juuri nuo linittämäsi kappaleet Time It's Time ja I Believe in You. Kiitos! Huikeita olivat, varsinkin tuo jälkimmäinen. Herkistyin suorastaan. Äskettäin herännyt fanitus syvenee... Olin tietoinen siitä, millainen maine Spirit of Edenillä ja Laughing Stockilla on, mutta en ole vielä tutustunut niihin lähemmin. Ymmärtääkseni se Hollisin ainoaksi jäänyt soololevy jatkaa myös samoilla linjoilla. Life's What You Make It -kappaleen videon muistan kauan sitten nähneeni, mutta niihin aikoihin kuuntelin pelkästään heviä enkä umpimielisyyttäni silloin ymmärtänyt antaa esimerkiksi Talk Talkille kunnon mahdollisuutta. |
 Epämuusikko
09.03.2019 02:55:39 | |
|---|
Life's what you make it -kappaleen kitaratulkintaan on onnistuttu lataamaan paljon "aitoa" tunnetta. Tajusin vasta vastikään miten hieno biisi. uliuli |
Aerodactev
10.03.2019 00:04:29 | |
|---|
Progeveijari ja erikoisääni Peter Hammill julkaisi 1982 sooloalbumin josta tää biisi urheiluruutu-tsemppiheviä ennakoivine b-osineen sopii kiemuraisuudestaan huolimatta tähän topikkiin https://www.youtube.com/watch?v=jYjXAB396bcKainuun Sanomissa ei oo mikkään muu totta ku fanttoomi ja kuolinilimotukset
|
 Prophet
10.03.2019 17:39:17 (muokattu 10.03.2019 18:41:30) | |
|---|
|
Prophet
10.03.2019 19:26:47 | |
|---|
|
Prophet
11.03.2019 21:05:12 | |
|---|
|
 Justin00001
12.03.2019 17:01:38 | |
|---|
|
Jucciz
13.03.2019 17:45:07 | |
|---|
|
Prophet
18.03.2019 19:01:34 | |
|---|
|
Prophet
23.03.2019 15:09:13 (muokattu 23.03.2019 15:29:29) | |
|---|
|
 statistiÖ
26.03.2019 00:05:31 | |
|---|
Pink Floyd - On the turning away.
Tuohon on lastattu kaikki soittorintaman rok-kasarihitti-kliseet evör. Muttamutta sehän on kasarihitti!
Tai oikeastaan se kasarihitti on saman levyn (1987) edellinen kappale One slip. Muttamutta miten mä luulen kuunnelleeni tota vasta ysärillä radiosta.
Ja nyt olen henkisesti pettynyt tähän Pinkfloyd-potpuriini, koska ennakoin ettei löydy mitään erityisen kiinnostavaa. ¤ jos ei soi hiljaa, soi kovaa ¤ Lisää alapäätä !! |
Justin00001
30.03.2019 19:06:55 | |
|---|
|
Prophet
07.04.2019 19:52:17 (muokattu 07.04.2019 20:30:31) | |
|---|
|
Epämuusikko
09.04.2019 19:59:57 | |
|---|
uliuli |
Justin00001
16.04.2019 10:39:23 | |
|---|
Prophet: Space - Symphony 1978 https://www.youtube.com/watch?v=Jl0w1J9S8AY Mitä helvettiä? :D Paljon porua, vähän villoja. Jaa tuostapa ei paljon käteen jäänyt. Ylösviritetyt patarummut (ilmeisesti ääni tehty syntikalla) ja vocoder on keksitty, kuunnelkaapa tätä ihmettä. Näitähän ei ole sittemmin juurikaan käytetty musiikin teossa. Nykyään vocoder on pannassa tai sitten ei, mutta ei sitä kukaan käytä eli on pannassa. Orkesterin patarumpuja käytetään nykyään klassisessa musiikissa, mutta kevyen musiikin puolelle niitä ei kukaan ole tämän teoksen jälkeen tohtinut tuoda pl Vangelis joka niitä on käyttänyt taajaan (vaikka ei kai Vagelista voi oikein kevyen musiikin puolelle laskea.). Melodisia ja viritettyjä patarumpuja voisi kyllä kokeilla vaikka tanssimusiikin puolella, kyllä niillä saisi lantion notkumaan menen siitä takuuseen. |
Prophet
19.04.2019 11:42:56 (muokattu 19.04.2019 23:47:42) | |
|---|
|
Aerodactev
19.04.2019 19:03:49 (muokattu 19.04.2019 19:11:23) | |
|---|
Kare Kauks oli kasari-Viron soul-kuningatar kappaleellaan "Mägede hääl" (Mäkien ääni), jossa hän kertoi kuinka voi olla oma itsensä syrjäisille kukkuloille vaeltaessaan. https://www.youtube.com/watch?v=VlORhJq3UKE Kauksin taustabändi Mahavok oli ajalle tyypillisesti progebändi, jonka vuoksi hänen biiseihinsä on selkeästi tungettu ylipitkiä instrumentaalilopetuksia. Kare oli myös mukana vielä suuremmassa hitissä, useamman virolaisen pop-tähden levyttämässä Ei ole üksi ükski maa (Yksin ei ole yksikään maa) Virumaalle Neuvostoliiton suunnittelemia ympäristötuhoa kylväviä fosforiittikaivoksia vastaan, jossa on haettu henkeä vahvasti ilmeisesti Suomen television kautta nähdyistä saman ajan wearetheworldeista. Mukana pari todella väkevää tulkitsijaa, kuten Riho Sibul (2:16), Gunnar Graps (3:00) ja Tõnis Mägi (3:16). Karen oma soolo-osuus kohdassa 1:53. https://www.youtube.com/watch?v=r75WMX1WFgkKainuun Sanomissa ei oo mikkään muu totta ku fanttoomi ja kuolinilimotukset
|
