| Aihe: Nelisointujen muodostaminen | 1 |
|---|
 alkhau
28.02.2019 12:23:57 (muokattu 28.02.2019 12:50:11) | |
|
Voisiko joku minua fiksumpi selittää miten yksinkertaisuudessaan nelisoinnut muodostetaan. Ymmärrän peruslogiikan ja ne helpoimmat nelisoinnut onnistuu, mutta kun mennään vähän erikoisempiin sointuihin (vähennetty tai 7-5) niin en ymmärrä enää logiikkaa.
Minulla tuli esimerkiksi ongelma soinnun Es duuri vähennetty seiskan kanssa. Minulla oli tehtävässä annettu sävelet es, ges, bb ja deses. Tutkiskelin kvinttiympyrää ja totesin että sointuhan voisi aivan hyvin olla myös es molli vähennetty seiska. Miten siis tiedän onko kyse ensinnäkin duurista vai mollista, sillä es mollissa on jo valmiiksi alennettu kaikki soinnun sävelet ja siitä on helppo pudottaa ne tarvittavat sävelet vielä oikeisiin paikkoihin jotta saadaan se vähennetty seiska.
Lisäkysymyksenä vielä mitä tarkoittaa nelisoinnuissa miinus sointumerkin perässä? Esim Em7- |
|
Esimerkiksi, jos sointu on vaikkapa C7-5 tai näin myös merkittynä C7b5, niin se tarkoittaa, että kvintti eli viides sävel C-duuriasteikossa (G) on alennettu puolisävelaskelta alaspäin ja nelisointu muodistuu näin perusasemassa äänin C, E, Gb Bb. Nelisoinnut voidaan myös kääntää niin, että jokin muu soinnun sävel on alimmaisena kuin perussävel.
Selittäkööt toiset lisää kysymykseesi liittyvät asiat soinnutuksesta. :) |
|
alkhau:Minulla tuli esimerkiksi ongelma soinnun Es duuri vähennetty seiskan kanssa. Minulla oli tehtävässä annettu sävelet es, ges, bb ja deses. Tutkiskelin kvinttiympyrää ja totesin että sointuhan voisi aivan hyvin olla myös es molli vähennetty seiska. Miten siis tiedän onko kyse ensinnäkin duurista vai mollista, sillä es mollissa on jo valmiiksi alennettu kaikki soinnun sävelet ja siitä on helppo pudottaa ne tarvittavat sävelet vielä oikeisiin paikkoihin jotta saadaan se vähennetty seiska.
Lisäkysymyksenä vielä mitä tarkoittaa nelisoinnuissa miinus sointumerkin perässä? Esim Em7-
Em7- on ei-suositeltava merkintä joka tarkoittaa että kvintti on vähennetty eli sävelet
e-g-bb-d eli niin sanottu puolidimi Em7b5.
Duuri vähennetty seiska?? Tarkoittaako dimisointua? Ei duuri-dimisointua ole olemassa.
Es vähennetty seiskasointu = es - ges - bbb(tupla-alennettu h) - deses eli enharmonisesti es-ges-a-c.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
ylinouseva: 1-3-#5 (kaksi suurta terssiä, vaikka C - E - G#)
duuri: 1-3-5 (suuri, pieni)
molli: 1-b3-5 (pieni, suuri)
vähennetty: 1-b3-b5 (kaksi pientä)
sus4: 1-4-5 (suspended eli pidätetty terssi, korvataan kvartilla)
Nyt noihin voi lisätä 6 (sekstin), 7 (pienen septimin) tai maj7 (suuren septimin) ja kasassa on jo monta nelisointua.
Viitosen voi kolmisoinnussa korottaa #5 tai +5. Sen voi myös laskea b5 tai -5, siten saadaan esimerkiksi 7+5 tai vaikka maj7-5.
Nyt en kirjoita jokaista vaihtoehtoa auki mutta tuolla avaimella pitäisi päästä jo aika pitkälle. Moni esittää kysymyksen enharmonisista äänistä ja yrittää selvittää kuullun soinnun avulla oikeaa merkintätapaa. Jos (sointu)progressio ei vastaa suoraan kysymykseen, pitää lukea lapusta, mitä on haettu. |
|
ituvirtanen: ylinouseva: 1-3-#5 (kaksi suurta terssiä, vaikka C - E - G#)
duuri: 1-3-5 (suuri, pieni)
molli: 1-b3-5 (pieni, suuri)
vähennetty: 1-b3-b5 (kaksi pientä)
sus4: 1-4-5 (suspended eli pidätetty terssi, korvataan kvartilla)
Nyt noihin voi lisätä 6 (sekstin), 7 (pienen septimin) tai maj7 (suuren septimin) ja kasassa on jo monta nelisointua.
Viitosen voi kolmisoinnussa korottaa #5 tai +5. Sen voi myös laskea b5 tai -5, siten saadaan esimerkiksi 7+5 tai vaikka maj7-5.
Nyt en kirjoita jokaista vaihtoehtoa auki mutta tuolla avaimella pitäisi päästä jo aika pitkälle. Moni esittää kysymyksen enharmonisista äänistä ja yrittää selvittää kuullun soinnun avulla oikeaa merkintätapaa. Jos (sointu)progressio ei vastaa suoraan kysymykseen, pitää lukea lapusta, mitä on haettu.
Hyvin opastettu. :) |
 Epämuusikko
01.03.2019 11:21:16 (muokattu 01.03.2019 11:27:12) | |
|
-numerot viittaa duuriasteikkoon, siitä poikkeamat ilmoitetaan +/- tai b/#. Toki mollius merkitään niin kuin tiedät. "Lumiukossa kerroksen tai kerroksia skippa
avat lisäsävelet" merkitään vissiin add-etuliitteellä. Muuten siellä olisi ne väliäänetkin.
-siinäpä ne tärkeimmät. lisätietoja voit katella joko netistä, Mark Levien Jazz Theory tai Jazz Piano Bookista, Max Tabellin kirjasta tai sitten vetää korvalla. Mitä enemmän numeroita soinnussa, niin ensinnäkin pitää tietää muutama lisäsääntö, ja sitä enemmän soisi kiinnostavan että mites noi muunnesävelet ja miksi ja mihin yhteyteen jnejnejne. Sitten uskoisin hommassa olevan enemmän järkeä.
uliuli |
|
Seppo Hovin kirja "Vapaa säestys 2" käsittelee soinnutusta selkein esimerkein. Suosittelen sen hankkimista. :) |
Jucciz
03.03.2019 21:07:22 (muokattu 03.03.2019 21:07:49) | |
|
Epämuusikko: -numerot viittaa duuriasteikkoon, siitä poikkeamat ilmoitetaan +/- tai b/#. Toki mollius merkitään niin kuin tiedät. "Lumiukossa kerroksen tai kerroksia skippa
avat lisäsävelet" merkitään vissiin add-etuliitteellä. Muuten siellä olisi ne väliäänetkin.
-siinäpä ne tärkeimmät. lisätietoja voit katella joko netistä, Mark Levien Jazz Theory tai Jazz Piano Bookista, Max Tabellin kirjasta tai sitten vetää korvalla. Mitä enemmän numeroita soinnussa, niin ensinnäkin pitää tietää muutama lisäsääntö, ja sitä enemmän soisi kiinnostavan että mites noi muunnesävelet ja miksi ja mihin yhteyteen jnejnejne. Sitten uskoisin hommassa olevan enemmän järkeä.
Koska enemmän on enemmän, miksi käyttää pienempiä kuin 13-sointuja? Niitä voi sit muunnella tarpeen mukaan, mutta kyllä 13 on hyvä ja turvallinen peruslähtökohta. Paljolla pärjää aina. |
|
Jucciz: Koska enemmän on enemmän, miksi käyttää pienempiä kuin 13-sointuja? Niitä voi sit muunnella tarpeen mukaan, mutta kyllä 13 on hyvä ja turvallinen peruslähtökohta. Paljolla pärjää aina.
Mut aina ei dominanttisointu toimi eli vaihteeksi maj13.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Entäs 13#11päällekkäissointu? |
|
baron: Mut aina ei dominanttisointu toimi eli vaihteeksi maj13.
Juu ja mollit myös. Pääasia, että 13 näkyy. ;) |
 baron
04.03.2019 10:32:41 (muokattu 04.03.2019 13:12:46) | |
|
Eläkeläissoittaja: Entäs 13#11päällekkäissointu?
Voi sitä vielä parantaa = X13#11b15.
Saadaan suuri ja pieni septimi samaan sointuun:-)
Edit: Päällekkäissointuna/bichordina
C7
__
D6
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Voi sitä vielä parantaa = X13#11b15.
Saadaan suuri ja pieni septimi samaan sointuun:-)
Humpassa harvemmin tarvii näitä päälekkäissointuja. No, biisin loppuun voi turskauttaa ja hämmentää itseään ja muita. ;-) |
|
Jucciz: Koska enemmän on enemmän, miksi käyttää pienempiä kuin 13-sointuja? Niitä voi sit muunnella tarpeen mukaan, mutta kyllä 13 on hyvä ja turvallinen peruslähtökohta. Paljolla pärjää aina.
Jim McNeelyn säestyskirjassa oli yhtenä lopetussointuna
A
_
E
_
F
siinä on seksiä.
uliuli |
|
Epämuusikko: Jim McNeelyn säestyskirjassa oli yhtenä lopetussointuna
A
_
E
_
F
siinä on seksiä.
Yläasteella ihmisbiologian tunnilla kaikille tuleville alfa- ja betauroksille ois hyvä kertoa nämä lohdun sanat: myös pienellä terssillä varustetuille tapauksille suuri seksti on ihan saavutettavan rajoissa. |
|
Jucciz: Yläasteella ihmisbiologian tunnilla kaikille tuleville alfa- ja betauroksille ois hyvä kertoa nämä lohdun sanat: myös pienellä terssillä varustetuille tapauksille suuri seksti on ihan saavutettavan rajoissa.
Ja jos oikein hyvin käy niin lopussa saattaa tapahtua harhapurkaus kakkoselle.
Bullitt: Sama kai se olisi sulkea tämä sivustokin tai ainakin potkia kaikki Vessajonoa ja Anssi Kelaa lukuunottamatta vittuun, kokolailla kaikki muut kun täällä taitavat olla amatöörejä. |
|
Vessajono: Ja jos oikein hyvin käy niin lopussa saattaa tapahtua harhapurkaus kakkoselle.
Sus siunatkoon! Sus2 vai sus4, kukin päättäköön tahoillansa. |
|
Jucciz: Sus siunatkoon! Sus2 vai sus4, kukin päättäköön tahoillansa.
Suuri sekuntipidätys ja kvarttipidätys sekä koko porukka putkaan. ;) |
Epämuusikko
12.03.2019 00:21:14 (muokattu 12.03.2019 00:21:29) | |
|
Takaisin aiheeseen.
Minkä tahansa sointujen muodostaminen on helppoa ainakin ajatuksen tasolla, kun pelaa "mikä on X:lle Y" -peliä, korvaten X nuotin nimellä ja Y:n numerolla, kera mahdollisen etuliitteen.
Jossain vaiheessa toki ajankohtaistuu notta mitkä lisäsävelyhdistelmät ovat milloinkin mieluisia, mutta nyt ainakin muodostamisen peruslihaksisto olisi pumpissa.
uliuli |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
