Kitarat: akustinen ›

Hankin äskettäin ulkoisesti hyvin hienokuntoisen ja ilmeisemmin hyvin vähän soitetun n. 30 vuotiaan (sarjanumeron mukaan 19.10.1988 valmistetun)_ klassisen kitaran Yamaha CG-190S:n (Made In Taiwan, Kaoshiungin tehdas..mallia tehtiin kaiketi 1985-1989?) ja tämä tuli peräti kovalla Made In Japan laukulla!
Ilm. "parasta tehdassarjaa" ennen "käsin tehtyä" GC .. Grand Concert-sarjaa, josta itsellänikin on kokemusta GC-3A:n osalta 80-luvulta 2000- luvulle.
Tämän oston kautta ajattelin viritellä vielä kerran jo 70-80-lukujen vaihteesta alkanutta, mutta välillä keskeytynyttä klassisen kitaran soittoa.
 
Nyt kysymyksiä ko. kitaraan liittyen..sillä havaitsin vasta kitaran käsiini saatuani, että kitara oli kuivunut ajan saatossa melkoisesti. Myyjän mukaan kitara oli ostettu ainakin yli 10v sitten ja viimeisen 3 vuoden aikana ei soitettu ollenkaan. Kostutintakaan ei ollut käytetty ilm. koko aikana ollenkaan, mutta kitaraa oli sentään säilytetty laukussaan!!
 
Joten.. havainnot.._ kitaran kansi oli painunut alas etenkin kaikuaukon kohdalta joka suuntaan "melkoisesti" ja sen johdosta myös mm. otelauta oli "vajonnut" n.12 nauhan jälkeen selvästi alaspäin. Kaulan ja kopan liitoksessa oli molemmin puolin muutama kosmeettinen "lakkarailo".. ei sentään itse puiden liitoksessa aukeamia
.. vain lakassa "halkeamat" ja juuri tuossa saumassa tehdaslakka olikin sitten tosi paksua !!
Kansikin oli siis kuitenkin kestänyt halkeamatta ( kokokuusikansi) !!
 
Omat korjaustoimet.
Kielet pois ja välitön ja kohtuu runsas mutta maltillinen kosteutus "erinäisin keinoin" kopan sisältä ja osin myös päältä sekä kaulankin osalta.. kotelossaan tietty koko ajan säilyttäen.
Nyt n. viikon kostuttelun jälkeen on .. ihme ja kumma, kansi noussut kuopastaan melko suoraksi joka suuntaan mitaten .. samoin otelauta tietty on oiennut lähes suoraksi koko matkaltaan myös 12 nauhalta eteenpäin kaikuaukkoa kohden .. nyt näyttää sekä kansi että otelaudan suoruuskin hyvinkin normaalilta ja hyvältä !!
 
Sitten kysymykset.. onko kellään kokemusta vastaavasta, erittäin pitkäaikaisesta akustisen kitaran kuivumisesta ja vastaavista seurauksista (mm. kannen vajoaminen) ja sen jälkeisestä kostuttamisesta johtuneesta kitaran kannen palautumisesta suurin piirtein alkuperäiseen muotoonsa ? Ja onko sen jälkeen kannen muoto säilynyt pelkästään "normikostutuksella" peruskuosissaan ( vajoamatta uudelleen ) ??
Eli.. toipuuko pahastikin kuivunut kitara "ennalleen" pelkästään viikon parin ko. kostutuksen voimin..vai pitääkö "ylikostutusta" jatkaa pitkäänkin.. ja hiljalleen vähentäen "normaaliksi" että kannen muoto säilyy normaalina .. jos niin kuinka kauan? Ja uskaltaako kielet vetää jo kiinni, vai vasta sitten kun kitara on hiukan "kuivahtanut" normaaliksi ylikostutuksen jälkeen ( onko kosteutettu kitaran kansi altis tai herkempi taipuilemaam kielten vedon vuoksi)??
Kokemuksia siis utelen, etten tee itse tietämättä kovin suuria virheitä tämän kanssa ja että tosiaan tuo kannen ja otelaudan muoto ja suoruus säilyisi mahdollisimman pitkään normaalina!!

Täällä korjataan kuivaa Tayloria
https://youtu.be/tB8tELj43RE
https://youtu.be/bWcGdWFiv4M

73nd3r: Ensinnäkin, puun kosteuselämistä on todella vaikea ennustaa. Tietyt perusperiaatteet toimii, mutta esim. tuohon sun ongelmaan ei taida kukaan osata antaa riittävän tarkkaa ja varmaa vastausta.
 
*Minäitte* antaisin tässä vaiheessa kitaran asettua normaaleihin olosuhteisiin, niissähän sitä jatkossa käytetään.
Äkillisiä vaihteluita pitäis välttää, joten vähennä vaikka kostutusta asteittain ja soittele muita vempaimia joku pari viikkoa. Kokeile sitten kieliä tähän - voi aloittaa esim. Eb-vireellä, mutta joka tapauksessa tsekkaillen miten kitara vastailee.
 
Mahdollisesti tarvittavat säädöt tai rakenteelliset korjaustoimenpiteet sitten jatkossa tarpeen mukaan.
 
Tuosta taipuilun herkkyydestä; oman kokemuksen mukaan nyrkkisääntö: mitä vanhempaa puuta sen pienemmät muutokset - mutta poikkeuksia löytyy paljonkin.
 
Jep .. noinhan se varmaan on, että yksilöllistä on akustisten soitinten puiden "eläminen" mutta tuota melko samaa ehdottamaasi ajatusta maallikon silmin ajattelin itsekin noudattaa (varovasti edeten).. ja katsella kuinka soitin "toipuu" kostutuksesta ja sen jälkeisestä "normalisoitumisesta" (eli kun sen jälkeen on kyseessä vain lähinnä peruskostutus tähän kuivaan talviaikaan..) .. mutta tämäkin kommentti oli varsin tervetullut - kiitos vaan siitä, vahvistaa omaan "oletusta" miten mennä ! Ja muitakin ihan konkreettisesti samaan ongelmaan törmänneiden kommentteja toki toivon myös :) !
Todella hyvin on tosiaan toipunut nyt reilun viikon aikana (edelleen ihmettelen sitä, kuinka paljon tuo kosteutus voikaan vaikuttaa kitaran puihin .. sitä kautta kielten korkeuteen/intonaatioon jne..) .. eli sitä (peruskosteutusta) ei voi täällä Pohjolassa unohtaa nyt talvella etenkään !!

Pinewood: Täällä korjataan kuivaa Tayloria
https://youtu.be/tB8tELj43RE
https://youtu.be/bWcGdWFiv4M
 
Jep ... nämä hyviä ... katselin nämä jo aiemmin :) !!