Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Hah hah! Mites se nyt noin tunteisiin meni, vaikkei viesti edes ollut sulle... :D
 
Ei mikään, pulssi ei noussut. Mun mielestä sun kommentti oli vaan täysin tahallista väärinymmärtämistä. Suosittelen lukemaan Juzpen viimeisimmän viestin jossa asia kiteytyy aika timanttisesti.
 
EDIT:
 
Hidas, nopee, kovaääninen, hiljainen, jne. millään näistä ei oo mitään tekemistä "hyvyden" kanssa. Ne on kaikki vaan nauloja sellasessa arkussa joka pitää sisällään sen musikaalisuuden.

hallu: ei suurta yleisöä ole kiinnostanut kitaran soitto ikinä. Musiikki niitä kiinnostaa.
 
Näin. Laulumelodian kuulee suuri yleisö. Pink Floyd on yhtä kuin we dont need no ädjukhäissöön.

Juzpe: Useimmat 100m juoksijat osannee myös kävellä sen 100m tarvittaessa ihan normivauhtia tarvittaessa. Se mahdollisuus juosta MM-tason aikaan on siinäkin lajissa vaan sellanen "jos tarvii niin osaan"-juttu. Musiikissa sama homma. Se, että osaa ja haluaa tarvittaessa soittaa vitullista kyytiä, ei mitenkään ole pois siitä, etteikö tarvittaessa voisi soittaa mylös hitaammin. Sitten taas jos ei osaa soittaa kuin hitaasti, rajoittaa omia mahdollisuuksiaan ja jos rajoittaa omia mahdollisuuksiaan esim niin, ettei treenaa soittamaan nopeasti, niin ihan saatanan turhaa on itkeä asiasta ja keksiä syitä sille, miksi nopea kitaransoitto on paskaa.
 
No se on edelleen huono, suorastaan kelvoton vertaus. Juoksukilpailussa ratkaisee vain nopeus, soitossa nopeus on vain yksi tekijä useiden muiden joukossa. Juoksussa voi pärjätä vain nopein, kitaran soitossa voi pärjätä, vaikka olisi kuinka hidas.
 
Muista en tiedä, mutta oma pointtini on, että jos nopeus on itseisarvo, se on paskaa. Joku tykkää ja hänellä on siihen oikeus. Jos nopeus on työkalu suuremma musiikillisen sisällön tuottamiseen, se on erinomaisen hieno asia. Mutta kitaristien vertaminen nopeuden perusteella tuo itselleni mieleen lähinnä sen yläastelaisen jannun, joka on juuri ostanut rippilahjarahoilla ekan superstraton Y Malmsteenin innoittamana. Joka ei sekään tietenkään väärin ole, omasta mielestäni vain jollain tapaa lapsellista.
 
Ja tuolla logiikalla täällä ilmeisesti nopeusjannut itkevät sitä, kun eivät pysty tuottamaan sisällöllisesti antoisampaa musiikkia?

joku muu sikko: Näin. Laulumelodian kuulee suuri yleisö. Pink Floyd on yhtä kuin we dont need no ädjukhäissöön.
 
Näin. Tuntuu välillä, että sinne laulumelodian taustalle voisi pistää pelkän bassorummun ja rytmissä menevää huminaa, eikä yleisö huomaisi mitään - tai oikeammin sanottuna, välittäisi mitään. Suurelle yleisölle biisi on laulu, bassojytke + jotain omat ajatukset peittävää kihinää taustalle.
 
Joka sekään ei ole väärin, vaan jokaisen oma asia - tietysti.

Mä nyt vielä kertaan, että säästetään useita turhia viestejä.
 
Nopeus itseisarvona vailla suurempaa musiikillista ideaa = paha
Nopeus keinona ilmaista jotain suurempaa musiikillista ideaa = hyvä
 
Tässäpä mielipiteeni, muista en tiedä.

Juzpe: Useimmat 100m juoksijat osannee myös kävellä sen 100m tarvittaessa ihan normivauhtia tarvittaessa. Se mahdollisuus juosta MM-tason aikaan on siinäkin lajissa vaan sellanen "jos tarvii niin osaan"-juttu. Musiikissa sama homma. Se, että osaa ja haluaa tarvittaessa soittaa vitullista kyytiä, ei mitenkään ole pois siitä, etteikö tarvittaessa voisi soittaa mylös hitaammin. Sitten taas jos ei osaa soittaa kuin hitaasti, rajoittaa omia mahdollisuuksiaan ja jos rajoittaa omia mahdollisuuksiaan esim niin, ettei treenaa soittamaan nopeasti, niin ihan saatanan turhaa on itkeä asiasta ja keksiä syitä sille, miksi nopea kitaransoitto on paskaa.
 
Mutta kukaan ei vain ole kiinnostunut heidän kävelystään. Ainoa kiinnostava asia heissä on se, että he osaavat juosta kovaa. Jos joku osaa kävellä kiinnostavasti, niin se toki ei ole mikään väheksyttävä taito. Mutta ei nopea soitto ole läheskään aina paskaa, maailma on puolillaan kiinnostavia soittoniekkoja jotka osaavat soittaa nopeasti. Nopea soitto ei vain tee kenestäkään kiinnostavaa, tarvitaan vähän niitä musiikillisiakin avuja.
 
Mistä muuten olet saanut päähäsi, että tilutusta kritisoivat olisivat itse hitaita ja sun maailman katsomuksen mukaan laiskoja?

hallu: ...Jos joku osaa kävellä kiinnostavasti, niin se toki ei ole mikään väheksyttävä taito. ...
 
John Cleese on minusta maailman paras kävelijä ;D

Laulava Kylätohtori: Näin. Tuntuu välillä, että sinne laulumelodian taustalle voisi pistää pelkän bassorummun ja rytmissä menevää huminaa, eikä yleisö huomaisi mitään - tai oikeammin sanottuna, välittäisi mitään. Suurelle yleisölle biisi on laulu, bassojytke + jotain omat ajatukset peittävää kihinää taustalle.
 
Joka sekään ei ole väärin, vaan jokaisen oma asia - tietysti.
 
On se silloin väärin, jos esim. työpaikoilla nuo ovat ainoa sallittu vaihtoehto radiosta.

hallu:
 
Mistä muuten olet saanut päähäsi, että tilutusta kritisoivat olisivat itse hitaita ja sun maailman katsomuksen mukaan laiskoja?
 
Siitä, että en oo kenenkään kovan tiluäijän koskaan kuullut kritisoivan nopeampaa soitantaa ja siitä, että pystyäkseen soittamaan nopeasti, hyvällä artikulaatiolla ja musikaalisen tarttumapinan säilyttäen, täytyy treenata ihan saatanasti. Lisäksi tyypit jotka sanovat "kitaristi x ei oo mitään ku ei sillä oo muuta juttua ku se että se soittaa nopeesti" eivät itse useimmiten osaa soittaa juuri paskaakaan. Keskimäärin vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän harjoitusta soittaa sama musiikillinen asiasisältö puolta lyhyemmässä ajassa, ilman että mitään olennaista katoaa.
 
Olen ennenkin sanonut, että sitten kun Steve Morse, Ynkkä, Steve Vai, Al DiMeola tai John Petrucci sanoo että nopeasti soittaminen on ihan turhaa paskaa, otan asian uudelleen tarkasteluun.
 
Kyse ei ole maailmankatsomuksestani, vaan siitä, että hyväksi muusikoksi tullaan treenaamalla ja opiskelemalla aisiaa ahkerasti ja intohimoisesti. Jos ei ole intohimoa ja/tai ahkeruutta opiskella/treenata, ei tule hyväksi muusikoksi. Ihmisistä joilla ei ole ahkeruutta tehdä jonkin asian eteen töitä kutsutaan ahkeruuden vastakohtaa tarkoittavalla sanalla "laiska".
 
Sama juttu koskee myös tyyppejä "Joo mut mä soitan/ laulan vaan heviä/bluesia/ihanmitätahansayksittäsitägenreä". En vaan arvosta kapeakatseisuuttakaan ihan kauhean paljoa.

Juzpe: Siitä, että en oo kenenkään kovan tiluäijän koskaan kuullut kritisoivan nopeampaa soitantaa..............
 
Joten luonnollinen johtopäätös on, että nopeasti soittamista kritisoiva on itse hidas. Ja jos on hidas, niin täytyy olla myös laiska, koska hitaasti soittaminen ei vaadi niin paljoa treenaamista?
 
No olen huomannut, että sinulla on intohimoa. Minua vain ärsyttää, että niin kerkeästi kiirehdit arvostelemaan muita keskustelijoita itse keksimilläsi perusteilla. Mutta en aio antautua vääntämään tästä asiasta. Kiitos, että vastasit minulla asiallisesti ja rehellisesti.

Juzpe: Olen ennenkin sanonut, että sitten kun Steve Morse, Ynkkä, Steve Vai, Al DiMeola tai John Petrucci sanoo että nopeasti soittaminen on ihan turhaa paskaa, otan asian uudelleen tarkasteluun.
 
Kyse ei ole maailmankatsomuksestani, vaan siitä, että hyväksi muusikoksi tullaan treenaamalla ja opiskelemalla aisiaa ahkerasti ja intohimoisesti. Jos ei ole intohimoa ja/tai ahkeruutta opiskella/treenata, ei tule hyväksi muusikoksi. Ihmisistä joilla ei ole ahkeruutta tehdä jonkin asian eteen töitä kutsutaan ahkeruuden vastakohtaa tarkoittavalla sanalla "laiska".
 
Olisin taipuvainen olemaan samaa mieltä. Faija-vainaa oli klasari-Huiisti ja opettikin työkseen, kaiken muun musahomman lisäksi ja sanoi aina: "Soittamaan oppii soittamalla ja harjoittelemalla. Jos olisi helpompi konsti, olisin keksinyt sen jo." Tähän lausuntoon tuo syvyyttä fakta, että faija muutti kotoa pois 13-vuotiaana (toki reilun vuotta vanhemman broidinsa kanssa) voidakseen opiskella musiikkia.
 
Hiukan välillä keljuttaa, kun tuo nopeasti soittaminen nostetaan aina esille soittotekniikasta puhuttaessa. Tämä ihan sama juttu kuin puhuttaisiin taidemaalauksesta ja keskityttisiin vain punaiseen väriin ja miten se on saatu kankaalle, sekä minkä sävyisenä.
 
Joo, että voi soittaa nopeasti on harjoiteltava ja paljon. Sitten kun sen tekniikan miten voi soittaa nopeasti ja puhtaasti on opetellut, ei sen tekniikan ylläpitäminen ole enää iso juttu. Toki pitää edelleen harjoitella säännölisesti.
 
Tuleekin kysymys, miten sitä tekniikkaa käyttää. Mä ainakin voin sanoa, että omassa soitosssa, esim. sooloissa, silloin kun ei ole mitään sanottavaa, tulee yleensä soitettua nopeasti. Näin, koska kun on treenannut tietylle tasolle tekniikkaa, ei tarvitse keskittyä nopeasti soittamiseen, sekä kun kukaan ei siitä sävelryöpystä minkä taakse piilotuu, ehdi sanomaan mitä se oli. Itse sen sijaan ehtii miettiä mitä itse tekee seuraavaksi. Välillä ihmetyttää miten paljon kahden tahdin aika ehtiikin kelata mitä soittaa...
 
Mun mielestä on ihan oikeasti vaikeampaa soittaa 4-nuottia tahtiin soolossa, kuin 16. Syynä on se, että niistä neljästä kaikki kuulee, miten nuotti alkaa (ja loppuu, tämäkin tärkeää), onko vibraa ja jos, miltä se kuulostaa. Millainen soundi on. Miten.. No. Te tiedätte, mahdollisuuksia on loputtomasti. Niitä 16:sta on taas kuulijalla aikaa 4-kertaa vähemmän kuunnella ja kerta kuulemalta vaikea arvioida, mitä tapahtui... (kärjistäen).
Ja tästä johtuen ne 4-nuottia on syytä olla, jotakin jolla musiikillisesti merkitystä. 16:sta taas lähinnä mistä tilu alkaa ja mihin loppuu. :)
 
Toinen juttu on se, katoaisiko Gilmourin ilmaisusta jokin, jos hänen soitto olisi täydellisen vireistä, vibraa myöten ja timeltään virheetöntä. Niin kun ei se hyväkään muusikko ole kone, joskus tietty rosokin on osa soittajan omaa soundia...

Huutokauppa on alkanut tänään ja ennätykset paukkuneet. Davidin 1969 Martin D-35 (Wish You Were Here -kitara) on nyt maailman kallein koskaan myyty akustinen 1 095 000 dollarin hinnalla, kun "asiantuntijat" olivat veikanneet 10 000 - 20 000 dollarin arvoa. Valkoinen Fenderin Stratocaster meni neljässä minuutissa 1 815 000 dollarilla, ja se on tällä hetkellä arvokkain koskaan huutokaupassa myyty strato. Kun Black Strat tulee myyntiin lähipäivinä tämä ennätys rikkoontuu ja luultavasti reilusti.
 
https://www.guitarworld.com/news/da … -guitars-shatter-records-at-auction

Kyllä vaan Black Strat myytiin 3,9Miljoonaa dollaria!!! Huh, aikamoinen hinta palacasterista!

Ei oo järkee.

gunnar: Kyllä vaan Black Strat myytiin 3,9Miljoonaa dollaria!!! Huh, aikamoinen hinta palacasterista!
 
Vanha räpelletty strato jota joku hippi on klähmäisillä sormilla röytänyt. Arvo max 0,5 x Thoomannin hinta.

Tainnut ihan kokeilematta ostaa sen kitaran. Kohta Torilla.

Kefiiri: Tainnut ihan kokeilematta ostaa sen kitaran. Kohta Torilla.
 
Volapotikka väärässä paikassa :-)

Hinta olisi noussut kuuteen miljoonaan jos volapotikka olisi sijoitettu paremmin.
K. olisi ostanut sen.

Kefiiri: Hinta olisi noussut kuuteen miljoonaan jos volapotikka olisi sijoitettu paremmin.
K. olisi ostanut sen.
 
Jep, onneksi ehdin huutaa sen alta pois. Nyt laitan siihen uudet mikit ja hion kaulan nopeaksi :-)