Media ja viihde ›

Lunnu: näyttelijöidenkin leffaan
 
Noin
 
Ehkä noinkin. Myönnän, ettei loppusodan tylsyyden kuvaaminen tekemällä leffastakin tylsemmän loppua kohti ehkä ole kovinkaan hyvä idea. ;)
 
E: Sama koskee siis myös tv-sarjaa.

Kyllä tässä uudessa on menty tunteisiin alkuperäistä realistisemmin.

velipesonen: Linnan Tuntematon palveli tietenkin suomettumista eli toisen maailmansodan seurausten eli jälkivaikutusten hiljaista hyväskymistä sellaisina kuin ne ilmenivät Suomessa. Tarpeen oli myös jollain kommervenkillä esittää suomalaiset ja Suomi kokonaisuudessaan jotenkin sankarillisena, "hoppee ei oo häppee". Kaikki tuollainen tietenkin ehkäisee kaikenlaista realistista keskustelua ja näkemystä lähihistoriaan. Sellainen realistinen näkemys taas olisi tarpeen jotta sodan aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista toivuttaisiin ns. aikuisten oikeasti. Mutta niin kauan kuin sorvataan mittatilaustyöntä suomettumiseen rakennettuja myyttejä mitään toipumista ei voi tapahtua.
 
Nyt et taida tietää mistä puhut. Linnan teosta arvosteltiin aikalaiskritiikeissä juuri sen takia, että se ei esittänyt suomalaisia sotilaita ja lottia tarpeeksi isänmaallisessa ja sankarillisessa sävyssä.
 
Linnan ja "mittatilaustyönä rakennetun suomettumisen" välinen yhteys jää minulta myös hahmottamatta.

Marlowe: Nyt et taida tietää mistä puhut. Linnan teosta arvosteltiin aikalaiskritiikeissä juuri sen takia, että se ei esittänyt suomalaisia sotilaita ja lottia tarpeeksi isänmaallisessa ja sankarillisessa sävyssä.
 
Linnan ja "mittatilaustyönä rakennetun suomettumisen" välinen yhteys jää minulta myös hahmottamatta.
 
No tämäpä juuri. Yhteys jää minultakin hahmottamatta, ellei sitten kyseessä ole tämän kaltainen yhteys:
 
https://leftwingnutjob.files.wordpr … s.com/2007/07/alqaeda-iraqlink1.jpg

Marlowe: Nyt et taida tietää mistä puhut. Linnan teosta arvosteltiin aikalaiskritiikeissä juuri sen takia, että se ei esittänyt suomalaisia sotilaita ja lottia tarpeeksi isänmaallisessa ja sankarillisessa sävyssä.
 
Linnan ja "mittatilaustyönä rakennetun suomettumisen" välinen yhteys jää minulta myös hahmottamatta.
 
Jos se jää sulta hahmottamatta niin syytön kai minä siihen olen, mutta jollain opilla Väinö Linna saattaisi syyllinen ollakin.
 
Katso silmälläsi: eikö kirja ole huono? Eikö juoni ole kehno? Eivätkö henkilöhahmot ole yhdentekeviä karikatyyrejä jotka saattaisivat kelvata todellisuudessa vaan ei fiktiossa jossa pitäisi jotain koettaa ilmaistakin? Eikö Suomen kansa ole tyhmää kun se palvoo mokomaa väljähtyneisyyttä.

velipesonen: Jos se jää sulta hahmottamatta niin syytön kai minä siihen olen, mutta jollain opilla Väinö Linna saattaisi syyllinen ollakin.
 
Katso silmälläsi: eikö kirja ole huono? Eikö juoni ole kehno? Eivätkö henkilöhahmot ole yhdentekeviä karikatyyrejä jotka saattaisivat kelvata todellisuudessa vaan ei fiktiossa jossa pitäisi jotain koettaa ilmaistakin? Eikö Suomen kansa ole tyhmää kun se palvoo mokomaa väljähtyneisyyttä.
 
Sotaromaanin olen lukenut mutta en Tuntematonta Sotilasta. Ja kuten kaikki varmasti tietävät ensimmäinen on kuten jälkimmäinen, mutta sitä ei ole sensuroitu millään tavalla.
 
Kirja on hyvä. Se on fiktiivinen kuvaus todellisesta sodasta ja todellisista ihmisistä. Tapahtumat (juoni) perustuu todellisuuteen, ja myös osittain henkilöhahmot.
 
Sodat ovat aina kansakunnille valtavia traumaattisia kokemuksia, ja niitä pitää läpikäydä kaikin mahdollisin keinoin. Taide, kirjallisuus ja elokuvat ovat tässä ensiarvoisessa asemassa. Mielestäni Linnan teos onnistuu tässä vaikeassa tehtävässä erinomaisesti.
 
Mutta ei siitä sen enempää. Tuha tästä on enempää nyt jauhaa; jokaisella on ja pitää olla oma mielipiteensä asiasta. Kaikki eivät pidä ja se on OK.
 
Mutta väite siis että Linnan teos olisi jotenkin suomettumiseen johtanut, ei pidä paikkaansa.

tuplaviesti.

velipesonen: Jos se jää sulta hahmottamatta niin syytön kai minä siihen olen, mutta jollain opilla Väinö Linna saattaisi syyllinen ollakin.
 
No perustele jollakin tavalla väitteesi suomettumisesta, niin katsotaan hahmotanko asian sitten, mutta muuten tuollainen on ihan naurettavaa tuuleen huutelemista.

Menettäisikö paljon, jos ei katso Kristian Smedsin teatterisovitusta?

velipesonen: Jos se jää sulta hahmottamatta niin syytön kai minä siihen olen, mutta jollain opilla Väinö Linna saattaisi syyllinen ollakin.
 
Katso silmälläsi: eikö kirja ole huono? Eikö juoni ole kehno? Eivätkö henkilöhahmot ole yhdentekeviä karikatyyrejä jotka saattaisivat kelvata todellisuudessa vaan ei fiktiossa jossa pitäisi jotain koettaa ilmaistakin? Eikö Suomen kansa ole tyhmää kun se palvoo mokomaa väljähtyneisyyttä.
 
Se on kovaa, kun yrittää olla palstan intellektuelli ja toisinajattelija. Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu.
 
No mutta tuosta lähes siteerauksesta eteenpäin; me tavalliset ihmiset yritämme ymmärtää taideteosta teoksena. Me emme lähde arvioimaan teoksen tekijän motiiveja ja teoksen taiteellista arvoa jonkun intressipiirin samanaikaisiin tai vuosia ellei vuosikymmeniä jälkeen päin ilmenneellä tahdolla käyttää teosta omiin ehkä propagandistisiin tarkoituksiin.
 
Jos esittämälläsi tavalla haluaa toimia, on Amorphisin musa paskaa, koska unkarilaiset uusnatsit yrittivät omia sitä itselleen. Suomen lippu on paskaa, koska suomalaiset natsit harsivat sitä hihoihinsa. Agentsit olivat paska lavabändi, koska käyttivät lippua taustarättinään jne jne.
---------------------------
Nyt on nähty koko jeremiadi, eikä paljon naurata. Viimeinen osa ei nostanut millään lailla teosta vaan enemmänkin latisti. Olivatkohan Louhimies ja käsikirjoittajansa lukeneet koko kirjaa ennen leffan tekoa?
 
Viimeisessä jaksossa aloin ihmetellä sitä, että en viiden tunnin katsomisen jälkeen kyennyt tunnistamaan keskeisiä koomikkoja ja Raili Kotilaista lukuunottamatta ketään hahmoista. Tässä nyt kuitenkin aikaperspektiivi oli reilu kolme vuotta ja osa henkilöistä (Määttä, Vanhala) eli sen alusta loppuun ja vieläpä äärimmäisissä olosuhteissa, missä henki riippui kaverista. Miten on mahdollista, että he olivat toisilleen harmaita nimettömiä hohhailijoita? Eivät kai he kaikki nyt eläneet Rokan, Hietasen ja Koskelan kautta, joita tehtiin vähän tutummiksi?
 
Toivottavasti tästä ei tule enää uutta versiota ainakaan seuraavaan pariin vuosisataan. -60-luvun lopulla oli lupaava hanke, jossa Kassila olisi ohjannut ja Donner tuottanut ja siitä olisi voinut jotain tullakin. Mutta se jäi tekemättä.
 
Linnan kirja on komea teos vailla päähenkilöä. Pääosassa on konekiväärikomppania. Osin myös kiväärikomppania, koska konekiväärikomppaniahan ei toiminut itsenäisesti vaan tuki kiväärikomppaniaa. Pääosassa on ihmisten toiminta, nuorten ihmisten yritys selvitä sodasta. Henkilöistä Riitaoja ja Rahikainen ovat aivan yhtä tärkeitä kuin joku Rokkakin.
 
Nyt nämä kaikki mahdollisuudet jätettiin käyttämättä. Linna ei turhaan kuvannut esimerkiksi ihmisten fysiikkaa, vaan sillä oli merkityksensä. Lahtisen hän kuvasi isokokoiseksi, urheilulliseksi kommunistinuoreksi ja mitä tästäkin kuvauksesta Louhimies sai irti?
 
Linnan teosta on usein verrattu Tolstoin "Sotaan ja rauhaan", mutta se vertaus ei minusta tee oikeutta Linnalle. Tolstoi poukkoilee yleisissä näkymissä, selittää johdon toimintaa ja poliittista tilannetta ja toisaalta yksittäisten ihmisten ja ihmisjoukkojen toimintaa, joka saattaa osin olla seurausta yleisestä. Linna kuvaa mosurikollektiivin selviämistä liikkumalla yksityisestä yleiseen. Yleinen kuuluu kahtena radiopuheena ja joinain huhuina. Näillä pienillä tiedoilla tämä joukko hyvissä ajoin pystyi jo päättelemään, että sota on hävitty.
---------------------------------------
Alusta asti ihmetytti myös tämä "äänisuunnittelu". Kävin eilen HAM:issa ja siellä oli museon kokoelmista nostettu esiin ihan hyvä, Paavo Westerbergin kuratoima näyttely.
 
Ekassa huoneessa ihmettelin sitä saatanan vinkumista, mutta jo toisessa huoneessa hiffasin katon rajaan stäkätyt kaiutinrivit ja lopuksi kävi ilmi, että sehän oli tämä sama Kirka Sainio, joka oli jättänyt tuon Louhimiehen leffan äänittämättä, joka sen piipityksen ja suhinan oli sinne näyttelyyn myynyt. Ilmeisesti tässäkään tapauksessa ei niitä maalauksia oltu maltettu etukäteen katsoa?
 
PS EDIT: Jottei jäisi väärää kuvaa tuosta "koomikko" -kommentista, niin kyllähän tämä Jussi Vatanen vaikuttaa olevan oikeasti hyvä näyttelijä. Tässäkin vaikka ohjaaja ei ilmiselvästi kovin hyviä mahdollisuuksia antanutkaan, klaarasi Koskelan roolin oikein hyvin.

Tämä oli tällainen Saving Private Ryan -tyyppinen Tuntematon, jossa oltiin vahvasti mukana siellä taistelutilanteissa käsivarakameroiden kanssa, ja kaikki kuulosti ja näytti realistiselta. Mutta isänmaallisuuden sijaan kuvattiin vahvasti sodan julmuutta, järjettömyyttä ja raskautta niin fyysisesti kuin mentaalisestikin. Aluksi menee hyvin, mutta lopussa toivo alkaa hiipua jokaiselta.
 
Tämä ehkä vie hahmoista tiettyä syvyyttä, kun lähinnä keskitytään rakentamaan niitä tilanteita joihin hahmot joutuvat, ja enimmäkseen kuolemat tapahtuvat nopeasti ilman mitään turhia dramatisointeja.
TV-sarjassa näkee kuinka muutama kohtaus lähinnä tuntuu päälleliimatulta, kun halu on viedä tarinaa eteenpäin.
 
Näyttelijöistä pidin myös kovasti Jussi Vatasen roolisuorituksesta, todella hyvin veti Koskelan roolin alusta loppuun. Toki myös Vanhala, Hietanen, Rokka, Rahikainen, Kariluoto ja moni muukin olivat hyvin tulkittuja.

Lieneekö muuten Petelius ainoa kahdessa eri elokuvasovituksessa kaksi eri roolia tulkinnut näyttelijä? Henki meni kuitenkin molemmissa...

sormunen: Se on kovaa, kun yrittää olla palstan intellektuelli ja toisinajattelija. Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu.
 
No mutta tuosta lähes siteerauksesta eteenpäin; me tavalliset ihmiset yritämme ymmärtää taideteosta teoksena. Me emme lähde arvioimaan teoksen tekijän motiiveja ja teoksen taiteellista arvoa jonkun intressipiirin samanaikaisiin tai vuosia ellei vuosikymmeniä jälkeen päin ilmenneellä tahdolla käyttää teosta omiin ehkä propagandistisiin tarkoituksiin.
 
Jos esittämälläsi tavalla haluaa toimia, on Amorphisin musa paskaa, koska unkarilaiset uusnatsit yrittivät omia sitä itselleen. Suomen lippu on paskaa, koska suomalaiset natsit harsivat sitä hihoihinsa. Agentsit olivat paska lavabändi, koska käyttivät lippua taustarättinään jne jne.
 
Guilt by association? Nope. Ajatukseni on päinvastainen kuin haluat väittää, se on
 
1 kirja on huono
2 ei ole mikään harvinaisuus että huonokin kirja voi olla menestynyt
3 kirjan menestystä JA sen asemaa selittävä tekijä on suomettuminen
 
Tämän lisäksi on täysin asiallista ihan sinällään arvostella kirjailijan tapaa esittää johonkin todelliseen historialliseen tapahtumaan tai tapahtumasarjaan liittyviä asioita sen mukaan 1 kuinka todenperäisenä tätä on aiheellista pitää ja 2 miten kirjailijan teoksessa ilmenevä kanta sijoittuu meneillään olevaan aihetta koskevaan kansalaiskeskusteluun.
 
Vertailun vuoksi tässä kohtaa otettakoon esiin Mikko Niskasen elokuva Kahdeksan surmanluotia, joka on taideteoksena toista maata, sanoisinko jopa hyvä, mutta joka sijoittuu todellisiin tapahtumiin tavalla jota voi pitää peräti väärentävänä siksi että se antaa päähenkilöstä tendenssimäisesti virheellisen kuvan.

velipesonen: 3 kirjan menestystä JA sen asemaa selittävä tekijä on suomettuminen.
 
Perustele.

No jaa, eiköhän trollille ole jo annettu enemmän pettuleipää kuin tarpeeksi.
 
e: ainakin suolaaseet silakat.

Marlowe: Perustele.
 
Esimerkiksi siksi että
 
1 oli saksalaisten ansiota että kesän 44 torjuntavoitot tapahtuivat
2 torjuntavoittojen takia Neuvostoliitto luopui tavoitteesta vallata koko Suomi ja syntyi erillisrauha
3 erillisrauhassa Suomi petti Saksan
4 Suomi siis saavuttaa itselleen mukamas optimaalisen tuloksen (lähes pelkästään) Saksan avulla ja osallistuu tämän jälkeen saksalaisten ja Saksan tuhoamiseen
5 todellisuudessa Suomi on kansakuntana petollinen
6 koska olemme petollisia, ei yksilöistämme sankarillisimmankaan teoilla ole arvoa kansallisessa viitekehyksessä vaan "arvoa" on petoksella
7 Linna käytännössä selittelee suomalaisten tekemisiä parhain päin
8 tuollainen amputoitu hökötys on mahdolista valita suomettuneen Suomen merkkiteokseksi koska se vaikenee suomalaisten täydellisestä petollisuudesta

velipesonen: Esimerkiksi siksi että
 
1 oli saksalaisten ansiota että kesän 44 torjuntavoitot tapahtuivat
2 torjuntavoittojen takia Neuvostoliitto luopui tavoitteesta vallata koko Suomi ja syntyi erillisrauha
3 erillisrauhassa Suomi petti Saksan
4 Suomi siis saavuttaa itselleen mukamas optimaalisen tuloksen (lähes pelkästään) Saksan avulla ja osallistuu tämän jälkeen saksalaisten ja Saksan tuhoamiseen
5 todellisuudessa Suomi on kansakuntana petollinen
6 koska olemme petollisia, ei yksilöistämme sankarillisimmankaan teoilla ole arvoa kansallisessa viitekehyksessä vaan "arvoa" on petoksella
7 Linna käytännössä selittelee suomalaisten tekemisiä parhain päin
8 tuollainen amputoitu hökötys on mahdolista valita suomettuneen Suomen merkkiteokseksi koska se vaikenee suomalaisten täydellisestä petollisuudesta
 
Mihin unohtui ruotsalaiset ja virolaiset vapaaehtoiset jotka käytännössä hoitivat koko sodan Suomelle.. öööh eiku Saksalle?
 
Tarkkuutta, tarkkuutta, sano Aatu Wehrmachtille.

Hannubal:
 
Tämä ehkä vie hahmoista tiettyä syvyyttä, kun lähinnä keskitytään rakentamaan niitä tilanteita joihin hahmot joutuvat, ja enimmäkseen kuolemat tapahtuvat nopeasti ilman mitään turhia dramatisointeja.
 
Itse arvostan tuota kulmaa enemmän filmatessa kuolemaa ja raakuuksia. Ei sen enempää mässäilyä tai dramatisointia, jossa torvisektiot pauhaavat ja sekakuoro vetää hoosiannaa taustalla. Näytetään ainoastaan, mitä se on sen enempää eikä vähempää. Silloin se kanssa tuntuu jotenkin raaemmaltakin. Tästä hyvänä esimerkkinä Itäpuun dokumentti Armoton.

Marlowe: Edit. Otetaanpa kuitenkin rakentava linja.
 
Nyt kehotan sinua miettimään, onko semmoinen suomettumista, että selitellään suomalaisten tekemisiä toisessa maailmansodassa parhain päin ja vaietaan meidän petollisuudestamme.
 
Noin muuten voisin sanoa, että kirjaa voi varmasti tulkita tuollakin tavalla!
 
On se osa suomettumista koska siinä Suomi toimi Neuvostoliiton hyväksi eli kävi Neuvostoliiton puolesta sotaa Saksaa vastaan. Myöhemmin suomettuminen ilmeni vähemmän aseellisesti, esim. äänestämällä YK:n elimissä Neuvostoliiton edun mukaisesti. Ennen kaikkea oli tietenkin kyse pakotetusta ystävyydestä eli kiusanteon kohteena olemisesta, minkä jatkuessa kiusatun eli siis meidän todellisuudentaju heikkenee minkä helmiä tässäkin ketjussa kenties esiintyy.
 
Suomettuminen luo tabuja, aiheita ja aihepiirejä joiden kohdalla aivot menevät lukkoon vaikka muuten olisi kyse kuinka viisaasta tyypistä. Suomalaisten ärsyttävä "faktat pöytään" -ärhentely on osa sairautta koska "faktojen" koetaan olevan neutraaleja ja vaarattomia vaikka eiväthän ne ole!