Kitarat: kitarakamat ›

Stone: Juu, mulla on 59' kaulassa ja lopuksi päädyin sittenkin JB tallaan, joka olikin mukavan artikuloiva/ napakka sinne.
 

 
Se puolitustoiminto on mielestäni tosi hyvä, joka lisää soittimen monipuolisuutta huikeasti. Alkaa hipoa melko huippua tämä kitara, ainoastaan jos tallan vielä vaihdan sekä luusatulan, niin siinäpä se.
 
Tuo JB on kyllä yllättävän toimiva moneen menoon. Ei se aivan suotta ole yksi myydyimmistä jälkiasennustallamikeistä. Hyvä vaihtoehto 59:lle jos haluaa vähän kirkkaampaa ja läpitunkevampaa soundia. Mulla itsellä on sellainen ajatusmaailma, että melkein aina on helpompi vääntää trebleä vahvarista pienemmälle kuin isommalle. Trebleä vahvarilla boostatessa häiriöt ja kohinat kasvaa. Toisekseen JB ei ole kuitenkaan ylikirkas. Tämä toki on minun mielipide. Olen jo neljään kitaraani vaihtanut JB:n tai JB juniorin tallaan ja olen ollut joka kerta tyytyväinen soundin parantumiseen edelliseen mikkiin verrattuna.

delorean: Onneks mulla on jo valmiiksi niin iso muna ettei sen takia tartte soittaa Gipsonilla...
 
Sulla on vaan niin pieni muna, ettet uskalla tarttua Gibsoniin...

iec: Tuo JB on kyllä yllättävän toimiva moneen menoon. Ei se aivan suotta ole yksi myydyimmistä jälkiasennustallamikeistä. Hyvä vaihtoehto 59:lle jos haluaa vähän kirkkaampaa ja läpitunkevampaa soundia. Mulla itsellä on sellainen ajatusmaailma, että melkein aina on helpompi vääntää trebleä vahvarista pienemmälle kuin isommalle. Trebleä vahvarilla boostatessa häiriöt ja kohinat kasvaa. Toisekseen JB ei ole kuitenkaan ylikirkas. Tämä toki on minun mielipide. Olen jo neljään kitaraani vaihtanut JB:n tai JB juniorin tallaan ja olen ollut joka kerta tyytyväinen soundin parantumiseen edelliseen mikkiin verrattuna.
 
Mulla ollut 17 v. JB jr. Tokain tallassa (oli siinä jo, kun ostin uutena). Välillä aina käynyt mielessä vaihtaa se johonkin, mutta sitten kuitenkin ollut sen verran tyytyväinen soundiin, ettei ole vaan viitsinyt alkaa vaihtamaan ja ottamaan riskiä, että meneekin huonommaksi.

Stone: Juu, mulla on 59' kaulassa ja lopuksi päädyin sittenkin JB tallaan, joka olikin mukavan artikuloiva/ napakka sinne.
 

 
Se puolitustoiminto on mielestäni tosi hyvä, joka lisää soittimen monipuolisuutta huikeasti. Alkaa hipoa melko huippua tämä kitara, ainoastaan jos tallan vielä vaihdan sekä luusatulan, niin siinäpä se.
 
Mulla on ollut useita LS80-104 kitaroita, kaikissa luusatula valmiina. Tarkistappa.

Tuli ostettua Tokain TST-50 Modern Vintage -strato. On kyllä hyvä kaula. Ihan kuin mulle tehty. Nyt pitää enää opetella soittamaan.

mattim: Mulla on ollut useita LS80-104 kitaroita, kaikissa luusatula valmiina. Tarkistappa.
 
Katsos vain, pitääpä tarkistaa, kun treenikselle asiaa, jossa toksukin. Kiitti!

Sattuuko kellään olemaan kokemusta 70-luvun lopun tai 80-luvun alun Tokain Love Rockeista/Reborneista? Maailmalla niitä hehkutetaan jopa nykyisiä Gibson Historicceja paremmiksi. Olisi hauska tietää onko jollakulla oikeaa käytännön kokemusta. Hinnat ovat ainakin kovia. LS80 niiltä ajoilta maksaa n. 1700€ puhumattakaan kalliimmista versioista.
 
Sama kysymys pätee myös esim. Grecoihin ja Burnyihin.

IV: Sattuuko kellään olemaan kokemusta 70-luvun lopun tai 80-luvun alun Tokain Love Rockeista/Reborneista? Maailmalla niitä hehkutetaan jopa nykyisiä Gibson Historicceja paremmiksi. Olisi hauska tietää onko jollakulla oikeaa käytännön kokemusta. Hinnat ovat ainakin kovia. LS80 niiltä ajoilta maksaa n. 1700€ puhumattakaan kalliimmista versioista.
 
Sama kysymys pätee myös esim. Grecoihin ja Burnyihin.
 
Mulla on niitä ollut, ei ole enää. Historic-Gibsonia löytyy muutama.
 
Pahoittelen, jos vastaus oli väärä, oikein hyviä ja erinomaisia soittimia. Ison mallinumeron omaavat laitteet ovat täysin vertailukelpoisia Historicien kanssa, mutta hinnat alkaen -malleja ei niihin kannata sotkea. Mun yksilöt menivät aikaa myöten kiertoon, vaikka ei pitänyt. Ei kaduta. Olen satavarma, että nykyiset huolella valikoidut R:t ovat parempia soittimia kuin Tokait ja Greco (e: oli mulla myös yksi malliston alapään Burny, ei ollut kummoinen ritsa) olivat. Vierekkäin en ole niitä testannut tietenkään, se tunne erosta saattaa tulla juuri siitä, mitä lavassa lukee.

IV: Sattuuko kellään olemaan kokemusta 70-luvun lopun tai 80-luvun alun Tokain Love Rockeista/Reborneista? Maailmalla niitä hehkutetaan jopa nykyisiä Gibson Historicceja paremmiksi. Olisi hauska tietää onko jollakulla oikeaa käytännön kokemusta. Hinnat ovat ainakin kovia. LS80 niiltä ajoilta maksaa n. 1700€ puhumattakaan kalliimmista versioista.
 
Mulla oli vuonna 1985 LC-60. Ei kaksinen kitarana.

Kiitos kokemusten jakamisesta. Eipä näissä asioissa ole oikeita tai vääriä vastauksia. Se on makuasia sano koira ku muniansa nuoli.
 
p130: Saanko udella mitä malleja sinulla on ollut? Muistatko valmistusvuosia?

Se hienoin Tokai oli 1977 Les Paul Model LS150, lisäksi oli 1981 Reborn Old ja 1984 Love Rock, molemmat LS-80. Tokaita on ollut uudempiakin, -91 ja -92 LC80 ja -91 LS55 joka meni jo selkeästi halppisostolle mutta oikein hyvänä soittimena pidin sitä silti.
 
Greco oli 70-luvun lopun EG800 ja Burny joku halvemman pään laite vuodelta -77, siinä luki silti lavassa Les Paul Model ja se oli hienoa.
 
Kaikki nuo ovat olleet vähintään kelvollisia soittimia, mutta ehdottomasti Burny oli vähiten "hyvä" tai "miellyttävä". Vanhin ja isonumeroisin oli varmasti paras, aivan R9-luokkaa mutta nykyhinnoilla mieluummin R9, niiden kanssa pääsee lisäksi vähän valikoimaan käytettynäkin. Uutena ostaminen olisi typerää...

Täällä taas.
 
Tein jotain pientä tallamikkivertailua tokai ls-85 ja telen välillä. Tokain tallassa Duncan JB ja telessä duncan STL-1. Telen tallamikki huomattavasti erottelevampi, mutta niin on kitarakin aivan erinlainen tietysti.
Tuli vaan ajatus, että vieläkö olisi Tokain LS85 tallaan jotain muuta vaihtoehtoa, joka olisi avoin/erotteleva soundi alle 150 € budjetilla vaikkapa?? Mielummin noin muuten "blues kuin räyhäkkä rock", jos omia mieltymyksiä haetaan.
 
Tuolla ulkomaisilla foorumeilla olivat suositelleet mm. Bare Knuckle Stormy Monday settiä juurimusiiin ystäville les pauleihin, joka rauhottaa kitaraa kummasti muutenkin, mutta on se yli 300 € minulle ain liikaa. Siinä vaiheessa jo rohmutaan uutta kitaraa torilta, jos tuollaisia summia pistetään mikkeihin ;)

Stone: Tuolla ulkomaisilla foorumeilla olivat suositelleet mm. Bare Knuckle Stormy Monday settiä juurimusiiin ystäville les pauleihin, joka rauhottaa kitaraa kummasti muutenkin...
 
Nehän ovat melko tehottomat muistaakseni. Eli eiköhän about samaan pääse millä tahansa heikkotehoisilla paf-kopioilla.
 
...mutta on se yli 300 € minulle ain liikaa. Siinä vaiheessa jo rohmutaan uutta kitaraa torilta, jos tuollaisia summia pistetään mikkeihin ;)
 
No mutta sitten siinä uudessa kitarassa on taas se sama mikkiongelma kuin siinä vanhassakin. :)

Metalkallo: Stormyt varmaan hyvät.
 
Gibson 57 Classic tai Duncanin 59n noista normi mikeistä ihan jees. 59n kaulamikki, mutta minusta toimii hienosti les paulin tallassa jos halajaa vintagempaa ulostuloa, kokeiltu on aiemmin kun oli vielä samanlainen Tokai lespa. Kaulassa oli hyvä Duncanin Jazz 59n tallan kanssa.
 
Kaulassa on yhä tosiaan tuo 59' ja se on varsin hyvä siinä. Tallalla tulee soiteltua aika paljon riffijuttuja, kun se erottelee siinä paremmin.
Onko mitään intuitiota että tallassa se 59' toimisi JB:tä paremmin siinä erottelevuudessa?
 
Äänitin parin minuutin pätkän, jossa ensin tele ja sitten tuo Tokai LS85 tallamikityksellä (mikin puolitus päällä). Mistään soitosta tuossa ei kysymys, vaan että miten mikit reagoivat omaan dynamiikkaan ja puhdistuvat tatsia muuttamalla.
Tosin akustiikka ja kaikki vaikuttavat miten itse luonnossa kuulee eroavaisuudet. Voihan olla, että liian hifiksi taas vaan mennyt ;)
 
https://www.bandlab.com/jussi_helan … f047e81-781d-e911-9f2a-00155d7803f0

Stone: Kaulassa on yhä tosiaan tuo 59' ja se on varsin hyvä siinä. Tallalla tulee soiteltua aika paljon riffijuttuja, kun se erottelee siinä paremmin.
Onko mitään intuitiota että tallassa se 59' toimisi JB:tä paremmin siinä erottelevuudessa?
 
Itse näen asian niin, kun 59 on pienempitehoisempi niin erottelisi paremmin, mikä nyt ei ehkä aina pidä paikkansa kuitenkaan joka mikin kohdalla.

Stone:
Tuli vaan ajatus, että vieläkö olisi Tokain LS85 tallaan jotain muuta vaihtoehtoa, joka olisi avoin/erotteleva soundi alle 150 € budjetilla vaikkapa?? Mielummin noin muuten "blues kuin räyhäkkä rock", jos omia mieltymyksiä haetaan.
 
Tuolla ulkomaisilla foorumeilla olivat suositelleet mm. Bare Knuckle Stormy Monday settiä juurimusiiin ystäville les pauleihin, joka rauhottaa kitaraa kummasti muutenkin, mutta on se yli 300 € minulle ain liikaa. Siinä vaiheessa jo rohmutaan uutta kitaraa torilta, jos tuollaisia summia pistetään mikkeihin ;)
 
Pitääkö sun saada koko setti 150 eurolla tai tallahumppariin on käytettävissä se 150 € ? Näyttäisi maksavan pelkkä Stormy Mondayn tallamikki BKP:ltä tilattuna 129 puntaa + postit, eli kait aika lähelle se 150 euroa. Stormy Monday on tosiaan kehuttu mikki, mutta vastaavia laadukkaita PAF repliikoita on usealla valmistajalla. Vuosi takaperin tuntui M.Netin Tori olevan täynnä "halpoja" Lollareita, Lindy Fralineita, Peter Florence yms., mutta jonkun aikaa ne on loistaneet poissaolollaan. Nyt on tullut viime aikoina enemmän osto-ilmoituksia samoista mikeistä. Molliolli sitkeästi tosin kauppaa noita samoja settejään vuodesta toiseen hinnalla millä tilaisi jo uudetkin. Ei tällä kertaa Toria selatessa tullut vastaan yhtään löytöä, ja kummastuttaa muidenkin myyjien hintapyynnöt.

Laitoin Tokain Flygariin ja Les Pauliin nämä mikit:
https://www.musamaailma.fi/seymour- … kel-cover-kitaramikrofonisetti.html
Räjäyttivät tajunnan. Aivan helvetin hyvät mikit.

Stone: Täällä taas.
 
Tein jotain pientä tallamikkivertailua tokai ls-85 ja telen välillä. Tokain tallassa Duncan JB ja telessä duncan STL-1. Telen tallamikki huomattavasti erottelevampi, mutta niin on kitarakin aivan erinlainen tietysti.
Tuli vaan ajatus, että vieläkö olisi Tokain LS85 tallaan jotain muuta vaihtoehtoa, joka olisi avoin/erotteleva soundi alle 150 € budjetilla vaikkapa?? Mielummin noin muuten "blues kuin räyhäkkä rock", jos omia mieltymyksiä haetaan.
 
Tuolla ulkomaisilla foorumeilla olivat suositelleet mm. Bare Knuckle Stormy Monday settiä juurimusiiin ystäville les pauleihin, joka rauhottaa kitaraa kummasti muutenkin, mutta on se yli 300 € minulle ain liikaa. Siinä vaiheessa jo rohmutaan uutta kitaraa torilta, jos tuollaisia summia pistetään mikkeihin ;)
 
Kokeileppas DiMarzion Paf Pro:ta.

Metalkallo: Itse näen asian niin, kun 59 on pienempitehoisempi niin erottelisi paremmin, mikä nyt ei ehkä aina pidä paikkansa kuitenkaan joka mikin kohdalla.
 
Ensinnäkin kiitoksia kaikille vinkeistä!
 
Taidan tosiaan kokeilla seuraavaksi duncanin 59' myös tallaan, kun hintakin noinkin maltillinen ja mainostavat kirkkautta soundiin, niin ehkäpä se voisi olla siis tuo.
Myös Musamaailmassa suositus tallaan oli 59', kun viime keväänä sitä pähkäilin, mutta päädyin kokeilemaan silloin JB:tä lopulta.
 
https://www.musamaailma.fi/s-duncan-sh-1b-black.html
 
Nykyinen JB on kyllä noin muuten varsin pätevä varsinkin rockmikkinä, muuta kenties aavistuksen liian "hot" kuitenkin omaan makuuni.
 
Tämän biisin alun riffikitara sekä pääasialliset kompit soitettu tallan JB:llä, joten hyvä mikki oikeassa paikassa toki. Kertsien kompeissa '59 neck.
https://www.bandlab.com/revisions/c9469b80-50fa-e811-9f2a-00155d77cb96