Kitarat: kitarakamat ›

Geffen: Seth Lover ym. tuttuja, kiitos muistutuksesta. Nyt kyse modernista pelistä ja yksittäiset kielet (ei täysin koko järjestyksessä, että kaksi koko mikin korkeusruuvia täysin riittäisi) soivat eri voimakkuuksilla, vaikka kuinka vähäkaarinen kaula.
Kitaramallista ja valmistuspaikasta riippumatta tähän astisten kitatoiden naparuuveilla on ollut toeella iso muutos säädettäessä. Ja tämän kitaran naparuuveja säädettäessä huomaa selkeästi eron, vaikka ongelmana on yks ainoa kaikilta ruuveilta onnistuva sama korkeus. Säätöä on ja ero kuuluu, mutta on korkeus vaihtoehdot satunnaisia.
 
Onko kyse tuosta torilla myynnissä olevasta kitarasta ja sen Duncan Designed -mikistä? Minulla oli Squierissa samannäköiset mikit joskus ja ihan sama ongelma. Muistaakseni tulin siihen johtopäätökseen että ruuveissa oli kyllä kierteet mutta mikissä ei. Tiukkuus ja toimivuus vaihteli ruuvien kesken aika paljon ja kun niitä vähän aikaa kierteli, pursusi ylimääräinen vaha ruuvin raosta pois ja ruuvit löystyivät. Lopulta niitä ei oikein pystynyt kiertämään kun painuivat jo ruuvarilla painamalla mikin sisään. Olisi ehkä kannattanut Duncanin valmistaa tai valmistuttaa nämäkin mallit itse..

M4ss3 m/: Vähän ehkä ohi aiheen, mutta onko kenellekään kokemusta paljonko Levytukku veloittaa mikkien vaihdosta? Ostin kesällä sieltä yhden mikin enkä ole vieläkään saanut aikaiseksi asentaa sitä, lähinnä siksi, kun en ole koskaan eläessäni vaihtanut kitaramikkiä ja ajattelin, että olisi varmaan parempi vaan ammattilaisen hoitaa sen. Tosin ei jaksaisi mitään ihan järjetöntä hintaa siitä maksaa, koska loppupeleissä on aika simppeli operaatio kunhan tietää mitä tekee.
 
Onks Levytukussa kitarahuoltoa ollenkaan? Mutta normihinta yhden mikin vaihdolle vois olla jotain 40-60 euroa perushommasta, ja se tietysti nousee jos tehdään muitakin muutoksia.
 
Mikin vaihto taitaa olla yleisin aloittelevan kitarasepän eka tee-se-itse-homma. Jos sille tielle lähdet, mun vinkit on että a) valitset kytkentäkaavion ja varmistat sen sopivuuden omaan kitaraan ja mikkiin, ja b) treenaat juotoksen tekemistä vaikka juottamalla piuhanpätkiä pellinpalaan kunnes jälki on nättiä ja liitokset johtavat sähköä.
;)

73nd3r: Onks Levytukussa kitarahuoltoa ollenkaan? Mutta normihinta yhden mikin vaihdolle vois olla jotain 40-60 euroa perushommasta, ja se tietysti nousee jos tehdään muitakin muutoksia.
 
Mikin vaihto taitaa olla yleisin aloittelevan kitarasepän eka tee-se-itse-homma. Jos sille tielle lähdet, mun vinkit on että a) valitset kytkentäkaavion ja varmistat sen sopivuuden omaan kitaraan ja mikkiin, ja b) treenaat juotoksen tekemistä vaikka juottamalla piuhanpätkiä pellinpalaan kunnes jälki on nättiä ja liitokset johtavat sähköä.
;)
 
Ainakin puljun sivuilla lukee, että jos heidän kauttaan tilaa Dimarziolta erikoismallin niin sen asentaminen onnistuu myös heiltä. Pitää varmaan paikan päällä käydä kysymässä jos tuonne heseen tässä joku päivä eksyy. Ei oikein nappaa maksaa kolvista (oletin siis sellaisen löytyvän jo ennestään, mutta oletin väärin) jos sen avulla onnistuu vaan röytämään kitaran pilalle.

M4ss3 m/: Ainakin puljun sivuilla lukee, että jos heidän kauttaan tilaa Dimarziolta erikoismallin niin sen asentaminen onnistuu myös heiltä. Pitää varmaan paikan päällä käydä kysymässä jos tuonne heseen tässä joku päivä eksyy. Ei oikein nappaa maksaa kolvista (oletin siis sellaisen löytyvän jo ennestään, mutta oletin väärin) jos sen avulla onnistuu vaan röytämään kitaran pilalle.
 
Säästät, teet itse ja röydän kolvilla kunnon jäljen johonkin arvokitaran kanteen. :)
 
E. Ei se tosiaan ole oikeasti paha homma, mutta jos tarve rajoittuu lähinnä tähän keissiin, niin sitten ei välttämättä maksa vaivaa hankkia kolvia, tinaa, ynnä muita tarpeita. Jos taas tulee tavaksi, niin sitten kannattaa ehdottomasti tehdä itse.

Basifisti: Onko kyse tuosta torilla myynnissä olevasta kitarasta ja sen Duncan Designed -mikistä? Minulla oli Squierissa samannäköiset mikit joskus ja ihan sama ongelma. Muistaakseni tulin siihen johtopäätökseen että ruuveissa oli kyllä kierteet mutta mikissä ei. Tiukkuus ja toimivuus vaihteli ruuvien kesken aika paljon ja kun niitä vähän aikaa kierteli, pursusi ylimääräinen vaha ruuvin raosta pois ja ruuvit löystyivät. Lopulta niitä ei oikein pystynyt kiertämään kun painuivat jo ruuvarilla painamalla mikin sisään. Olisi ehkä kannattanut Duncanin valmistaa tai valmistuttaa nämäkin mallit itse..
 
Kyse Epi Standardista. Duncan Designit ja naparuuvit toimi loistavasti. Mutta kuvauksesi kuulostaa tutulta Epin kohdalla. Myin Squierin ja laitoin myyntirahoilla Epiä varten uudet laatumikit tilaukseen :D

Minkälaisella wiring diagramilla yleensä teette HSS mikityksen? Ajattelin tehdä tuolla https://www.seymourduncan.com/forum … 292-Wiring-help-hss-strat-autosplit
Miten potikat ja capsit tuolla diagrammilla? Ajattelin 500k volumeksi, 250k ja .47 capsi keskelle ja 500k kaulamikin toneen.
 
Mulla oli joskus paremmankin oloinen diagrammi jossa muistaakseni kumpaankin toneen tuli capsit mutten enää onnistunut sitä löytämään atk-verkosta..

vilpor79: Minkälaisella wiring diagramilla yleensä teette HSS mikityksen? Ajattelin tehdä tuolla https://www.seymourduncan.com/forum … 292-Wiring-help-hss-strat-autosplit
Miten potikat ja capsit tuolla diagrammilla? Ajattelin 500k volumeksi, 250k ja .47 capsi keskelle ja 500k kaulamikin toneen.
 
Mulla oli joskus paremmankin oloinen diagrammi jossa muistaakseni kumpaankin toneen tuli capsit mutten enää onnistunut sitä löytämään atk-verkosta..
 
Tarkoitatko single coil kokoista humpparia? Mulla on aina ihan perus stratokytkentä, paitsi talla mikki vaan sc kokoinen humppari kytketty kuten single coil.
 
Eikös tuo konkka vaikuta yhtälailla molempiin toneihin? Tarkoitan, että onko siitä jotain hyötyä muuttaa se niin, että molemmilla on omansa? Eikös sitten mene koko kytkentä uusiksi? Mä olen näissä aika huono, joten tietämättömyyttäni kyselen..

Laulava Kylätohtori: Tarkoitatko single coil kokoista humpparia? Mulla on aina ihan perus stratokytkentä, paitsi talla mikki vaan sc kokoinen humppari kytketty kuten single coil.
 
Eikös tuo konkka vaikuta yhtälailla molempiin toneihin? Tarkoitan, että onko siitä jotain hyötyä muuttaa se niin, että molemmilla on omansa? Eikös sitten mene koko kytkentä uusiksi? Mä olen näissä aika huono, joten tietämättömyyttäni kyselen..
 
Ei vaan ihan normi humbuckerin. Ja itseasiassa ajatus ja kirjoitus ei tossa kirjoittamassani aivan kohdannut. Eli se mitä ajattelin oli että 500k volumeen, keskimikin toneksi 500k ja .047 capsi, kaulamikkiin 250k. Tolla kytkennällä kaiketi vaikuttaa. Siksi kyselenkin täällä toista kaaviota ja lisäisin siis tohon 250k potikkaan sen .022 capsin. No tietty kokeilemallaki selviää.

vilpor79: Ei vaan ihan normi humbuckerin. Ja itseasiassa ajatus ja kirjoitus ei tossa kirjoittamassani aivan kohdannut. Eli se mitä ajattelin oli että 500k volumeen, keskimikin toneksi 500k ja .047 capsi, kaulamikkiin 250k. Tolla kytkennällä kaiketi vaikuttaa. Siksi kyselenkin täällä toista kaaviota ja lisäisin siis tohon 250k potikkaan sen .022 capsin. No tietty kokeilemallaki selviää.
 
No juu, se on sitten jo vähän spessumpi kytkentä, joten varmasti onkin hankala löytää.
 
Tyhmänä nyt vielä kysyn, että mitä hyötyä siitä on? Eihän noilla kahdella arvolla sinänsä ole kait suurta merkitystä. .047 ilmeisesti vaan jatkaa vielä tummentamista siitä, mihin .022 loppuu. Eli näillä olisi samat vaimennuskäyrät, mutta .047 vaan menee pidemmälle sitä käyrää. Tämä "tieto" on peräisin Amerikan sivustoilta, kun joskus noiden eroa yritin selvittää, joten saattaapi olla täyttä huuhaata sekin. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, onko se oikeasti näin.
 
Mutta tietysti .047:lla saa tummennettua enemmän tai 0.22 potikka toimii tarkemmin.

Voiskohan se toimia ihan vaan niin, että ottais ton noiden tonepotikoiden välisen piuhan pois, siirtäis ton keskimikiltä tulevan piuhan tonen keskelle ja sitte capsi siihen tilalle

Laulava Kylätohtori: Just katseoin tuota kytkentää tarkemmin ja tulin samaan lopputulokseen. Mietin, että tarvitseeko sitä keskimikin piuhaa edes siirtää? Mutta kai tuon pitäisi väkisinkin toimia ainakin, jos sen piihan siirtää.
 
Tuossa näytti muutenkin olevan joku tallahumpparin splittausjuttu, mutta ei kai se toneisiin vaikuta.
 
Paitsi sitten, kun on keskiasennossa molemmat mikit käytössä, niin on myös molemmat tonet ja sitä kautta molemmat konkat. Mutta ei kai sillä mitään merkitystä ole kuitenkaan. Siis käytännössä.
 
Joo siis mäkin oon niin vähän tehnyt noita hss kytkentöjä ettei meinaa oikein järki riittää. Kahdelle humpparille on tullut kyllä kokeiltua kaikenlaista jimmy page wiring juttuja yms. Hankalaksi ton tekee lähinnä toi single/humppari yhdistettynä kolmeen potikkaan kun humppareille kai "pitäisi" olla 500k .047 capsi yhdistelmä ja sinkuille 250k .022 yhdistelmä. Muutoin mennee joko humppari "muddyksi" tai sinkku liian kirkkaaksi. Ja siis idea tossa kytkennässä on siis tosiaan se että keskiasennossa on pelkkä keskimikki omalla tonella ja "väliasennossa" tallan single coil ja keskimikki olisi molemmat tonet. Siitä, mitä singlet tykkää 500k vola potikasta mulla ei oo kyllä hajuakaan.

Katselin Fenderin HSS-kaavioita, ja ne käyttää potikoina melkein mitä sattuu - joissain Deluxeissa jopa 1Meg...
Noin yleisesti, *mummiälestä*, liian kirkas kitara kesyttyy tonella, liian tumppua on hankala kirkastaa.
 
Jos superswitch käy, tuossa on yks mahdollinen ratkaisu: http://pdf.toneshapers.com/ToneShap … Fender-Stratocaster-ST-HSS2-232.pdf

LaXu: Tässä nyt olisi sitten se kaivattu FAQ kitaramikrofoneista.
 
Yleisin syy on huonot vakiomikit, joiden soundi on ohut ja/tai tunkkainen ja erottelevuus huono tai jotka hurisevat paljon vaikka maadoitukset olisivat kunnossa. Toinen yleinen syy on se, että mikkien soundi ei miellytä. Puuttuu alapäätä tai sitä on liikaa, keskialue on liikaa kuopalla tai korkeat äänet tuntuvat kuin löisi jääpiikkiä korvaan. Kolmas syy voi olla tarve tehokkaammille mikeille, jotta saadaan potkittua sitä wanhaa putkivahvistinta vähän helpommin särölle.
 
Kitaran mikkien vaihdosta ei kuitenkaan ole silloin kovin paljoa hyötyä, jos kitara ei soi kunnolla säädettynäkään kunnolla. Toisin sanoen kitaran pitäisi soida akustisestikin kohtuullisesti. Monissa kitaroissa on ihan päteviä vakiomikkejäkin eikä mikkejä kannata vaihtaa vain sen takia, että eivät ole merkkituotteita. Mikkien vaihdosta ei ole myöskään pahemmin iloa, jos esimerkiksi vahvistin on huono. Tällöin mikkirahat kannattaisi sijoittaa ennemminkin parempaan vahvistimeen.
 
Mieti, mitä soundista uupuu. Jos mielestäsi basso ei ole tarpeeksi tuhti, valitse mikki, jossa valmistajan mukaan on reilusti bassoa. Jos taas soundi ei ole tarpeeksi kirkas, valitse mikki, jossa on enemmän yläpäätä. Mieti myös kitarasi ominaissoundia. Kirkassoundinen kitara (esim. stratocaster tai telecaster) ja kirkassoundinen mikki ei välttämättä ole kaikkein toimivin yhdistelmä, kun taas esim. äänensävyltään tummemmassa Les Paulissa kirkassoundisempi mikki voi olla juuri sopiva.
 
Makuasioita. Laadukkaita kitaramikkejä valmistavat monet firmat. Tässä on listattuna muutamia firmoja, joiden tuotevalikoimaan sopii tutustua:
 
Seymour Duncan (http://www.seymourduncan.com)
DiMarzio (http://www.dimarzio.com)
EMG (http://www.emginc.com)
Fender (http://www.fender.com/products/show.php?seek=s.p.a._pickups)
Gibson (http://www.gibsonstrings.com/pickups.html)
Lindy Fralin (http://www.fralinpickups.com/)
Mastertone (http://www.mastertonepickups.com)
Rio Grande (http://www.riograndepickups.com/)
Bill Lawrence (http://www.billlawrence.com/)
Kent Armstrong (http://www.kentarmstrong.com/)
Kinman (http://www.kinman.com/)
Lace Music (http://www.agi-lace.com/)
TV Jones (http://www.tvjones.com/pickups.html)
Voodoo Pickups (http://www.peterflorance.com/voodoohome.html)
Joe Barden Pickups (http://www.joebarden.com/)
Bartolini (http://www.bartolini.net/)
Bare Knuckle Pickups (http://www.bareknucklepickups.co.uk/)
Tom Anderson Guitarworks (http://www.andersonguitars.com/)
Shadow (http://www.shadow-pickups.com/)
 
Sinun tulee osata käyttää kolvia ja seurata mikkien mukana tulevia (tai valmistajan nettisivuilta löytyviä) yksinkertaisia kytkentäkaavioita.
Elektroniikan tuntemus on aina plussaa, mutta ei välttämätöntä. Tarvittavia työkaluja ovat ainakin ruuvimeisselit, kolvi, juotostina (ja mielellään myös työkalu sen poistamiseen), pihdit, johdonkuorintapihdit, sähköteippiä ja toimiva pari käsiä. Vähemmälläkin pärjännee, mutta kunnon työkaluilla homma on tietysti helpompaa.
 
Yksikelainen mikrofoni koostuu yleensä kuudesta magneettisesta napapalasta ja niiden ympärille on käämitty kela, joka on tehty monesta tuhannesta kuparilankakierroksesta.
 
Humbuckerissa on kaksi erisuuntaan käämittyä kelaa sarjassa ja magneeteissa on eri polarisuus. Indusoituva häiriösignaali on kummassakin kelassa eri vaiheessa jolloin ne kumoavat toisensa, kun taasen käämin vastakkaisesta suunnasta ja magneettien polaarisuuserosta johtuen varsinainen, haluttu signaali on samassa vaiheessa. Näin kaksikelaiset mikit eivät hurise niin paljoa kuin yksikelaiset. Soundiltaan kaksikelaiset ovat yleensä yksikelaisia mikkejä paksummat.
 
P-90-mikit taasen sijoittuvat soundillisesti johonkin näiden kahden väliin.
 
Humbuckereita löytyy myös yksikelaisen kokoisina. Näissä on usein haettu yksikelaisen soundia, mutta ilman hurinaa tai vaihtoehtoisesti rakennettu yksikelaisen kokoinen versio jostain valmistajan kaksikelaisesta mallista. Osassa näistä mikeissä kelat ovat päällekkäin, muodostaen ns. stacked humbuckerin, osassa taasen kelat on vain ahdettu yksikelaisen mikin kokoiseen tilaan.
 
Aktiivimikeissä on mikkeihin sisään rakennettu etuvahvistin. Aktiivimikkien etuja ovat usein passiivimikkejä suurempi ulostuloteho ja hurinattomuus. Huonona puolena aktiivimikit tarvitsevat 9V patterin toimiakseen ja niiden kanssa joutuu käyttämään valmistajasta riippuen 25K tai 250K potikoita. Tästä syystä aktiivi- ja passiivimikkien käyttäminen samassa kitarassa ei usein onnistu. Jakki täytyy myöskin vaihtaa stereojakkiin. Edellä mainitut osat (patteria lukuun ottamatta) tulevat yleensä mikkien mukana. Aktiivimikit kuluttavat kuitenkin varsin vähän virtaa, joten patteria ei tarvitse vaihtaa kuin korkeintaan kerran vuodessa. Aktiivimikkejä valmistavat mm. EMG, Seymour Duncan ja Mastertone.
 
Trembucker on Seymour Duncanin ja f-spaced taasen DiMarzion nimitys mikille, jossa napapalat on sijoitettu tavallisia humbucker-mikkejä leveämmälle välille. Näitä mikkejä käytetään kitaroissa, joiden tallassa kielet ovat leveämmällä välillä kuin tavallisten humbuckerien napapalat. Toisin sanoen tavallisilla humbuckereilla mikrofonien napapalat eivät em. kitaroissa asetu kielten alle. Trembucker/f-spaced -mikkejä tulee käyttää Fenderin vibratallalla tai Floyd Rose -tallalla varustetuissa kitaroissa. Käytännössä ero trembucker/f-spaced mikin ja tavallisen humbuckerin välillä on aika pieni, joten tavallisen humbuckerin voi asentaa ongelmitta Floikalla varustettuun kitaraan. Vain tallamikki tulee olla trembucker/f-spaced, kaulamikki on aina tavallinen humbucker.
 
Kitaramikeissä käytetään yleensä joko alnico II, alnico V tai keraamisia magneetteja. Näistä alnico II on soundiltaan lämpimin, kun taas alnico V hieman kirkkaampi ja keraaminen magneetti agressiivisin soundiltaan. Seymour Duncan kuvailee alnico II magneetteja pehmeiksi ja pyöreiksi, korostetulla keskialueella ja pehmeällä bassolla varustetuiksi. Alnico V taasen on bassoltaan tiukempi ja sen dynamiikka on erinomainen. Keraaminen magneetti taasen on kirkas ja varustettu korostetulla yläkeskialueella, tiukalla bassolla ja kompressoidulla dynamiikalla. Nämä ovat kuitenkin vain yleistyksiä ja koko mikin rakenne vaikuttaa tietenkin soundiin. Napapalojen koolla on soundin kannalta merkitystä. Isompi napapala aiheutaa suuremman magneettikentän ja muokkaa soundia (esim. suurempi ulostulo).
 
Mitä ohuempaa mikrofonin kelan lanka on ja mitä enemmän kierroksia kelassa on, sitä korkeampi on DC resistanssi. Korkea DC resistanssi tarkoittaa yleensä enemmän ulostuloa ja vähemmän korkeita taajuuksia. Taajuus, jossa mikrofonin impedanssi on korkein on nimeltään resonanssihuippu (resonant peak). Mitä korkeammalla taajuudella resonanssihuippu sijaitsee, sitä kirkkaampi on mikrofonin soundi. Yleisesti ottaen mitä korkeampi DC resistanssi, sitä matalammalla taajuudella on resonanssihuippu ja toisin päin.
 
Mikrofonien puolituksella on tarkoitus saada humbucker-mikistä samanlainen soundi kuin yksikelaisesta mikistä. Puolituksessa toinen mikrofonin keloista kytketään pois käytöstä, jolloin jäljelle jää vain yksi kela. Mikkien puolittamista varten mikissä tulee olla neljä johtoa.
 
Tässä liuta kotimaisia musaliikkeitä ja maahantuojia ja mitä merkkejä kyseisistä kaupoista löytyy:
 
Echoland (http://www.echoland.net/): KINMAN
Into-Luthman (http://www.intoluthman.fi): GIBSON, B-BAND
Kitarapaja (www.kitarapaja.com): FENDER, SEYMOUR DUNCAN
Kristian Oesch (http://kotisivu.mtv3.fi/oesch): KINMAN, SEYMOUR DUNCAN, B-BAND
Levytukku (http://www.levytukku.fi): DIMARZIO, BARTOLINI
Millbrook (http://www.millbrook.fi): KENT ARMSTRONG / SKY PICKUPS, SCHALLER, GOTOH, SHADOW
Musamaailma (http://www.musamaailma.fi): SEYMOUR DUNCAN, EMG
Musapörssi (http://www.musaporssi.fi): SEYMOUR DUNCAN, EMG, KENT ARMSTRONG, TOKAI, KINMAN
Musiikki-Kullas (http://www.musiikkikullas.fi): SEYMOUR DUNCAN, FENDER, EMG, DIMARZIO
Musikantti (http://www.musikantti.fi): SEYMOUR DUNCAN, DIMARZIO, KENT ARMSTRONG, SHADOW, B-BAND, FENDER, GIBSON, GHS, FISHMAN, K&K, DEAN MARKLEY, SCHALLER, BARCUS-BERRY
Oulun Soitin ja Tarvike (http://www.oulunsoitinjatarvike.fi): FENDER, LINDY FRALIN
SP-Elektroniikka (http://www.spelektroniikka.fi): GOTOH
EDIT: Lisätty dipshitin kirjoitus humpparin rakenteesta ja fiksailtu rivejä. Kiitokset japoikolille ja Da Makelle mikkejä myyvien kauppojen listasta.
 
Tervehdys kaikille tasapuolisesti.
Tuohon on hyvä tarjota muutama hyvä lisä-vinkki.
jos kitarasi mikki kuulostaa liian kirkkaalta,ennen kuin vaihdat mikkiä,
kokeili ja tarkista seuraavat asia;
Mitkä potikat sinulla on ja mitkä konkat.
omakohtainen itsekoettu juttu oli tällainen;
minulla oli yyksikelaisen kokoinen humppari,jonka sointi oli vahva
mutta pirun kirkuva. vaihdoin potikoiksi 500k CTS:ien tilalle
250k CTS:t tilalle ja sen 022uf konkan vaihdoin 033uf.
mikkien kirkuna loppui siihen paikkaan,ja äänestä tuli todella lämmin.
toinen juttu oli ystäväni Duncanin broadcaster-setin kanssa,
kaverini teki perusjohdotukset käyttäen 250k potikoita ja siihen kytkentäohjeen
mukaan 047uf konkan,ja kaulamikin STR-1 54 telen
soundista ei tykännyt yhtään. aivan liian tumma.
itselläni sama mikki. mutta käytän 500k volumea ja tone potikkaa 033-konkalla,
kehotin häntä vaihtamaan ihan ensimmäisenä tonepotikkaa tuohon 500k 033uf yhdistelmään. muuttui soundi paremmaksi,vähän hänen tarkoitukseen
liikaakin (älä kysy miksi niin sanoi) mutta sitten sanoin että kokeileppa vielä
siihen 250k potikkaasi 022 konkka. ja eipä tarvinnut hänen mikkiä
lähteä vaihtamaan.
kondensaattoreilla on todella järisyttävän suuri ero soundiin.
 
toivottavasti tästä olisi joillekin apua/hyötyä sitä
omaa mieleistään soundia hakiessa.
sama mikki erilaisilla potikka-/konkka yhdistelmillä
saa tosian uskomattomia muutoksia aikaan.
eipä mulla muuta asiata.

M4ss3 m/: Vähän ehkä ohi aiheen, mutta onko kenellekään kokemusta paljonko Levytukku veloittaa mikkien vaihdosta? Ostin kesällä sieltä yhden mikin enkä ole vieläkään saanut aikaiseksi asentaa sitä, lähinnä siksi, kun en ole koskaan eläessäni vaihtanut kitaramikkiä ja ajattelin, että olisi varmaan parempi vaan ammattilaisen hoitaa sen. Tosin ei jaksaisi mitään ihan järjetöntä hintaa siitä maksaa, koska loppupeleissä on aika simppeli operaatio kunhan tietää mitä tekee.
 
Se on niin helppo operaatio, että ei siitä kannata maksaa itseään kipeäksi. Ei se vaadi lähinnä kuin, että katsot miten vanhan mikin johdot on ja laitat samalla tavoin uuden, tosin uudessa saattaa johdot olla eriväriset. Mikinvaihdossa ei voi mun mielestä mokata pahemmin tai rikkoa mitään, lähinnä vain juottaa johdon väärin, minkä voi korjata juottamalla se oikeaan kohtaan jos juotti väärään.
 
Mikä mikki kyseessä? Jos Duncanin, niin niiltä löytyy paljon eri "skemoja" miten mikäkin menee mihin, ja ne on väreinä jolloin näkee mikä johto on mikäkin.
 
Duncanin mikeissä yleensä (jos on nelijohtoinen) musta on KUUMA joka tulee potikan oikeaan haaraan. Vihreä ja hopeinen tulee kiertää yhteen ja juottaa potikan päälle, sekä valkoinen ja punainen yhteen ja pienellä teipin palalla eristää (ei tarvitse juottaa mihinkään, ellei käytä puolittamista, mutta tuskin käytät).

Jos mikki on kaksijohtoinen klassisen tyylinen eli on hopeinen johto ja pää, niin juotat sen hopeisen kiinni potikan päälle ja pään eli KUUMAN potikan oikeaan haaraan.
 
En tiedä oliko hyvin selitetty, mutta mikin vaihto on simppeli juttu loppujen lopuksi. Tosiaan se kolvi pitää olla. Itse teen ihan vanhalla normi kolvilla nuo jutut, ei varmaan maksa paljoa? Youtubesta löytyy paljon videoita missä neuvotaan myös tuosta asiasta.

Mikkien vaihdossa hyvää on se, että kaikki juotettavat kohteet ovat isoja, kestävät hyvin lämpöä ja tilaa on paljon. Siinä mielessä helppo kohde aloittelijallekin, jos vaan kiinnostusta riittää.
 
Ainoastaan joskus sain alkuaikoina rikottua japanilaisen muovisen mikkikytkimen, kun ne liuskat sisällä olivat vääntyneet kuumuudesta. Mutta se oli helppo korjata, kun avasi kytkimen ja väänsi liuskat kohdilleen.

Joo ja parasta siinä on tosiaan se, että ei vaadi välineiltä oikein mitään. Eli normikolvilla mikä maksaa sen kympin tai kaks pärjää mainiosti. Eli periaatteessa jo yhdellä mikin itse vaihtamisella maksaavälineiden hinnan takasin.
 
Huonona puolena sellanen varotuksen sana että aika paljon madaltuu kynnys vaihdella mikkejä ja kytkentöjä ihan vaan huvin vuoksi. Eli en tiiä voiko siinä sitten kumminkaan säästöistä puhua ;)

Metalkallo: .. tosin uudessa saattaa johdot olla eriväriset.
 
Ja onkin, jos/kun eri valmistajan mikki on kyseessä. Tuohon ei sitten ole vieläkään saatu yhteneväistä linjaa värikoodeissa. Mutta ei hätää, netistä löytyy kyllä hakemalla värit.
 
Duncanin mikeissä yleensä (jos on nelijohtoinen) musta on KUUMA joka tulee potikan oikeaan haaraan. Vihreä ja hopeinen tulee kiertää yhteen ja juottaa potikan päälle, sekä valkoinen ja punainen yhteen ja pienellä teipin palalla eristää
 
Eristämiseen on kyllä paljon parempi konsti käyttää esmerkiks kutistesukkaa. Tai jos se kutistesukan kustannus tuossa operaatiossa on "liikaa", voi toki käyttää vaikka kuorittua johdon päällystä. Yllättävän lukuisia on vuosien mittaan olleet korjaustarpeet tilanteessa, jossa se "pieni teipinpala" on irronnut liimauksistaan ja sitten se suojaamaton karva onkin osunut jonnekin epäsopivaan paikkaan. Puhumattakaan sitten, jos ne johdot on vaan miten kuten "karvattu" eli ainoastaan kierretty yhteen, ja sitten on se yhdistelmä ottanut kosketushäiriötä. Toisinaan kuultu selitys on "eihän se johto siellä mihinkään liiku" mutta kuitekin mahdollisuuden sattuessa niin voi tapahtua. Johdot on sellasia veijareita.

Lueskelin tuossa yksikelaisista ja niiden suhteesta hurinoihin. Mielenkiintoinen pointti tuon minkälie eetterin 60Hz aaltoilun kanssa mitä kitaramikit poimii, jos käännyt kitarasi kanssa ympyrää oman akselisi ympäri niin huomaat että tietyssä asennossa hurina on suurimmillaan ja kun käännyt 90 astetta niin pienimmillään. Ihan varteenotettava niksi esim. nauhoitellessa.

tomaattiorava: Lueskelin tuossa yksikelaisista ja niiden suhteesta hurinoihin. Mielenkiintoinen pointti tuon minkälie eetterin 60Hz aaltoilun kanssa mitä kitaramikit poimii, jos käännyt kitarasi kanssa ympyrää oman akselisi ympäri niin huomaat että tietyssä asennossa hurina on suurimmillaan ja kun käännyt 90 astetta niin pienimmillään. Ihan varteenotettava niksi esim. nauhoitellessa.
 
Jep. Ja kokeileppa soittaa yksikelaista häiriösuojaamatonta kitaraa pienessä huoneessa, jossa on tietokoneen printteri vähän liian lähellä kitaraa. Riittää että printterissä on vain virtalähde kytkettynä, eli ei tarvitse edes olla käynnissä. Se aiheuttaa häiriöitä jopa humbucker-tyylisiin mikkeihin (tai sitten muuta reittiä kitaran johdotuksista).
 
Niin ja Suomessa se häiriö tulee 50Hz:llä ja sen monikerroilla ja Jenkkilässä & Kanadassa (ja Etelä-Amerikan maissa )60Hz:llä. https://www.worldstandards.eu/electricity/plug-voltage-by-country/
 
Joku antoi kerran vinkin, että niitä häiriölähteitä voi yrittää etsiä huoneesta vaikkapa pienellä paristokäyttöisellä matkaradiolla AM-asetuksella. (FM-puoli ei ole kuulemma niin hyvä tähän tarkoitukseen.)