| Aihe: Kontrabasson otelaudan ja ylätallan liimaus | 1 |
|---|
|
Moi,
"Oho!", sanoi tyttöystävä.
Millähän nuo liimaisi takaisin? Luuliima? Titebondin PU- liima? |  MPU
13.01.2019 19:18:55 | |
|
Hughes: Moi,
"Oho!", sanoi tyttöystävä.
Millähän nuo liimaisi takaisin? Luuliima? Titebondin PU- liima?
Ei ainakaan millään PU- liimalla.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee | |
Moi.
Samaa mieltä.
Uretaaniliimat ovat kenkkuja liitoksissa jotka pitäisi joskus saada hallitusti avattua.
Niissä vähissä jousisoittimissa joita olen rassannut, eläinperäiset luu/nahkaliimat ovat olleet pääsääntöisesti käytössä.
Myös kaukoidän halpiksissa.
Jyrkistä ylimenokulmista (kielet/jänne) johtuen jousisoitinten ylä- ja alasatulat pysyvät oman kokemuksen perusteella varsin jöpäkästi paikoillaan ilman minkään sorttista liimaa.
Jos muuta liimattavaa ei ole, tippa pari PVA:ta hoitaa homman mun mielestä hienosti.
Jotain kymppitonnien orkesterisoitinta en toki muoviliimalla sotkisi ;).
Jos liimapata on kuumana otelaudan liimauksen takia, samalla toki liimaa yläsatulankin samalla liimalla.
Jos kysessä on kaukoidän tai itäblokin tuote joissa liimassa ei yleensä ole säästelty, pintojen aktivointi höyryllä ja lisälämmön avulla liimaus toimii toisinaan.
Tuolla estetään liimojen mahdollinen toisiinsa sopimattomuus.
T:Samuli | |
Käytetäänkö soitinrakentelussa tai -korjailuissa koskaan epoksiliimoja? | |
Noin. Nyt on basso taas kasassa. Luuliimalla ;) Tulihan leikittyä senkin kanssa. Kiitos vastauksista. | |
Juhani_t: Käytetäänkö soitinrakentelussa tai -korjailuissa koskaan epoksiliimoja?
Siinä taitaa olla vähän koulukuntaeroja. Jotkut (IKATA:n Rauno Nieminen) ovat sitä mieltä että epoksi ei lainkaan kuulu edes sähkösoitinten rakentamiseen, mutta esimerkiksi Amerikan guru Dan Erlewine käyttää sitä joissakin hommissa.
Viulut kasataan perinteisesti noilla lämmitettävillä perinneliimoilla. Liimasauman korjaaminen on helppoa kun uusi liima tarttuu hyvin vanhaan.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Moi.
Hughes: Noin. Nyt on basso taas kasassa. Luuliimalla ;) Tulihan leikittyä senkin kanssa. Kiitos vastauksista.
Hienoa, luuliima on etenkin sillä alunperin kasatussa aina turvallinen valinta.
Tyttöystäväkin lienee helpottunut ettei vaurio ollut katastrofaalinen.
Ja kaiken lisäksi pääsit esittelemään alfauroksen käsityötaitoja :).
Kefiiri: Siinä taitaa olla vähän koulukuntaeroja.
Vai että vähän :).
Etenkin klasari ja akustisten soitinten piirisä käydään etenkin netissä kiihkeätä kädenvääntöä siitäkin mitkä eläinperäisistä liimoista ovat parempia, mitkä huonompia, ja mitä ei pitäisi käyttää lainkaan.
Saati sitten keinoaineliimojen tiimoilta, meno on usein samanlaista kikkelinvetoa kuin tonewood-keskusteluissakin.
Kefiiri: Jotkut (IKATA:n Rauno Nieminen) ovat sitä mieltä että epoksi ei lainkaan kuulu edes sähkösoitinten rakentamiseen, mutta esimerkiksi Amerikan guru Dan Erlewine käyttää sitä joissakin hommissa.
Aivan kuten kaikissa muissakin käsityöammateissa ja harrasteissa, mielipiteet ovat jyrkähköjä.
Ja valitettavan usein se oma mielipide tuntuu olevan se ainoa oikea, muut ovat väärässä.
Rakenteista, materiaaleista ja liitostavoista riippuen oma mielipide on se että käyttää sitä liimaa joka oman kokemuksen perusteella on osoittautunut hommaan sopivimmaksi ja on kivuttomasti saatavilla.
Ja jos kokemusta ei ole, valkkaa informaatioylitarjonnasta omasta mielestään pätevimmän.
Joskus kokemuksetta tehty valinta osuu oikeaan, joskus ei, mutta tulipahan kokeiltua ;).
Kefiiri: Viulut kasataan perinteisesti noilla lämmitettävillä perinneliimoilla. Liimasauman korjaaminen on helppoa kun uusi liima tarttuu hyvin vanhaan.
Totta, ja lisäksi jossain vaiheessa pakosti käyttöinstrumentin elinkaaren varrella eteen tuleva rakenteiden hallittu purkaminen on varsin yksinkertaista.
T:Samuli | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
