Musiikin teoria ja säveltäminen ›

annananna: niin ja jotta pahoittaisin kaikkien niiden mielen, jotka eivät osaa lukea nuotteja, niin kerrottakoon, että nuoteista käy selvästi ilmi, mitä takoitetaan ja milloin, ilman sotkuista slangia että onko tämä nyt D7+5 vai D7-5 vai D7+ etc. ja koska kaikilla on kuitenkin oma slanginsa, niin neuvoisin katsomaan nuoteista, eikä käyttämään kirjain ja numeroslangia..... aivan liian monimutkaista, enkä minä siihen rupea. Käykää koulunne tai tehkää mitä haluatte, mutta minä luen nuotteja.
 
Niitä slangeja ei kuitenkaan niin montaa eri lajia ainakaan Suomen rajojen sisäpuolella oo ettäkö niiden kaikkien hallitseminen olisi jotenkin ylivoimainen tehtävä. Nuottien käyttäminen on järkevää siinä tapauksessa jos haluaa, että joku sointu soitetaan _just tällä_ voicingilla mut muuten on 99,9 tapauksessa sadasta järkevämpää luottaa siihen et soittajalla on sen verran tyylitajua, että se osaa järkevästi tarjoilla sen mitä on tilattu.
 
Ei mulla ainakaan tulis mieleenkään soittaa mitään muuta ku D7 ylinousevalla kvintillä, oli siellä paperissa sitten plussa tai ylennysmerkki.

annananna: . Käykää koulunne tai tehkää mitä haluatte, mutta minä luen nuotteja.
 
No joo: joittenkin teoriakirjojen mukaan X11 sointua ei ole olemassa ja kuitenkin sitä joskus käytännössä näkee. Jos on kuitenkin "kunnon nuotit" niin havaitsee että se on vain "pikakirjoitustapa" X9sus4 soinnulle.

annananna: niin ja jotta pahoittaisin kaikkien niiden mielen, jotka eivät osaa lukea nuotteja, niin kerrottakoon, että nuoteista käy selvästi ilmi, mitä takoitetaan ja milloin, ilman sotkuista slangia että onko tämä nyt D7+5 vai D7-5 vai D7+ etc. ja koska kaikilla on kuitenkin oma slanginsa, niin neuvoisin katsomaan nuoteista, eikä käyttämään kirjain ja numeroslangia..... aivan liian monimutkaista, enkä minä siihen rupea. Käykää koulunne tai tehkää mitä haluatte, mutta minä luen nuotteja.
 
Jep, tuota mä juuri tarkoitin, näinhän se on.
 
Ainoa huonopuoli on se, että aina ei ole niitä nuotteja käytettävissä.
Se taas riippuu soitettavasta musiikista.

annananna: niin ja jotta pahoittaisin kaikkien niiden mielen, jotka eivät osaa lukea nuotteja, niin kerrottakoon, että nuoteista käy selvästi ilmi, mitä takoitetaan ja milloin, ilman sotkuista slangia että onko tämä nyt D7+5 vai D7-5 vai D7+ etc. ja koska kaikilla on kuitenkin oma slanginsa, niin neuvoisin katsomaan nuoteista, eikä käyttämään kirjain ja numeroslangia..... aivan liian monimutkaista, enkä minä siihen rupea. Käykää koulunne tai tehkää mitä haluatte, mutta minä luen nuotteja.
 
Hyvä on, lue sinä nuotteja. Kuitenkin, tää nyt on täysin tilanne- ja genresidonnainen juttu. Jos bändissä on useampi harmoniasoittaja, on paljon kivempikin, että sointu ilmoitetaan reaalisointumerkkinä, jolloin on paljon todennäköisempää, ettei joka veijo ja venla ota täsmälleen samaa sointuhajotusta - ja se on monesti pelkästään hyvä juttu.
 
Ja kyllä reaalisointumerkit ovat sangen vakiintunut käytäntö eikä mikään epämääräinen - saati monimukainen - slangi. Lisäksi on tosi paljon tilanteita, joissa harmonian merkkaaminen pelkillä reaalisointumerkeillä on huomattavasti jouhevampaa, eikä tarvitse myöskään miettiä, mitkä hajotukset ylipäätään milläkin soittimella ovat mahdollisia: soittaja valikoi itse sopivimman vaihtoehdon osaamisensa ja tyylitajunsa puitteissa. Kas kun pianolla on helppo paukuttaa isojakin terssipinoja tai jopa klustereita, kun taas vaikkapa kitaralla, joka on luontaisesti täynnä kvartteja, on pakko yleensä käyttää muunlaisia hajotuksia - ja hyvä niin, tuloksena on rikkaampi kudos.
 
Tuosta monimutkaisuudesta vielä: väitän, että suurin osa kevyen musiikin soittajista lukee prima vistana huomattavasti sujuvammin reaalisointumerkkejä kuin ääni ääneltä aukikirjoitettuja sointuhajotuksia. Oisko tässä nyt mahdollisesti tilanne, jossa länsimaisen taidemusiikin historian viitoittama ajattelutapa (painolasti?) törmää yhteen pop/jazz-maailman käytäntöjen kanssa? Sinänsähän noiden kahden ei kannattaisi olla toistensa vastakohtia: molemmille on paikkansa ja molemmat voivat oppia ja hyötyä toisistaan.

Miten merkitään "tolppa-analyysissä" kun dimisoinnulla on dominanttifunktio?
 
Esimerkki: F-duurissa C#dim7 - Dm7.
 
C#dim7 on A7b9 soinnun vajaamuoto josta puuttuu perussävel ja yllämainitussa tapauksessa sen funktio on olla dominantti kuudennelle asteelle?
 
Edit: Yritin googlettaa ja löysin merkinnän VII7/VI???
En tajua, duurissa VII aste on puolidimi?

En tiedä miksi mun mielestä kaikki pitäisi termein konseptualisoida, mutta jos analysoidaan rytmiä esim. sävelkorkeuden muutosten, aksenttien tai jonkin muun tapahtuman pohjalta, niin onko näille jotain termejä erikseen (enkku riittää)?
 
Eli tarkoitan sellasta, että tyyliin jos tulee 8. osia
EEGGEGEG niin sen sävelkorkeuden muutoksiin liittyvä rytmi olis pari 4. osaa ja 4 kpl 8. osia, eli aina vaan eka samaa sarjaa olisi merkille pantava.
 
Tai jos tulee vaikka tällanen 8. osia sisältävä tabulatuuri (hui!)

-0-0-0-0-0-0-0-0-
 ^     ^     ^

...ja nuo ^-merkatut on aksentoituja, ja haluaa tsekkailla vaan aksenttien ilmentymistä, eli päätyy tarkastelemaan tuota aksenttien sarjaa esim. kahtena pisteellisenä neljäsosana ja yhtenä tavallisena (unohdetaan selkeys nyt).
 
Eli onko mitään "counter-cumulative accent rhythm" -henkisiä yleistyneitä tapoja noista puhua? Tai tuleeko muuten mieleen jotain teoriamateriaalia, jossa näihin on syvemmin perehdytty?

baron: Miten merkitään "tolppa-analyysissä" kun dimisoinnulla on dominanttifunktio?
 
Esimerkki: F-duurissa C#dim7 - Dm7.
 
C#dim7 on A7b9 soinnun vajaamuoto josta puuttuu perussävel ja yllämainitussa tapauksessa sen funktio on olla dominantti kuudennelle asteelle?
 
Edit: Yritin googlettaa ja löysin merkinnän VII7/VI???
En tajua, duurissa VII aste on puolidimi?
 
Moro!
 
Noita voi merkitä useammalla tavalla. Tuo seitsemäs aste on lainattu harmonisesta D-mollista, eli esim. "Hmi VII/VI". (Hmi=Harmonic minor)
 
Tai kyl se ope tajuais vaikka "V/VI (pohjasäveletön)" merkinnänkin...
 
Jotkut tykkää toistaa kaikki sointutyyppimerkinnät tolppien yhteydessä, esim. "VIIdim7", tai kirjottaa molliterssisten sointujen tolpat pienillä kirjaimilla "vii". Valitse mistä ite tykkäät eniten! :)

Bitti-Hiisi: Moro!
 
Noita voi merkitä useammalla tavalla. Tuo seitsemäs aste on lainattu D-mollista, eli esim. "Hmi VII/VI". (Hmi=Harmonic minor)
 
Tai kyl se ope tajuais vaikka "V/VI (pohjasäveletön)" merkinnänkin...
 
Jotkut tykkää toistaa kaikki sointutyyppimerkinnät tolppien yhteydessä, esim. "VIIdim7", tai kirjottaa molliterssisten sointujen tolpat pienillä kirjaimilla "vii". Valitse mistä ite tykkäät eniten! :)
 
Kiitti.
Kyllä toi V/VI tuntuu järkevimmältä. Kyllä mä tajusin että että se VII7/VI toimii harmonisessa mollissa kun sen seitsemäs aste on dimisointu mutta en tiennyt miten se merkittäisiin.

ite tykkään että soinnun laatu käy ilmi niistä room. kirjaimista. / niiden kavereina tulevista symboleista, numeroista tai kirjaimista.
 
ja sointumerkit on osattava. Tsemppiä opiskeluun ja asennemuutokseen männäsivun henkilölle.

baron: Kyllä toi V/VI tuntuu järkevimmältä.
 
Mä veikkaan että ihan täysiä pisteitä ei tentissä sais noin pelkistetyllä merkinnällä vaikka itse perusfunktio onkin oikein. V9(1)/VI jota B-H:kin ilmeisesti tarkoitti, VII/VI, VIIo/VI... mä käyttäisin jotain noista.
 
Kyllä mä tajusin että että se VII7/VI toimii harmonisessa mollissa kun sen seitsemäs aste on dimisointu---
 
Klasaritolpassa ja sen 'common practice'-esimerkeissä ja tehtävissä ei 'duurista lainattu' puolidimisointu purkaudu koskaan mollisointuun; sen takia erillinen merkintä on tarpeeton. Duurissa voi sitten halutessaan tehdä eron ja merkitä sen vähennetyn septimin (tai pienen noonin). Mut täähän ei varmaan ollut klasaria koska purkaussointu on m7.

Rantsu: Mä veikkaan että ihan täysiä pisteitä ei tentissä sais noin pelkistetyllä merkinnällä vaikka itse perusfunktio onkin oikein. V9(1)/VI ppajota B-H:kin ilmeisesti tarkoitti, VII/VI, VIIo/VI... mä käyttäisin jotain noista.
 
Tää ei nyt ollut mikään tenttihomma vaan mä teen itselleni "tolppa-analyysin" kun etsin asteikkoja upouusiin piiseihin.
 
Tosta C#dim7/Dm7 F-duurissa mun on helppo hahmottaa V/VI tolpilla asteikoiksi A-mixb2b6 ja D-aiolinen.

Epämuusikko: ite tykkään että soinnun laatu käy ilmi niistä room. kirjaimista. / niiden kavereina tulevista symboleista, numeroista tai kirjaimista.
 
ja sointumerkit on osattava. Tsemppiä opiskeluun ja asennemuutokseen männäsivun henkilölle.
 
Samma här! Johtuu, ehkä opiskellusta klassisesta teoriasta?

Rantsu: Et siis tykännyt niistä perinteisistä klasarimerkintätavoista?
 
Tykkään. Ehkä tässä tuli nyt jonkinlainen symbolinen väärinkäsitys? :D

EP: Tykkään. Ehkä tässä tuli nyt jonkinlainen symbolinen väärinkäsitys? :D
 
Ajattelin vain, kun klasarimerkinnöistähän se soinnun laatu ei välttämättä ilmene...

baron: Tää ei nyt ollut mikään tenttihomma vaan mä teen itselleni "tolppa-analyysin" kun etsin asteikkoja upouusiin piiseihin.
 
Tosta C#dim7/Dm7 F-duurissa mun on helppo hahmottaa V/VI tolpilla asteikoiksi A-mixb2b6 ja D-aiolinen.
 
No eikös tuon hahmota ilman sitä "tolppa-analyysiäkin"?
Vai mitä tässä nyt halutaan?

EP: No eikös tuon hahmota ilman sitä "tolppa-analyysiäkin"?
Vai mitä tässä nyt halutaan?
 
Jos sä hahmotat pelkistä sointumerkeistä niin "good for you". Joskus piiseissä on tonikisaatioita ja välidominantteja ym ja mulle on helpompi löytää asteikot tolppien jälkeen.
Eli onko Am7 doorinen vai aiolinen vai fryyginen ja C7 miksolyydinen vai mixb2b6 vai overtone.

baron: Jos sä hahmotat pelkistä sointumerkeistä niin "good for you". Joskus piiseissä on tonikisaatioita ja välidominantteja ym ja mulle on helpompi löytää asteikot tolppien jälkeen.
Eli onko Am7 doorinen vai aiolinen vai fryyginen ja C7 miksolyydinen vai mixb2b6 vai overtone.
 
Ei ku nuoteista mieluumin. Noi tolpat ja nuotit kulkee mulla kimpassa.
Peace.

EP: Ei ku nuoteista mieluumin. Noi tolpat ja nuotit kulkee mulla kimpassa.
Peace.
 
Mutta jos teet improvisaatio-soolon piisiin niin "klassisella" tavalla sä "unohdat" melodian ja rakennat soolosi sointuihin.

EP: No eikös tuon hahmota ilman sitä "tolppa-analyysiäkin"?
Vai mitä tässä nyt halutaan?
 
Ite käytän käännösten merkitsemiseen esim. V7/3 -tapaa, mikä ei todnäk klasareille menisi läpi. Myös asteen konkreettinen laatu ja sijainti on hyvä käydä ilmi myös roomalaisissa numeroissa, esim. bVI vs palautusmerkkiVI -tapauksissa, tuohon syssyyn kaikki v7, II7, yms. Modaalisen muunnesoinnun merkkiä en ole tainnut tarvita vuosiin.
 
baron:
Eli onko Am7 doorinen vai aiolinen vai fryyginen ja C7 miksolyydinen vai mixb2b6 vai overtone.
 
Nämäkin on vähän että keneltä kysyy.