Studiotyöskentely ›

Mikael: Samoin B:n ja C:n väliin tai B:n kanssa rinnan asettaisin asian: Äänitys.
 
Kyllä, juuri näin.

Semmonen haastava homma, jonka kanssa edelleenkin painiskelen, on hyvän lähtösaundin löytäminen. Erityisesti kitaralla ollut tällanen. Myös siihen sopivan bassosaundin löytäminen usein vaikeeta.
 
Toinen on sopivan balanssin löytäminen, varsinki snaren väännän lähes aina liian kovalle, kunnes kuuntelen jollain muulla laitteella.
 
Muutenkin nykyään miksaan kovin iteratiivisesti, eli bounssaan kohtuu usein ja kuuntelen muualla. Toki tällä paikkaan myös tilan puutteita.

mrhog: Tässä jotain omia virheitä
 
- Tilan merkityksen aliarvoiminen miksatessa ja äänittäessä. Huono akustinen kitara kuolleessa tilassa jne..
 
- Nauhamallinnukset defaulttina kaikessa
 
- Numeroiden tuijottaminen (gain, ratio jne.)
 
- Liian varovainen eq:n käyttö
 
- Turha gaten käyttö etenkin rumpujen kanssa
 
- Solo nappi päällä hiominen
 
- Gearin hankkiminen parantaa maagisesti miksauksen laatua. Olis kiva kun olis yks massiivinen pullonkaula minkä poistamalla miksaukset siirtyisi heti ammattitasolle.
 
- Tutoriaalien ja ohjeiden mukainen "oikeaoppinen" tapa tehdä asioita sen sijaan että käyttää korviaan (uskaltaisko nostaa yli 6db yläpäätä, missä järjestykses kompura ja equ pitäis oikeasti olla.. :)
 
- Deadlinet projekteille
 
Mikä on GEAR?
 
Mkä on kompura? Mikä sen ja EQ:n järjestys pitää olla?
 
tyhmiä kysymyksiä, mutta vasta opettelen miksausta.
 
Onko muuten masterointi siis se kaikki trackit yhteen miksatun raidan käsittelemistä vaikka EQ:lla? Mitä muita masteroinnissa käytetään yleensä? Filttereitä? Jotain muuta?
 
kiitos vastauksista!

Biitzilla: Mikä on GEAR?
 
Tässä tapauksessa tarkoittanee kaikkea miksauksessa käytettävää rautaa. Eli ideana on, että jos ostat vaikka hyvän kalliin analogikompuran, niin se ei välttämättä tarkoita, että sun miksaus kuulostais sen jälkeen paremmalta automaattisesti. (E: tai miksipä ei koskis softaa yhtälailla)
 
Mkä on kompura? Mikä sen ja EQ:n järjestys pitää olla?
 
Kompressori. Lyttää ääntä voimakkuuden osalta kasaan, eli kovat äänet tulee sen jälkeen verraten hiljempaa. Järjestys riippuu siitä mitä tekee. Testaile.
 
Onko muuten masterointi siis se kaikki trackit yhteen miksatun raidan käsittelemistä vaikka EQ:lla?
 
Esimerkiksi tota.
 
Mitä muita masteroinnissa käytetään yleensä? Filttereitä? Jotain muuta?
 
Esimerkiksi kompuraa, mutta kannattaa lueskella Studiotyöskentely-palstan pysyviä ketjuja. Löytyy parempia vastauksia myös tuohon kompura-asiaan.

Arkka: Tässä tapauksessa tarkoittanee kaikkea miksauksessa käytettävää rautaa. Eli ideana on, että jos ostat vaikka hyvän kalliin analogikompuran, niin se ei välttämättä tarkoita, että sun miksaus kuulostais sen jälkeen paremmalta automaattisesti. (E: tai miksipä ei koskis softaa yhtälailla)
 

 
Kompressori. Lyttää ääntä voimakkuuden osalta kasaan, eli kovat äänet tulee sen jälkeen verraten hiljempaa. Järjestys riippuu siitä mitä tekee. Testaile.
 

 
Esimerkiksi tota.
 

 
Esimerkiksi kompuraa, mutta kannattaa lueskella Studiotyöskentely-palstan pysyviä ketjuja. Löytyy parempia vastauksia myös tuohon kompura-asiaan.
 
OK kiitti.
 
Tällä palstallahan on heti alussa _FAQ: Masterointi - lyhyt oppimäärä
 
Kun masteroin kompressorilla kokonaan yhden vanhan biisini, niin sen soundi jotenkin tuli kompaktimmaksi ja napakammaksi. WOW. En osaa selittää, mutta lopputulos oli heti enemmän ammattimaisen kuuloinen.
 
Olen aina ajatellut että kompressoria käytetään vain yksittäisiin raitoihin. Ja koko biisiin käytettynä se latistaisi sen!

Ekat mitä tulee mieleen ois esim ihan ihmeelliset panorointiratkaisut, jokaisen raidan käsittely yksilöinä kokonaisuudesta välittämättä, isot eq-korostukset siellä missä niitä ei todellakaan tarvita, se et joka kanavalle tuli lyötyä ties millasta plugaria ilman syytä tai oikeeta käsitystä siitä mitä se tekee.
 
Alottelevalle miksaajalle sanoisin, että balanssien miettiminen sekä kompuran ja eq:n haltuunotto perusteellisesti ja sen taidon jatkuva kehittäminen ois aika kovia juttuja mihin keskittyä. Ja ehkä näitä tärkeempänä jopa lähtösoundien mietiskely.

Aleksir18: Olisi kiva kuulla teidän näkemyksiä ja aiheen sisäistä keskustelua siitä, mitä virheitä aloittavat miksaajat tekevät. Oletko itse sortunut virheisiin ja millaisiin? Aloitetaan keskustelu miksausvirheistä. Kyllä, tiedän että jokainen kappale sisältää ennakkoluulotonta kokeilua ja soundin hakua mutta sellaiset selkeät >virheet
 
Täällä on tullut todella hyviä vinkkejä. Osaan virheistä olen jo ehtinyt sortua. Osaa olen ymmärtänyt väistää.

Groovi:
B: Hyvä soittosuoritus
 
Pidän tätä itse aika tärkeänä. Ainakin perinteiset akustiset äänitykset kuten rummut, basso, kitarat ja muut on saatava soitettua just eikä melkein kohdalleen. Muuten kasa huojuu ja kuulostaa autotallille. Tokihan näitä voi koittaa pelastaa kvantisoinneilla ja varmaan jollain plugarilla. Myös käsin audioraidat taimiin perkaamalla "soitto" paranee paljon.
 
Jonkin verran omia ja muiden tuotoksia kuunnelleena on tarttunut korvaan epätarkasti soitettuja kohtia joista jää maku että yritetään soittaa liian vaikea juttu jota biisi ei edes tarvisi.

Juhani_t: Pidän tätä itse aika tärkeänä. Ainakin perinteiset akustiset äänitykset kuten rummut, basso, kitarat ja muut on saatava soitettua just eikä melkein kohdalleen. Muuten kasa huojuu ja kuulostaa autotallille. Tokihan näitä voi koittaa pelastaa kvantisoinneilla ja varmaan jollain plugarilla. Myös käsin audioraidat taimiin perkaamalla "soitto" paranee paljon.
 
Jonkin verran omia ja muiden tuotoksia kuunnelleena on tarttunut korvaan epätarkasti soitettuja kohtia joista jää maku että yritetään soittaa liian vaikea juttu jota biisi ei edes tarvisi.
 
Niin. Kumpi häiritsee lopuksi enemmän, huonot soundit vai pienet virheet soitossa?
Hyvä biisi kuulostaa todennäköisesti mukiinmenevältä rupisestikin soitettuna tai tallennettuna, ja huono biisi ihan kivalta, jos soundit ja miksaus ovat kohdallaan.
 
Täällähän on toisaalta niitä, joiden intressit ovat äänitystekniikassa, ja niitä, jotka ovat lähtökohdiltaan muusikoita.

Juhani_t: Pidän tätä itse aika tärkeänä. Ainakin perinteiset akustiset äänitykset kuten rummut, basso, kitarat ja muut on saatava soitettua just eikä melkein kohdalleen. Muuten kasa huojuu ja kuulostaa autotallille. Tokihan näitä voi koittaa pelastaa kvantisoinneilla ja varmaan jollain plugarilla. Myös käsin audioraidat taimiin perkaamalla "soitto" paranee paljon.
 
Jonkin verran omia ja muiden tuotoksia kuunnelleena on tarttunut korvaan epätarkasti soitettuja kohtia joista jää maku että yritetään soittaa liian vaikea juttu jota biisi ei edes tarvisi.
 
Tuo kaiken leikkely gridiin tappaa taatusti musiikin ja hyvät soittajat. Tietty elävyys soitossa laittaa musiikin elämään. Jos esim rummut on laitettu 100% gridiin ei se enään groovaa.

Ei sen tarvi millintarkasti gridissä olla. Silti kuitenkin tarkoin ja tiukasti soitettu. Mitä nopeampaa mörköoopperaa vedetään, sen helpommin menee mössöksi jos ei ole tarkkaa soittoa.

Tarvis olla esimerkkejä kun se vähän riippuu siitä puhutaanko kymmenistä millisekunneista vai vartista ;) Se "just eikä melkein" voi musta tarkoittaa myös vaikka sitä, että backbeat istuu "taskussa" ~10 ms myöhässä. Tai vaikka vastaavan edellä jos hakee draivia.

Varmaan kaikki on jo sanottu, mutta kommentoimpa tänne, että monet korjausehdotuksista liittyy enemmän sovittamiseen, soittamiseen ja äänittämiseen. Aika usein aloitteleva miksaaja myös miksaa vähintäänkin aloittelevan äänittäjän (usein itsensä) tuotoksia ja opettelee koko pakettia kerralla. Ja näinhän nämä roolit on nykypäivän yhden henkilön musiikkituotannoissa sulautuneet toisiinsa. Eri juttu jos sitten noviisi saisi käsiinsä huippustudiossa äänitetyt raidat (ja onhan näitä miksausharjoituspaketteja ja -kipailuja tarjollakin).
 
Itse varmaan kanssa sanoisin suurimpana virheenä omille tuotoksille kuuroutumisen. Korvat adaptoituu vinoutuneeseen balanssiin aika pian, joten referenssejä pitäisi osata kuunnella riittävän aikaisin. Toinen juttu on jonkin yksittäisen saundin hinkkaus soolona, kuuntelematta miten se vaikuttaa kokonaisuuteen.

Semmonen tuli mieleen, että kannattaa alottaa harjottelemaan ensin pienillä projekteilla ja pienillä raitamäärillä. Sit kun ne saa toimimaan, niin alkaa sitten miettimään monimutkasempia äänityksiä.
 
Ja toinen on äänityksen merkitys. Hyvät lähtösoundit on helppo saada istumaan yhteen, kuin että yrittää saada huonoja soundeja väännettyä kohdilleen.

Säätää/kuunnella liikaa yksittäisiä raitoja kuuntelematta useammin kokonaisuutta.

AoA: Säätää/kuunnella liikaa yksittäisiä raitoja kuuntelematta useammin kokonaisuutta.
 
Just. Äänittäminen on sellaista 1+1=3 ja 5+5=2 hommaa. Ei kannata luoda megalomaanista bassoraitaa, tajunnan räjäyttävää rumpuraidastoa ja hyytävän uljasta skittasoundia ja kuvitella, että niitä voi käyttää yhtäaikaa. Kokonaisuuden toimimiseksi
aina joidenkin osien on väistyttävä sivummas, jotta joku pääsisi loistamaan.

Kalmo: Just. Äänittäminen on sellaista 1+1=3 ja 5+5=2 hommaa. Ei kannata luoda megalomaanista bassoraitaa, tajunnan räjäyttävää rumpuraidastoa ja hyytävän uljasta skittasoundia ja kuvitella, että niitä voi käyttää yhtäaikaa. Kokonaisuuden toimimiseksi
aina joidenkin osien on väistyttävä sivummas, jotta joku pääsisi loistamaan.
 
Jep. Tulee aloitettua siitä että saa enimmäkseen kaikkia raitoja kuunnellen pelkällä vaiheilla(rummut) /balanssilla/paronoinnilla biisin soimaan tasapainoisesti alusta loppuun niin että biisi tulee hyvällä volumella mutta masterliu'un ollessa nollassa hirveästi klippaile. Tykästynyt säätämään enimmäkseen clipgaineilla tähän saakka. Kun näin biisi toimii tällä tavalla niin on hyvä lähtökohta alkaa miettimään mitä voisi korostaa, leikata, tasoittaa jne. ja hienosäätää sitten tarvittaessa kanavaliukujakin.