Notefix: Slowdiven kanssa aika samoila linjoilla.
Nykyaan musiikin markkinointi on paljon ammattimaisempaa. Kohderyhmien hallinnointi on aivan eri tasolla ja tietotekniikka on mullistanut paitsi levityksen, myös tutkimusdatan käytön. Koko ajan tulee tehokkaampia keinoja datan hyödyntämisessä. Samalla mediayhtiöiden crosspromotion kytkökset saavat halutut artistit tehokkaasti näkyville laajasti.
Myös musiikin tekeminen on muuttunut luonnollisesti. Hitit saadaan kohdennettua tarkasti kohderyhmiin ja bisneksessä on näkynyt hyviä tuloksia. Massat on hyvin saatu isojen yhtiöiden toimesta mukaan.
Kierto on nopeaa koska ärsykkeitä kuluttajille on paljon. Musiikkia tavallaan kuullaan, ei aina kuunnella. Sitä on kaiken tekemisen taustalla. Tavallaan se asettaa myös rajoituksia sille, millaista musiikkia tehdään.
Tämä siis koskee mainstream musajuttuja. Omaehtoinen tekeminen on sitten ihan eri juttu ja sitäkin löytyy nykyään paljon niille, jotka haluavat selliaista diggailla.
Tässä on paljon asiaa. Nykyinen populaarimusiikki on erilaista, kun ihmiset (yleistys) kuuntelevat musiikkia eri tavalla kuin ennen. Ainahan populaarimusiikissa on otettu keskimääräisten kuuntelijoiden kuuntelutottumukset huomioon. Ydin on tosiaan tämä. Musiikkia tavallaan kuullaan, ei aina kuunnella. Sitä on kaiken tekemisen taustalla. Tavallaan se asettaa myös rajoituksia sille, millaista musiikkia tehdään.
Onko se oikein tai väärin, on enemmän henkilökohtainen näkemys. Koskaan ei ole tehty niin paljoa hyvää musaa kuin nykyään. Ei tosin myöskään niin paljoa kakkaa musaa kuin nykyään. play-along-levyillä sama ilmiö on hauska. "one, two, three"n alla kuuluu jo paskajatsit, ikään kuin ennakkovaroituksena. - Epämuusikko |
Kalmo: Kadonneen levyn metsästäjät yms., Hectorin, Haarman, Jake Nymanin & tuoreempien kumppaneiden asiantuntevasti toimitetut, pitkät musaohjelmat ovat olleet aina rockin ystävälle kulttuurisia kultakimpaleita. On masentavaa, että kunnolla taustoitettujen ja toimitettujen, täysin soittolistojen ulkopuolella operoivien ohjelmien määrä on niin olematon nykyään.
Tarha Närhin Iskelmäradio, Kissankehto ja Kadonneen levyn metsästäjät, Pekka Laineen Ihmemaa, Tero Lietteen Rocktoimittajan illallinen,... Ja nekin ohjelmat vain viikonloppuisin la-su. Lopetin Ylen kusenpolttavien soittolistojen kuuntelun siirtymällä Ruotsin Radion musiikkipitoiseen kanavaan P4 Plus. Ei kusenpolttavuutta eri vuosikymmeniltä, ei soi päivän listahitit eikä onneksi suomalainen musiikki. |
Funkånaut
Prophet