| Aihe: Vesiohenteista pintakäsittelyä | 1 |
|---|
 MPU
18.12.2018 09:25:14 | |
|
Talkbassissa on pitkä ketju vesiohenteisten pintakäsittelymatskujen käytöstä. Tietenkään noita tuotemerkkejä ei meidän kaupoista löydy. Onko kukaan käyttänyt menestyksekkäästi vesiohenteisia lakkoja tai maaleja kitaranrakennuksessa? Tavoitteena kova, kiillotettava pinta. Olisiko joku parkettilakka riittävän kova tähän hommaan?
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee | |
Moi.
Ei ole kokemusta vesiohenteisten pintakäsittelyaineiden käytöstä, ammattimaisen automaalaamisen lopetin 90-luvun alussa juuri kun vesiohenteiset tunkivat markkinoille, ja koska perinteiset liuotinkamat ovat tutumpia ja niitä edelleen saa, niihin olen tyytynyt.
Sinänsähän asia ei mulle kuulu, mutta ihan mielenkiinnosta, mitä haet vesiohenteisuudella?
Ainakin omat kokemukset hiilivety tms.- vs. vesiohenteinen vastakkainasettelusta ovat ainakin toistaiseksi kääntyneet kokonaisuutta tarkastellen perinteisten kantille.
Ainoa osa-alue johon joskus vuosia sitten vakavissani vesiohenteisia ajattelin oli eräs erittäin katkeileva ruiskutushomma jossa ruiskun jatkuvat välipesut ottivat aikaaa ja ohenninta saman verran kuin maalauskin, mutta tuokin tuli loppujen lopuksi hoidettua perinteisin ainein koska tuli kuitenkin huomattavasti edullisemmaksi.
Parkettilakka saattaisi olla vaihtoehto, mutta pakkauskoot ovat yleensä etenkin kulutuskestävemmissä tuotteissa sitä luokkaa että jos ei joltain parkettiurakoitsijalta saa omiin purkkeihin, satsia ei edes teoriassa saa käytettyä instrumenttien pintakäsittelyyn ennen kuin kama menee vanhaksi.
T:Samuli | MPU
18.12.2018 11:04:55 | |
|
Haussa lähinnä se, että saisi järjellisellä kustannuksella tehtyä lakkauspaikan imurilla ilman räjähdysvaaraa. Lisäksi mieluusti vähentäisin liuotinkuormaa itselleni ja maapallukalle.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee | |
Moi.
MPU: Haussa lähinnä se, että saisi järjellisellä kustannuksella tehtyä lakkauspaikan imurilla ilman räjähdysvaaraa.
Virallista maalaamoa tai maalauspaikkaa viralliseen työtilaan ei ilman atex speksattua puhallinta voine enää rakentaa ellei voi etukäteen osoittaa että kipinöinnin mahdollisuutta ei poistokanavaan voi syntyä.
Eli käytännössä ilmatiivis alskakaapu jossa suojattu moottori ulkopuolella.
Tai käytetyillä materiaaleilla luotettavan tahon toimesta suoritettu VOC-mittaus tuotteilla joita aiotaan käyttää.
Sinänsä pelkän liuottimen vaihtaminen veteen ei maalisumun kokonais-voc-arvoa välttämättä laske lainkaan.
Myrkyllisyydestä puhumattakaan.
Kotiväkästyksiiin löytyy sitten paljonkin kipinöimättömiä puhallinvaihtoehtoja vaikkapa Feltemasta:
https://www.biltema.fi/veneily/vene … t/moottoritilan-tuuletin-2000040826
Himpun toki piikainen jos ja kun jonkinnäköinen suodatin on välissä, mutta helppoahan noita on kytkeä useampi rinnan.
Vaatii toki muuntajan, 12V värkki kun on, ja koska 80mm spirokanavaa ei kivuttomasti mistään enää saa, jonkinmoista teeseitsehenkeä vaatii kanavoiminenkin.
Jos käytetyt aineet eivät ole herkkiä staattisen sähkön purkauksille, muovikaapuja saa toki perinteisiinkin oikosulkumoottoreihin, mutta maksavat toki ihan toisella tapaa kuin nuo venetuulettimet.
MPU: Lisäksi mieluusti vähentäisin liuotinkuormaa itselleni ja maapallukalle.
Sinänsä kunnoitettava ajatus, mutta vaikka liuotin toki rutkasti keveneekin, etenkin akryylikamoissa jotka mulle on tutuimpia, vesiohenteisuus aiheuttaa päinvastaisen tarpeen niin perusaineessa kuin kovetteessakin.
Ainoastaan jos vaikkapa ruiskun pesuun joutuu syystä tai toisesta käyttämään ylettömästi tavaraa, ja vesiohenteinen tuote on mahdollista vedellä ruiskusta pestä (yleensä ei), tuolloin haitallisten aineiden kuorma toki hivenen vähenee.
Muuten ei, tai joutuu tinkimään pintakäsittelyn ominaisuuksista, tai käyttämään aikaa ja/tai korotettua lämpötilaa pinnan kovettamiseen.
Oli ohenne mikä tahansa, käyttökelpoiseen pintaan -jonka kuivumista ei tarvitse kuukausitolkulla odotella- päästäkseen joutuu joka tapauksessa käyttämään sen verran rankkoja aineita että henkilökohtainen aktiivihiili- tms. suojain on terveydestään huolta kantavalle pakollinen.
Itse käytän aina ylipainemaskeja, puoli- tai koko-, riippuen aineista ja altistusajasta.
T:Samuli | MPU
18.12.2018 16:58:12 | |
|
basisti1971: Moi.
Virallista maalaamoa tai maalauspaikkaa viralliseen työtilaan ei ilman atex speksattua puhallinta voine enää rakentaa ellei voi etukäteen osoittaa että kipinöinnin mahdollisuutta ei poistokanavaan voi syntyä.
Eli käytännössä ilmatiivis alskakaapu jossa suojattu moottori ulkopuolella.
Tai käytetyillä materiaaleilla luotettavan tahon toimesta suoritettu VOC-mittaus tuotteilla joita aiotaan käyttää.
Sinänsä pelkän liuottimen vaihtaminen veteen ei maalisumun kokonais-voc-arvoa välttämättä laske lainkaan.
Myrkyllisyydestä puhumattakaan.
Kotiväkästyksiiin löytyy sitten paljonkin kipinöimättömiä puhallinvaihtoehtoja vaikkapa Feltemasta:
https://www.biltema.fi/veneily/vene … t/moottoritilan-tuuletin-2000040826
Himpun toki piikainen jos ja kun jonkinnäköinen suodatin on välissä, mutta helppoahan noita on kytkeä useampi rinnan.
Vaatii toki muuntajan, 12V värkki kun on, ja koska 80mm spirokanavaa ei kivuttomasti mistään enää saa, jonkinmoista teeseitsehenkeä vaatii kanavoiminenkin.
Jos käytetyt aineet eivät ole herkkiä staattisen sähkön purkauksille, muovikaapuja saa toki perinteisiinkin oikosulkumoottoreihin, mutta maksavat toki ihan toisella tapaa kuin nuo venetuulettimet.
Sinänsä kunnoitettava ajatus, mutta vaikka liuotin toki rutkasti keveneekin, etenkin akryylikamoissa jotka mulle on tutuimpia, vesiohenteisuus aiheuttaa päinvastaisen tarpeen niin perusaineessa kuin kovetteessakin.
Ainoastaan jos vaikkapa ruiskun pesuun joutuu syystä tai toisesta käyttämään ylettömästi tavaraa, ja vesiohenteinen tuote on mahdollista vedellä ruiskusta pestä (yleensä ei), tuolloin haitallisten aineiden kuorma toki hivenen vähenee.
Muuten ei, tai joutuu tinkimään pintakäsittelyn ominaisuuksista, tai käyttämään aikaa ja/tai korotettua lämpötilaa pinnan kovettamiseen.
Oli ohenne mikä tahansa, käyttökelpoiseen pintaan -jonka kuivumista ei tarvitse kuukausitolkulla odotella- päästäkseen joutuu joka tapauksessa käyttämään sen verran rankkoja aineita että henkilökohtainen aktiivihiili- tms. suojain on terveydestään huolta kantavalle pakollinen.
Itse käytän aina ylipainemaskeja, puoli- tai koko-, riippuen aineista ja altistusajasta.
T:Samuli
Maski tottakai on naamalla aina maalia suhutellessa tai muita myrkkyjä lotratessa. Virallista maalauspaikkaa en ole tekemässä, autotalliolosuhteissa operoin. Talkbassin tyypit ovat saaneet liuotinohenteisia lakkoja vastaavia pintoja aikaiseksi, siksi itsekin kiinnostuin.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee | |
Moi.
MPU: Maski tottakai on naamalla aina maalia suhutellessa tai muita myrkkyjä lotratessa.
Noin veikkasinkin koska tiedän mitä muita litkuja käsittelet, kommentti oli lähinnä suunnattu viestiketjua passiivisesti lukeville.
MPU: Virallista maalauspaikkaa en ole tekemässä, autotalliolosuhteissa operoin.
Tuossa tapauksessa tekisin samoin kuin itsekin tulen tekemään kunhan saan aikaiseksi viritellä aikoja sitten dyykkaamani rosterisen sairaalavetokaapin harrastetiloihini, joku tavallinen keskipakopuhallinkaapu ulos.
Palopellin kun vielä laittaa läpivientiin kuten aina tuonkaltaisiin poistoihin kannattaa laittaa, on paloturvallisuus hyvällä tolalla.
Perhospeltihän noihin kannattaa myös laittaa estämään hallitsematon virtaus kun laitetta ei käytetä, ja tuo estää mahdollisen räjähdyksen pääsyn putken sisätilan puoleiseen päähän.
MPU: Talkbassin tyypit ovat saaneet liuotinohenteisia lakkoja vastaavia pintoja aikaiseksi, siksi itsekin kiinnostuin.
Tottahan vesiohenteisillakin hyvää pintaa saa aikaiseksi, mutta ottaa usein aika paljon kokeilupintakäsittelyitä ja/tai kompromissejä että pääsee haluamaansa lopputulokseen.
Tuostakin syystä olen yksittäispuuhasteluissa aina luottanut perinteisiin menetelmiin joissa epävarmuustekijät voi minimoida vaikka kehitys olisikin jo ajanut käytettyjen menetelmien ohitse.
Tai ainakin saanut kiinni.
T:Samuli | MPU
19.12.2018 16:17:35 | |
|
Juu en välttämättä halua tehdä kuukauden koeponnistuksia muutaman soittimen takia, siksi kysely josko joku jo olisi löytänyt toimivan tuotteen. Joku tuollainen kuvailemasi kaltainen vetokaappi minullakin on ajatuksissa, mahdollisesti jotenkin helposti purettava ja kasattava, talli kun ei ole pelkässä soitinverstaskäytössä.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee | |
Kitaranrakennusoppaassa sanottiin että automaalit soveltuvat hyvin ja tämän ohjeen mukaan menin paikalliseen maalikauppaan. Möivät jotain massaa (muistelisin että käyttivät sanaa massa, ei maali, mutta maalilta se maallikolle näytti) joka oli vesiohenteista. Päälle siihen tosin tuli kemikaaliohenteinen PU-lakka. Kyseessä oli minun ensimmäinen maalausprojekti ja usko meinasi loppua. Mutta lopputulos oli kyllä hyvä, mutta en käytä kyllä enää tuota menetelmää. Syynä oli se pohjamaali joka ei tainnut sopia minun ruiskulle ja eikä luultavasti puulle. Se oli kuulemma isommalle suuttimelle.
.mika |  kojones
20.12.2018 09:35:42 (muokattu 20.12.2018 09:36:58) | |
|
msalmela: Kitaranrakennusoppaassa sanottiin että automaalit soveltuvat hyvin ja tämän ohjeen mukaan menin paikalliseen maalikauppaan. Möivät jotain massaa (muistelisin että käyttivät sanaa massa, ei maali, mutta maalilta se maallikolle näytti) joka oli vesiohenteista. Päälle siihen tosin tuli kemikaaliohenteinen PU-lakka.
Tää taitaapi olla nimeltään kakskerrosmassa ja ihan toimivaa tavaraa, 2k lakkaa voi vetää päälle jo 30-60 min kuluttua.
https://www.nettimaalikauppa.fi/Les … kerrosmassa-05L-tai-isompi-maeaerae
Ja paikallisesta oon ostanut ihan pikkusatseja. | |
basisti1971:
Parkettilakka saattaisi olla vaihtoehto, mutta pakkauskoot ovat yleensä etenkin kulutuskestävemmissä tuotteissa sitä luokkaa että jos ei joltain parkettiurakoitsijalta saa omiin purkkeihin, satsia ei edes teoriassa saa käytettyä instrumenttien pintakäsittelyyn ennen kuin kama menee vanhaksi.
T:Samuli
Mitähän lakkaa mahdat tarkottaa, kun saahan noita "parkettilakkoja" jos jonkin moista, vaikka litran purkeissa.
Vai onko kyseessä jokin muu kuin polyuretaani-akrylaattilakka, mitä nuo kuluttajaversiot tuntuis olevan kaikki? | |
Moi.
msalmela: Möivät jotain massaa (muistelisin että käyttivät sanaa massa, ei maali, mutta maalilta se maallikolle näytti) joka oli vesiohenteista.
Kuten tuossa ylläkin jo todettiin, massa on nimitys jota ainakin 30 vuotta on käytetty kaksikerrosmaalien lakan alle tulevasta pigmenttikerroksesta.
Maali-nimitys olisi harhaanjohtava, koska noita massoja ei voi sellaisenaan valmiin pinnan aikaansaamiseen käyttää.
msalmela: Kyseessä oli minun ensimmäinen maalausprojekti ja usko meinasi loppua. Mutta lopputulos oli kyllä hyvä, mutta en käytä kyllä enää tuota menetelmää.
2K-menetelmä ei ole sieltä helpoimmasta päästä ensikertalaiselle, mutta etenkin metalliväreillä käytännössä harrastelijan ainoa vaihtoehto saada siistiä pintaa aikaiseksi.
Syystäkin tuo menetelmä on käytetyin ja materiaalien saatavuus parasta, niin harrastelijoilla kuin ammattilaisillakin.
msalmela: Syynä oli se pohjamaali joka ei tainnut sopia minun ruiskulle ja eikä luultavasti puulle. Se oli kuulemma isommalle suuttimelle.
Kun instrumenttien pintakäsittelystä ruiskuttamalla puhutaan, käytännössä mikään muu kuin filleri- tms. pohjamaali ei suoraan puulle käy, syyt on pakko sulkea tavalla tai toisella.
Varsin erikoista massaa on sitten ollut, itse olen aina maalannut niin massat kuin lakankin samoilla ruiskuilla.
Massa ohennetaa usein vielä lirummaksi kuin lakka, kalvonpaksuuden kun ei tarvitse olla kuin murto-osa lakan paksuudesta, ja ovat yleensa varsin peittäviä.
T:Samuli | |
Moi.
Tinnittus: Mitähän lakkaa mahdat tarkottaa, kun saahan noita "parkettilakkoja" jos jonkin moista, vaikka litran purkeissa.
Vai onko kyseessä jokin muu kuin polyuretaani-akrylaattilakka, mitä nuo kuluttajaversiot tuntuis olevan kaikki?
Kuluttajaratkaisuissa ei yleensä ole tarvetta vastaaviin kulutuskestävyyksiin kuin julkisiin tiloihin tarkoitetuissa parkettilakoissa.
Joten kiilto- ja tasoittuvuusastekin jää usein heikommaksi kuin mihin soitinrakennuksessa yleensä pyritään.
En ole työkseni parkettilakkauksia tehnyt, mutta epoksi- ja akryylilakkoja ovat muistaakseni työmailla olleet, ja pakkauskoot 20-200l.
En kyllä muista koskaan vesiohenteisina noita(kaan) nähneeni, tai ainakaan asiaan kiinittäneeni huomiota, mutta verraten varmasti niitäkin markkinoilla on.
T:Samuli | |
basisti1971: Moi.
Varsin erikoista massaa on sitten ollut, itse olen aina maalannut niin massat kuin lakankin samoilla ruiskuilla.
Massa ohennetaa usein vielä lirummaksi kuin lakka, kalvonpaksuuden kun ei tarvitse olla kuin murto-osa lakan paksuudesta, ja ovat yleensa varsin peittäviä.
T:Samuli
Massa ja lakka meni samalla pienellä suuttimella. Pohjamaali olisi tarvinnut isomman jota minulla ei ollut. Asian sain selville vasta myöhemmin. Pohjamaali oli jotenkin paksuna kerroksena ja paakkujakin taisi olla. Mutta hiomalla tasaiseksi. Parin uusintakierroksen jälkeen lopputulos oli kyllä hieno.
.mika | |
Moi.
msalmela: Massa ja lakka meni samalla pienellä suuttimella. Pohjamaali olisi tarvinnut isomman jota minulla ei ollut. Asian sain selville vasta myöhemmin. Pohjamaali oli jotenkin paksuna kerroksena ja paakkujakin taisi olla. Mutta hiomalla tasaiseksi. Parin uusintakierroksen jälkeen lopputulos oli kyllä hieno.
.mika
Ok, ymmärsin väärin.
Pohjamaalille on harrastelija-automaalareillakin yleensä ihan oma ruiskunsa.
Varsin usein ruiskuksi valkkautuu joku markettihalpis koska pinnanlaadulla ei ruiskukittien ja täyttävien pohjamaalien kanssa suhautellessa yleensä ole suurta merkitystä.
Todella harvoja poikkeuksia lukuunottamatta pohjamaali hiotaan aina kevyesti, ruiskukitit aina.
Jos käytettävissä ei ole kuin yksi ruisku, valtaosa tartuntapohjamaaleista ohenee ihan samalla tapaa kuin massat, lakat ja pintaväritkin, mutta runsaasti ohennettaessa ohenteiden yhteensopivuuteen ja lepoaikoihin tulee kiinittää erityistä huomiota.
Yleinen ja käytetty kikka kolinakannuillakin on lisätä pohjamaaliin 5-20% lakkaa.
Tuolloin on toki varminta käyttää samantyyppisiä ja mieluiten saman merkkisiä tuotteita raakapinnasta loppupintaan.
T:Samuli | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
