Rock, pop, alternative ›

HaloOfFlies: Uusi single Outsiders ensi vuonna ilmestyvältä Night Thoughts-nimiseltä uudelta studiolevyltä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=AL15Nvlf7ZU
 
Tykkäsin! Sen verran pessimistimulkku olen, että odotukset olivat nollassa, mutta tämän maistiaisen takia tulee tarkastettua tuleva levy.

Itselläni odotukset olivat suht korkealla satunnaisiin live-vetoihin pohjautuen eikä joutunut pettymään.
 
Olen nähnyt asian jotakuinkin niin, että oli Bullerin Edin tuottamisesta sitten mitä mieltä tahansa, niin hänen vahtivuorollaan Suede ei epäonnistu. Ja taannoinen taukokin teki hyvää siinä mielessä, että tietävät varmasti itsekin paremmin mitä kulloinkin haluavat oikeasti tehdä ja saavuttaa; Andersonkin on jutellut viime vuosina yksinomaan niitä "oikeita asioita". Jo Bloodsports oli juuri sitä mitä luvattiin, fantastinen levy hienoine b-puolineen jos vain unohtaa tai antaa anteeksi täysin päinperseisen masteroinnin. Ja noin neljän kuuntelukerran jälkeen, myös Night Thoughts on osoittautumassa varsin kilpailukykyiseksi äänitteeksi.
 
Huonoja biisejä ei levyltä löydy, kaikelle on paikkansa. Korkeintaan miksauksista voi keksiä purnattavaa. Ekalla kuuntelulla ajattelin - tarkemmin What I'm Trying to Tell You'n paikkeilla - että tämä saattaa olla nyt se Sueden The Queen is Dead -moment, jossa ihan riittävän hyviä ideoita on ryssitty studion puolella merkillisillä sovitusratkaisuilla, mutta sittemmin vakuutuin melkein kaikesta mitä kuulokkeista kuului. En siis ihan kaikesta, mutta melkein kaikesta.
 
Minäpä annan levylle täydet pisteet, 5/5, tuosta noin vaan. Kukaan elämäniloinen tai musiikkia oikeasti arvostava ei pysty levyä kritisoimaan vilpittömästi. Aina voi teeskennellä kyllästynyttä ja vaatia aina vain enemmän niiden vanhojen levyjen varjolla, mutta mitään mieltä siinä ei ole. Suede is the real deal, pessimistien on vain hyväksyttävä se. Kukaan ei osaa tehdä samanlaista musiikkia kuin Suede. Oli kitaristina sitten Butler tai Oakes, aivan se ja sama, sillä ketkään muut eivät osaa käyttää kitaroita yhtä oikein.

Bowieta en koskaan erityisemmin digannut, mutta nykyään alkaa kuulla miten paljon Suede lainasi Bowielta. Suedesta pidän, varsinkin alkupään levyistä.

On kyllä pitkästä aikaa Suedelta hyvä levy.

PekkaM: On kyllä pitkästä aikaa Suedelta hyvä levy.
 
Joo, ei ole kolmeen vuoteen tullut näin hyvää levyä.

carnation: Joo, ei ole kolmeen vuoteen tullut näin hyvää levyä.
 
Rölö. Olis pitänyt tarkentaa ettei sitten Dog Man Starin.

casanova: Itselläni odotukset olivat suht korkealla satunnaisiin live-vetoihin pohjautuen eikä joutunut pettymään.
 
Olen nähnyt asian jotakuinkin niin, että oli Bullerin Edin tuottamisesta sitten mitä mieltä tahansa, niin hänen vahtivuorollaan Suede ei epäonnistu. Ja taannoinen taukokin teki hyvää siinä mielessä, että tietävät varmasti itsekin paremmin mitä kulloinkin haluavat oikeasti tehdä ja saavuttaa; Andersonkin on jutellut viime vuosina yksinomaan niitä "oikeita asioita". Jo Bloodsports oli juuri sitä mitä luvattiin, fantastinen levy hienoine b-puolineen jos vain unohtaa tai antaa anteeksi täysin päinperseisen masteroinnin. Ja noin neljän kuuntelukerran jälkeen, myös Night Thoughts on osoittautumassa varsin kilpailukykyiseksi äänitteeksi.
 
Huonoja biisejä ei levyltä löydy, kaikelle on paikkansa. Korkeintaan miksauksista voi keksiä purnattavaa. Ekalla kuuntelulla ajattelin - tarkemmin What I'm Trying to Tell You'n paikkeilla - että tämä saattaa olla nyt se Sueden The Queen is Dead -moment, jossa ihan riittävän hyviä ideoita on ryssitty studion puolella merkillisillä sovitusratkaisuilla, mutta sittemmin vakuutuin melkein kaikesta mitä kuulokkeista kuului. En siis ihan kaikesta, mutta melkein kaikesta.
 
Minäpä annan levylle täydet pisteet, 5/5, tuosta noin vaan. Kukaan elämäniloinen tai musiikkia oikeasti arvostava ei pysty levyä kritisoimaan vilpittömästi. Aina voi teeskennellä kyllästynyttä ja vaatia aina vain enemmän niiden vanhojen levyjen varjolla, mutta mitään mieltä siinä ei ole. Suede is the real deal, pessimistien on vain hyväksyttävä se. Kukaan ei osaa tehdä samanlaista musiikkia kuin Suede. Oli kitaristina sitten Butler tai Oakes, aivan se ja sama, sillä ketkään muut eivät osaa käyttää kitaroita yhtä oikein.
 
Allekirjoitan täysin. Loistava levy.

Parasta vähään aikaan.
 
tähti tähti tähti tähti tähti

Juoppis: Parasta vähään aikaan.
 
tähti tähti tähti tähti tähti
 
Huomenna hakemaan Äksästä. Veriurheilut oli jo ihan hyvä levy, tämä kuulemma kovempi. Odotukset on aika tanakan maltilliset.

Tänään hain postista ja odottaa ensikuunteluaan. Pitää laittaa sitten vähän ajatuksia levystä.

Outsiders ja Tight Rope parhaat biisit uudelta lätyltä.

Ai helvetti, hienoa ja kuulasta kertomaa koko levy läpeensä. Ainakin näin parin kerran puolesta, ja etenkin miellyttää dogmanstarmainen levyllinen biisejä, jotka kuulostavat muodostavan jonkinlaisen kokonaisuudenkin. Jännä miten tältä bändiltä ei pitänyt tulla New Morningin jälkeen mitään relevanttia, ja nyt on jo kaksi mainiota levyä ulkona. Itse tykkään tästä enemmän kuin edellisestä. Ainoa marisemisen arvoinen asia on takakannen biisilista, josta ei saa ilman otsalamppua mitään selvää - niin tummaa tekstiä tummalla pohjalla. Häiritsee.

Kyllä on loistava levy tämä uusi. Parhaiten iskee monessa biisissä loppuun jätetty C-osa, joka nostaa biisin uusiin sfääreihin. Niin kuin I don't know how to reach you-biisin lopussa alkava "I never thought it would happen...", loistavalla sointukierrolla. Silkkaa hunajaa korville.
What I'm trying to tell you muistuttaa hieman The Beautiful Ones -hittiä, varsinkin lopun "La la lalala" laulut. Ja Outsiders vain kasvaa paremmaksi koko ajan kaikessa suoraviivaisuudessaan.

HaloOfFlies: Onkos uusi Suede-albumi The Blue Hour löytänyt tietään vielä Mnettiläisten levyhyllyyn? Bändihän saapuu kesällä Sideways-festivaaleille keikalle.
 
Vähän jäi kesken levyn kuuntelu. Ei se huono ollut, mutta loistavahkon Night Thoughtsin jälkeen pienoinen pettymys. Wastelands, Life is Golden ja eritoten Flytipping jäivät parhaiten mieleen. Kyllä tuolle vielä mahdollisuuden antaa, viimeistään ennen Sidewaysin keikkaa, jonne on päästävä. Bändi on kuitenkin ollut vedossa, Brettin ääni kestää ja Night Thoughtsin lauluja en ole livenä päässyt kuulemaankaan. Ehkä uudenkin levyn raidat aukeavat paremmin, tosin varmaan aika hittivetoista keikkaa veikkaan. Asphalt World olisi hieno kuulla livenä, siihen mukaan We are the Pigs ja Heroine, niin voisin lähteä keikalta hymyillen.

Ei oo tullu pitkään aikaan Suedea kuunneltua, mutta lempparilevyni heiltä ovat ehdottamasti Dog Man Star ja A New Morning. Molempia olen kuunnellut vaikka missä mielialoissa/tiloissa. Ja joskus jopa suomensin kaikki Dog Man Starin lyriikat.
Mutta siis A New Morning oli mulle uuden ja paremman elämänvaiheen merkki. One Hit To The Body ja Lonely Girls ja Positivity ovat suosikkini siltä levyltä.
Dog Man Starilta suosikkini ovat: The Power, Still Life, We Are The Pigs ja New Generation.

Luin Coal Black Mornings-kirjan, Brett kirjoittaa hyvin muutakin kuin lauluja.
En tiedä onko mikään muu bändi tehnyt niin hyviä levyjä comebackin jälkeen kuin nuo Sueden kolme viimeisintä.

blckgrshill: Luin Coal Black Mornings-kirjan, Brett kirjoittaa hyvin muutakin kuin lauluja.
En tiedä onko mikään muu bändi tehnyt niin hyviä levyjä comebackin jälkeen kuin nuo Sueden kolme viimeisintä.
 
Kas en tiennytkään, että kirjan on rykäissyt. Nuo kolme uusinta levyä ovat kyllä älyttömän tasokkaita. Ehkäpä jopa bändin parhaat levyt.

Se on eka osa Brett Andersonin elämäkertasarjaa. Toinen osa ilmestyy pian.
Suomeksi se on Hiilenmustat aamut.

WolleForever: Se on eka osa Brett Andersonin elämäkertasarjaa. Toinen osa ilmestyy pian.
Suomeksi se on Hiilenmustat aamut.
 
Perin intiimille tasolle uppoutuvaa omakohtaista tarinaa näiden kirjojen suomentamisesta: https://creat.fi/2020/sirje-niitepold-naissa-sanoissa-on-han/