Kitarat: kitarakamat ›

Osaan jo suhteellisen hyvin soittaa kitaraa ja etenkin akustista. Kuitenkin haluaisin hankkia uuden sähkökitaran, mutta en tiedä minkä mallisen. Minulta löytyy feikki ja halpa stratocaster. En ole varma kannattaako siinä mallissa pysyä vai hommaisin esimerkiksi telecasterin, lespan tai doupple neckin. Soittan musiikkia laidasta laitaan, mutta en hirveän heviä settiä. Etenkin 80-luvun sukkahousu rock on lähellä sydäntä.

Olisi kiva jos joku minua viisaampi kertoisi vähän enemmän mitä eroja noilla kitara tyypeillä on ja millaista musiikkia yleensä soitetaan!

Tämä se on aikamoinen suo. :)
 
Kitaran body vaikuttaa ergonomiaan eli miltä kitara tuntuu soitettaessa. Kannattaa huomioida myös tuntuma niin seisoen kuin istualtaan soitettaessa. Mikään muoto ei ole toistaan parempi, vaan asia on puhdas makukysymys.
 
Kaulassa kannattaa huomioida profiili, radius ja nauhojen koko. Nämä pitäisi itse kokeilla, aika mahdotonta sanoa, mikä on toiselle sopivin. Näissäkin pääsee helpoimmalla, kun kokeilee kitaraa, että onko se kaula itselle hyvä, eikä turhaan stressaa spekseistä.
 
Mikrofoneilla on iso vaikutus. Single coilin ja humbuckerin soundissa on eroa, mutta nämä ovat taas makuasioita. Samoin mikin teho vaikuttaa soundiin. Nyrkkisääntönä, että mitä tehokkaampi mikki, sen säröisempi soundi ja single coil on ohuempi ja heleämpi kuin humbucker. Kuitenkin mikkitarjontaa on niin paljon, että mikkityypistä huolimatta saa lähes kaikenlaisia soundeja.
 
Erilaisilla kitaroilla on omat soundinsa johtuen rakenneratkaisuista, puista ja käytetyistä osista. Kaikilla kitaroilla on soitettu vähän kaikkea musiikkia, etten rajaisi mitään kitaraa pois soitetun musatyylin perusteella. Väittäisin, että melkein millä kitaralla vaan pääsee maaliin, kun hankkii oikeanlaiset mikrofonit. Ja jos tarvitsee vibrakampea, niin sitten toki sellainen pitää olla kitarassa, jne..

Sähkökitaralla soitetaan yleensä länsimaista populaarimusiikkia. Sen soittamiseen käy ihan hyvin feikki-strato. Pohdi; mitä et voi toteuttaa nykyisellä setupilla ja miksi et.

niilo23: Osaan jo suhteellisen hyvin soittaa kitaraa ja etenkin akustista. Kuitenkin haluaisin hankkia uuden sähkökitaran, mutta en tiedä minkä mallisen. Minulta löytyy feikki ja halpa stratocaster. En ole varma kannattaako siinä mallissa pysyä vai hommaisin esimerkiksi telecasterin, lespan tai doupple neckin. Soittan musiikkia laidasta laitaan, mutta en hirveän heviä settiä. Etenkin 80-luvun sukkahousu rock on lähellä sydäntä.

Olisi kiva jos joku minua viisaampi kertoisi vähän enemmän mitä eroja noilla kitara tyypeillä on ja millaista musiikkia yleensä soitetaan!
 
Ei se kitaran mallista jää kiinni. Stratocaster on vuosikymmenien ajan todistettu taipuvan moneen ja vaikka osittain mielipidealueella liikutaankin, niin mielestäni Strato on selvästi monipuolisempi kuin LP ja Tele. Kaksikaulaiset unohtaisin heti alkuunsa, koska yksikaulainen on vain niin paljon kätevämpi roudata ja soittaa. Kaksikaulainen on parhaimmillaan keikalla luomassa kitaravelhon visuaalista vaikutelmaa.
 
Niin kauan, kun et vielä oikein itsekään tiedä, mitä etsit, niin kukaan ei oikein voi antaa osuvia neuvoja. Jos osaisit kertoa vähän enemmän siitä, mikä nykyisessäsi mättää tai mitä etsit seuraavalta kitaralta, niin se helpottaisi neuvojen antajan tehtäviä. Suosittelen kokeilemaan erilaisia kitaroita ja ostamaan sellaisen, jonka arvo ei tipu nopeasti, koska helposti se seuraavakin kitarasi on väliporras matkalla kotiin.

Hyvin usein paras tapa alkaa selvittelemään kitaramallien eroja on se, että menee ihan sinne soitinliikkeeseen testailemaan erilaisia kitaroita. Saattaa se nettiarvoisteluissa ja nettikeskusteluissa tullut mielikuva muuttua aika lailla, kun pääsee käytännössä kokeilemaan.
 
Voi hyvin olla, että strato on mallina tämän ketjun aloittajalle juuri se oikea tai sitten ei. Mikäli nykyinen kitara on erittäin halvasti tehty, eikä sitä ole säädetty kohdalleen, voi se olla hankalahko soitettava. Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että edullinenkin kitara voi olla kohtuullisen ok, jos se on saatu säädettyä huippuunsa. Useimmiten laadukkaammassa kitarassa on jo kaikki osat hieman parempaa laatua ja todennäköisyys on suurempi siihen, että sen saa säädettyä todella hyviin säätöihin soittajan mieltymysten mukaisesti.
 
Tuossa jo aiemmissa kirjoituksissa tuli hyvin esille se, että kitaran kaikilla osilla on vaikutusta siihen miltä kitara tuntuu soittaa eri asennoissa ja samoin kaulan skaala, radius, kaulaprofiili ja nauhojen koko vaikuttavat soittotuntumaan. Näitä asioita ei pysty netissä neuvomaan, eikä tietämään toisen puolesta mikä on kullekin ihmiselle se sopivin malli.
 
Soitinliikkeessä (Oulussa suosittelisin ainakin kitarapajaa, vaikka siellä ei olekaan ne halvimmat kitarat) vastuullinen myyjä ei edes anna kätösiin huonoissa säädöissä olevaa kitaraa. Netistä ostettaessa säädöt ovat täysin tuurista kiinni samoin kuin käytetyissä kitaroissa. Toki varmaan aika moni muusikoiden.netin vanha konkari osaa kyllä säätää kitaran oikein, mutta jostain tori.fi/huutonet-kauppapaikoissa se on ihan tuurista kiinni. Soitinliikkeeseen voi myös viedä mukanaan oman nykyisen kitaran, jotta voi vertailla sitä liikkeen kitaroihin. Siinä huomaa erot aika hyvin ja asiantunteva myyjä voi myös vilkaista, että onko omassa vanhassa kitarassa edes perussäädöt oikein. Ei ehkä ala sitä kitaraa ilmaiseksi säätämään, mutta voi ainakin kertoa onko kaulan relief oikein ja kielet sopivalla korkeudella jne jne.
 
EDIT: Täältä löytyy englanninkieliset ohjeet straton säätämiseen:
https://support.fender.com/hc/en-us … up-my-Stratocaster-guitar-properly-
 
Kaksi aivan perussäätöä voidaan tarkastaa Stratosta seuraavasti:
1) Kaulan kaarevuus (neck relief)
-Laita capo 1. nauhaväliin, jolloin kieliä painetaan ikäänkuin ensimmäiseltä nauhalta
-Paina sormella paksu E-kieli viimeiseen nauhaan kiinni (taitaapi olla stratossa 21 tai 22. nauha.
-Mittaa 8. nauhan kohdalta nauhan yläpinnan ja kielen alapinnan välinen etäisyys. Tämä on relief.
-Reliefin tulisi olla luokkaa 0.10mm-0.30mm (Fenderin suositus 0.20-0.30mm)
-Reliefiä voi muuttaa säätämällä kaularautaa.
Tässä kuva: http://photobucket.com/gallery/user … HXzM2OTJfenBzaGg0Z3FmYWkuanBn/?ref=
 
2) Kielten korkeus (action)
-Älä laita mitään capoa kaulaan tai paina mitään kieliä
-Mittaa 12. nauhan ja kielten alapinnan välinen etäisyys
-Etäisyyden tulisi olla Paksun E-kielen kohdalla 1.6-2.0mm ja ohuen E-kielen kohdalla 1.2-1.6mm. Ja tietenkin muiden kielten siltä väliltä siten, että etäisyys pienenee paksusta E-kielestä ohueen E-kieleen päin siirryttäessä.
-Kielten korkeutta voi säätää säätämällä tallapalojen korkeutta.
Tässä kuva: https://www.guitaranswerguy.com/wp- … /uploads/2018/01/action_high_E1.jpg

Laulava Kylätohtori:
 
Erilaisilla kitaroilla on omat soundinsa johtuen rakenneratkaisuista, puista ja käytetyistä osista. Kaikilla kitaroilla on soitettu vähän kaikkea musiikkia, etten rajaisi mitään kitaraa pois soitetun musatyylin perusteella. Väittäisin, että melkein millä kitaralla vaan pääsee maaliin, kun hankkii oikeanlaiset mikrofonit. Ja jos tarvitsee vibrakampea, niin sitten toki sellainen pitää olla kitarassa, jne..
 
Mitä enemmän suostuu prosessoimaan soundia eri muljuttimilla niin sitä enemmän saa irti eri variaatioita vaikka omistaisi vain yhden kitaran. Jos signaaliketju on yksinkertainen niin sitten ei. Stratosta ei saa Les Paulin soundia vaikka mitkä mikit laittaisi. Kaulaliitos ja puun määrä pakottaa liikaa. Eikä niistä kummastakaan jynkytys ahtomättöä. Sanoisin että jos ei halua prosessoida liikaa niin rokkiin riittäisi 4 kitaraa. Strato 2 kelaisella tallamikillä, Les Paul ja sitten joku sveitsin linkkari tyyppinen Jacksoni jossa on keskellä single coil ja muut mikit saa puolitettua. Neljäntenä varmaan se aktiivi EMG kampi_ritsa. Eiköhän noilla hoidu kaikki tyylilajit.

joku muu sikko: Mitä enemmän suostuu prosessoimaan soundia eri muljuttimilla niin sitä enemmän saa irti eri variaatioita vaikka omistaisi vain yhden kitaran. Jos signaaliketju on yksinkertainen niin sitten ei. Stratosta ei saa Les Paulin soundia vaikka mitkä mikit laittaisi. Kaulaliitos ja puun määrä pakottaa liikaa. Eikä niistä kummastakaan jynkytys ahtomättöä. Sanoisin että jos ei halua prosessoida liikaa niin rokkiin riittäisi 4 kitaraa. Strato 2 kelaisella tallamikillä, Les Paul ja sitten joku sveitsin linkkari tyyppinen Jacksoni jossa on keskellä single coil ja muut mikit saa puolitettua. Neljäntenä varmaan se aktiivi EMG kampi_ritsa. Eiköhän noilla hoidu kaikki tyylilajit.
 
Itse olen kyllä sitä mieltä, että rokkiin riittää yksikin kitara, ilman mitään prosessointiakin. Ei les paul tai stratocaster -soundi ole olennainen juttu, vaan olennaista oma soundi ja sen käytön hallitseminen. Onhan näitä korkeankin profiilin soittajia vähän siellä sun täällä, jotka soittava lähes pelkästään yhdellä kitaramallilla ja yksinkertaisella signaalitiellä rokkia laidasta laitaan.
 
Vierastan myös sen määrittelyä, mitä jollakin kitaralla voi ja ei voi soittaa. Kun kuuntelee vaikka sitä kaikkea musiikkia, mitä Jim Root, Ritchie Kotzen, Keith Richards ja Brad Paisley soittavat Telecasterillä, niin siinä on aika tavalla pelikenttää katettu. Tai sitten Les Paul... Herra Paul itse, Zakk Wylde, Joe Bonamassa...
 
https://youtu.be/Wrj8LQ7Cp2Y

En lähtis suosittelemaan kitaraa musiikkityylin perusteella. Jos Sä oot sillä stratolla pärjännyt, niin toki Sä voit "ostaa paremman", tai jos asut lähistöllä, niin säädetään se Sun "halpa feikki" niin hyväks ku pystyy - ehkä sit jatkatkin sillä?
 
Tai sit ostat jonkun ja myyt myöhemmin toisen (huonomman = sen mistä vähemmän diggaat) pois. Ja kohta sama uudestaan. Mä luulen, että valtaosa soittajista täällä "harrastaa" jtn vastaavaa..?

jaripat: En lähtis suosittelemaan kitaraa musiikkityylin perusteella. Jos Sä oot sillä stratolla pärjännyt, niin toki Sä voit "ostaa paremman", tai jos asut lähistöllä, niin säädetään se Sun "halpa feikki" niin hyväks ku pystyy - ehkä sit jatkatkin sillä?
 
Tai sit ostat jonkun ja myyt myöhemmin toisen (huonomman = sen mistä vähemmän diggaat) pois. Ja kohta sama uudestaan. Mä luulen, että valtaosa soittajista täällä "harrastaa" jtn vastaavaa..?
 
Joo oisko tää vuoden 2011 fenderin bullet strato. Ny on vähä perehtyny enemmä aiheesee nii on tästä soitettavampi tullu. Kyl meitsi varmaa uuden kitaran hommaa ja myyn tän pois. Kiitos kumminki tarjouksesta!

Mikko1978: Itse olen kyllä sitä mieltä, että rokkiin riittää yksikin kitara, ilman mitään prosessointiakin. Ei les paul tai stratocaster -soundi ole olennainen juttu, vaan olennaista oma soundi ja sen käytön hallitseminen. Onhan näitä korkeankin profiilin soittajia vähän siellä sun täällä, jotka soittava lähes pelkästään yhdellä kitaramallilla ja yksinkertaisella signaalitiellä rokkia laidasta laitaan.
 
Vierastan myös sen määrittelyä, mitä jollakin kitaralla voi ja ei voi soittaa. Kun kuuntelee vaikka sitä kaikkea musiikkia, mitä Jim Root, Ritchie Kotzen, Keith Richards ja Brad Paisley soittavat Telecasterillä, niin siinä on aika tavalla pelikenttää katettu. Tai sitten Les Paul... Herra Paul itse, Zakk Wylde, Joe Bonamassa...
 
https://youtu.be/Wrj8LQ7Cp2Y
 
Mulla on pyörinyt kitaroita muutama kymmenen, vaikka harrastaja olenkin. Aloitin lespalla, joita oli useita, sitten stratoja ja nyt .... Telecaster on mun juttu :-)
 
Kun omaksi iloksi soittelee, niin se toimii kaikessa riittävän hyvin.

niilo23: Joo oisko tää vuoden 2011 fenderin bullet strato. Ny on vähä perehtyny enemmä aiheesee nii on tästä soitettavampi tullu. Kyl meitsi varmaa uuden kitaran hommaa ja myyn tän pois. Kiitos kumminki tarjouksesta!
 
Jep. Hyvä Squier Bullet-yksilö hyvin säädettynä on ihan soitettava kitara. Kannattaa tosiaan aloittaa kitaran huollon ja säätämisen harjoittelu nimenomaan vaikkapa tuolla Squierilla. Osaa sitten homman paremmin myös kalliimman kitaran kanssa.
 
Omaa kokemusta minulla ei stratoista ole kovin paljoa, mutta olen ymmärtänyt että Tokain stratot ja Squier Classic Vibe-sarjan stratot ovat hyviä soittopelejä. Samoin tietenkin Fenderin stratot. Ja löytyyhän niitä hyviä edullisia kitaroita monelta muultakin valmistajalta.
 
Hyvä opas kitaran huoltamiseen ja säätämiseen on Dan Erlewinen kirja "The Guitar Player Repair Guide". Youtubesta löytyy myös hyviä videoita, mutta löytyy sieltä huonojakin (joissakin on kummallisia ohjeita tai suorastaan vääriä ohjeita). Useimmiten kitaravalmistajien videot ovat aika varmoja tapauksia, kuten esim:
 
Fenderin kaularaudan säätö-video https://youtu.be/qKtlsps4SqY
 
Tai Elixir-kielivalmistajan kitaransäätövideot:
osa 1 kaularauta https://www.youtube.com/watch?v=PHHepmTX3So
osa 2 kielten korkeus https://www.youtube.com/watch?v=oWpnW8ICn-U
osa 3 satula https://www.youtube.com/watch?v=zz9UKX2lcxw
osa 4 intonaatio https://www.youtube.com/watch?v=CqN7xJD1rdE
 
Näitä kun katselee ja tutkii myös valmistajien sivuilta löytyvät säätöohjeet, pääsee hyvään käsitykseen miten kitaraa säädetään.
 
Varoituksen sana vielä tuosta muusikoiden.netin keskustelusta "FAQ kitaran säätämisestä?". Siinä on heti aloitusviestissä karmea virhe, jota ylläpito ei ole poistanut/modannut pyynnöistä huolimatta. Reliefin säätöarvot ovat päin prinkkalaa, eli suunnilleen viisinkertaiset siihen mitä pitäisi olla. Siinä on varmasti tullut viestin kirjoittajalla typo tai ajatusvirhe. Oikeasti relief pyörii useimmiten 0,10-0,35mm välillä sähkökitaroissa ja myös akustisissa.

iec: Hyvä opas kitaran huoltamiseen ja säätämiseen on Dan Erlewinen kirja "The Guitar Player Repair Guide".
 
Tuo on hyödyllisyydessään ja käytännöllisten vinkkiensä ansiosta parhaita oppaita miltään alalta koskaan :D Ylistykseni tuntuu liioittelulta vain niistä, jotka eivät ole kirjaan tutustuneet.

Kefiiri: Tuo on hyödyllisyydessään ja käytännöllisten vinkkiensä ansiosta parhaita oppaita miltään alalta koskaan :D Ylistykseni tuntuu liioittelulta vain niistä, jotka eivät ole kirjaan tutustuneet.
 
Jep. Tuo kirja on ehkä paras kirjaostokseni ikinä.