korjauksia lyriikkaan
Kun rakkaudella ratsastaa
Taajaman taa nousee uljaat näkymät
päivät vähenee, ei meille uusia tuu
puun rungot kulottuu, mut siihen kuluu aikaa
maan kaste ulottuu talojen rajaan
kun rakkaudella ratsastaa nousee kurkiaurat
kun sä naurat, teet minusta valmista kauraa
hiukset pukeutuu rukiin väriin,
me ajelehditaan maan ääriin
taajaman taa nousee kurkiaurat
kun sä naurat, teet minusta valmista kauraa
keltainen kujeilee sun silmiin
vuoden kiertokulkua pakenemme filmiin
taajaman taa nousee uljaat näkymät
päivät vähenee, ei meille uusia tuu
kuun pinta samenee, maa tummuu
taajaman taa nousee kurkiaurat
kun sä naurat, teet minusta valmista kauraa
keltainen kujeilee sun silmiin
vuoden kiertokulkua pakenemme filmiin
taajaman taa nousee uljaat näkymät
päivät vähenee, ei meille uusia tuu
kuun pinta samenee, maa tummuu
kun sä naurat, teet minusta valmista kauraa
merja ritala Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- |
soihtu55
