Rock, pop, alternative ›

Grateful Shred
 
Joo nimi oli tuttu jostain, bändihän on suht tuore, perustettu joskus 2016. Ihan kelpo coverita 'pojat' vetää, odotellaan jokunen vuosi niin nähdään. Hienoa että nykynuoret soittaa kunnon musiikkia eikä mitään 'mopoauto musaa'.
 
ps. Huomenna olisi Jerryn 76v. syntymä päivä. Muistetaan Jerryä lämmöllä. Viime aikoina muutamilla amerikkalaisilla keskustelu palstoilla on alettu lisätä Jerryn nimen eteen St. eli huomennahan on siis Pyhän Jerryn päivä.
 
Peace

PNW boxi ja DEAD & Co summer 2018 boxi
 
Näitä boxeja kuunneltu nelisen viikkoa, on ne vaan hyviä.
 
PNW boxi ( 13254/15000 ) hieno boxi, ilmestyi syyskuun 7. UPS toi kotiin 12. syyskuuta, kerrankin nopea toimitus. Linkistä näet millaisen boxin sain :https://www.youtube.com/watch?v=ePU2Ygv1ILU
 
Sitten sisällöstä, erityis maininnan saavat tietenkin, uskomaton Playing in the band 46:32, Truckin' 26:06, The other one 15:43 ja monet muut. Harvinaisuuksiakin boxilta löytyy, esim. From the mars hotel levyllä julkaistu Money Money (alkuperäiseltä nimeltä Finance Blues). Biisi soitettiin ainoastaan 3 kertaa ja juuri kyseisillä vuoden -74 keikoilla. Sekä Loretta Lynnin biisi You ain't woman enough, biisiä soitettu vain 14 kertaa, nekin vain vuonna 1973.
 
Dead & Co summer tour 2018 boxi ( 70 / 250 ). Sitä tässä juuri kuntelenkin, menossa keikka numero 15 East Troy, Alpine Valley Music Theatre June 23, 2018.
Vierailevana artistina kolmella biisillä Justin Vernon, hieno versio Black Muddy Riveristä. Hienoja keikkoja, kaikki keikat kestää 3h+, paitsi 3. keikka Camdenin toinen keikka kesäkuun 2. kesti vain vajaat 2h, lähestyvän ukkosmyrkyn takia.
11 keikkaa vielä kuuntelematta, viimeisin keikka Lockn' festarilta kuunnellaan tietysti vikana, mukana Branford Marsalis.
 
Harvinaisuuksia soitettu myös tällä rundilla, esim. If I Had World To Give biisi, GD:n historiassa tätäkään biisiä ei soitettu kuin 3 kertaa vuonne 1978. Julkaisiin Shakedown Street levyllä. Oteil sai kunnian laulaa kyseisen biisin ja muutenkin Oteilin laulua saa kunnella enemmän nykyään kuin aikaisemmilla rundeilla.
 
Dead & Co esiintyy vielä tammikuun 17-18-19-20 Riviera Maya, Mexicossa.
keikat myyty loppuun jo.
 
Peace

Ehkä paras kuulemani livetaltionti Deadilta on tämä. Aivan huikea versio Eyes of the Worldista. Mukana Branford Marsalis.
 
https://www.youtube.com/watch?v=sL6KeNuhr3Q
 
Jännä homma, että lähes kaikki isoimmat suosikkini Deadin discografiasta ovat osoittautuneet Brent Mydlandin biiseiksi. Todella nerokas kosketinsoittaja/pianisti/laulja. Äijä kuoli huumeisiin vain 37-vuotiaana ja korvattiin Bruce Hornsbyllä.
 
Tässä Mydlandista juttua ja aika huikea versio Blow Away-kappaleesta liitteenä.
 
http://ultimateclassicrock.com/grateful-dead-brent-mydland/

Dead & Co Summer 2018 Tour
 
No niin, nyt rundin keikat kuunneltu ja nämähän olivat helvetin hyviä kaikki. Viimeinen keikka olikin sitten aivan briljantti, kiitos Branford Marsalis, tuli ihan legendaarinen GD keikka Nassau Coliseum 3/29/90 mieleen. Erityisesti Eyes Of The World.
 
Dave's Picks 2019 vol. 29 - 32 tilattu, Vuoden eka julkaisu on legendaarisen -77 rundin eka keikka 02/26/77 Swing Auditorium, San Bernardino, Ca. Keikallahan kuullaan ensimmäiset live versiot biiseistä: Estimated Prophet ja Terrapin Station.
Long Strange Trip DVD piti myös tilata, jos olet aikeissa tilata kyseisen DVD:n, niin amazonissa myynnissä on tupla, Dead netin kautta tilattavissa olevan DELUXE EDITION tripla DVD . Hintakin kohtuullinen, vain 27$.
 
Pieni korjaus edelliselle kirjoittajalle, Bruce Hornsby ei ollut koskaan bändin täysivaltainen vakio jäsen, vaikkakin soitti reilut 100 keikkaa ( vuosina 1990-1992 ). Mydlandin korvaajaksihan valittiin Vince Welnick ( ex Tubes ).
 
Peace.

DEADHEAD 58: Pieni korjaus edelliselle kirjoittajalle, Bruce Hornsby ei ollut koskaan bändin täysivaltainen vakio jäsen, vaikkakin soitti reilut 100 keikkaa ( vuosina 1990-1992 ). Mydlandin korvaajaksihan valittiin Vince Welnick ( ex Tubes ).
 
Peace.
 
Kiitos täsmennyksestä. Mulle koko Hornsby oli outo nimi kun siihen taannoin törmäsin, ja ihmettelin että onko se tosiaan soittanut Deadissakin.

No enhän minä ole mitään mistään "täysvaltaisesta jäsenyydestä" puhunut. Sanoin vain sen, että Mydland (kosketinsoittaja) KORVATTIIN Bruce Hornsbyllä (toinen kosketinsoittaja). Ja näinhän juuri tapahtuikin. Kyllä se sitä ihan samaa roolia siellä lavalla teki. Lauloikin taustoja. Eli mitä "korjattavaa" tuossa muka oli?
 
Saivartelun ja pilkunnussimisen kautta on kyllä toisaalta kivaa täällä Interwebissä todistella kaikille omaa ylivertaista tietämystään. :D

Anteeksi.
 
Peace.

DEADHEAD 58: Anteeksi.
 
Peace.
 
Eipä mitään. Jatketaan. ;)
 
PS: Tuo 1990 Nassau Coliseumin keikka on todellakin kova setti. Soi autossa nyt aivan nonstoppina.

Jos kuitenkin nussitaan vielä sen verran pilkkua, että Bill Kreutzmann kirjoittaa elämäkerrassaan Deal, että hänen mielestään GD:n viralliset kosketinsoittajat olivat Pigpen, Godchaux, Mydland ja Welnick. Tom Constanten ja Hornsby olivat siis tosiaan vain tuuraajia. ;)
 
Mielenkiintoinen ja viihdyttävä kirja muuten, josta on helppo huomata bändin livekunnon alamäen alkaneen kun kovat, huonot huumeet tulivat niiden hyvien tilalle. Eli 80-luvun vaihteessa. Toki kovia keikkoja löytyy loppuajoiltakin, kuten juurikin tuo Nassau -90. Omat suosikkivuoteni ovat ylivoimainen -72 ja -77.
 
Onko Suomessa muuten ollut koskaan mitään keikkailevia GD-coverbändejä? On käynyt mielessä että tekisi mieli perustaa.

Bob Weir taas sanoo, että 80-luvun loppu Mydlandin kanssa oli Deadin parasta aikaa. Garciakin oli ihan suht. hyvässä hapessa. Monta loistavaa keikkaa tuolta aikakaudelta myös.
 
Juuri kuuntelen muuten Bult to Last-albumia. Pahasti aliarvostettu, täynnä loistavia biisejä.

Grateful Deadin kosketin soittajat.
 
Jokaisellahan omat mielipiteensä, tässä minun. Mielestäni Keith Godchaux oli paras.
Keith soitti pääsääntöisesti Grand Pianoa sekä myöhemmin myös Fender Rhodesia. Vuoden 1971 syys rundilla myös Hammond Organia ja myöhemmin vuonna 1973.

Eihän ne muutkaan huonoja olleet, Brent Mydland taas oli aivan mieleton Hammondin soitossa.
 
Asiasta kolmanteen. Mietin tässä eräänä päivänä eninten kuuntelemiani Dead keikkoja/levyjä ja tässä tulos, ei paremmuus järjestyksessä.
 
Wake Up To Find Out - Nassau Coliseum, Uniondale, NY 3/29/90
Barton Hall, Cornell University, Ithaca, NY 5/8/77
Fillmore West 1969 The Complete Recordings
Grateful Dead Road Trips vol.1 No.1 Fall '79
Houston, Texas 11/18/72
Sunshine Daydream - Veneta, Oregon 8/27/72
 
Live/Dead tietysti myös, tämän levyn seitsemästä biisistä viisi on juuri kyseiseltä Fillmore West keikoilta vuodelta 1969.
 
ps. Näitten edellä mainittujen lisäksi myös noin pari sataa muuta.
 
Peace

Tässä yksi todellisista helmistä. Garcia aivan juuri ennen kuolemaansa oli lavalla välillä täysi muumio, mutta tämä on aivan upean skarppi vetäisy.
 
https://www.youtube.com/watch?v=AX9 … 22ijhqrtqntednbo04.1541566418924569

Hieno pätkä on. Siinä ei esitetä.

Timetokill: Bob Weir taas sanoo, että 80-luvun loppu Mydlandin kanssa oli Deadin parasta aikaa. Garciakin oli ihan suht. hyvässä hapessa. Monta loistavaa keikkaa tuolta aikakaudelta myös.
 
Mitkähän olisi niitä parhaita keikkoja? Itse en ole tainnut kuunnella 80-luvun keikoista kuin Dick's Picks-julkaisut, koska Garcian heroiininkärventämä lauluääni kuulostaa minun korvaani vain masentavalta ja hänen soitostaan katosi se tiukin terä (viimeistään) kooman jälkeen. Mydlandin laulusta tai midikiippareista en ole myöskään koskaan tykännyt. 1990-kevään keikkoja kuuntelen kuitenkin mielelläni, koska jamittelu (etenkin Drums/Spacet) toimii.

ydinaukio: Mitkähän olisi niitä parhaita keikkoja? Itse en ole tainnut kuunnella 80-luvun keikoista kuin Dick's Picks-julkaisut, koska Garcian heroiininkärventämä lauluääni kuulostaa minun korvaani vain masentavalta ja hänen soitostaan katosi se tiukin terä (viimeistään) kooman jälkeen. Mydlandin laulusta tai midikiippareista en ole myöskään koskaan tykännyt. 1990-kevään keikkoja kuuntelen kuitenkin mielelläni, koska jamittelu (etenkin Drums/Spacet) toimii.
 
No tuo Nassau Coliseumin keikka on aika pirun hyvä ja laajalti arvostettu (Branford Marsalis mukana). Tosin tämä menee jo ysärin puolelle vähän.
 
https://www.youtube.com/watch?v=sL6KeNuhr3Q
 
Samoin tätä JFK Stadiumin keikkaa olen kuunnellut paljon. Näissähän tietysti ratkaisevaa on aina, se onko setti omaan makuun sopiva. Blow Away ja Estimated Prophet minusta hienoina versioina.
 
https://www.youtube.com/watch?v=tkA … =PL9T8iR9IIg7xUHdJ1YGfXuQ4yIbFOmzOE
 
Space / Drugs on itselleni aina ollut piinallinen osio Deadin keikoilla. Mutta joillain keikoilla on kyllä hetkittäin hyvääkin settiä. Missäs keikalla olisi paras? ;)

Timetokill: Space / Drugs on itselleni aina ollut piinallinen osio Deadin keikoilla. Mutta joillain keikoilla on kyllä hetkittäin hyvääkin settiä. Missäs keikalla olisi paras? ;)
 
En osaa parasta sanoa, mutta Spring 1990-boksilla on monta hyvää. Tosin ylipäätään se, että häröin meininki ikään kuin eristettiin omaksi osiokseen keikalla (Drums/space) kertoo myös bändin väsähtämisestä; 60-70 -luvuillahan miltei mikä tahansa (toisen setin) biisi saattoi edetä mihin suuntaan tahansa, joka oli mielestäni paljon jännittävämpää.
 
Pitääpä tsekata tuo JFK-keikka.

Tässä muuten vuoden 1991 kiertuelista, josta saa käsityksen siitä minkä kokoinen liveakti Dead USA:ssa oli.
 
Kevyesti 10 loppuunmyytyä iltaa Madison Square Gardenilla. Ei hassummin bändiltä, jolla oli urallaan YKSI hitti, vai mitä?
 
http://1.bp.blogspot.com/-yBrRrUyg- … 0/1991+GD+tour+pollstar+-+table.jpg

Vuosikin vaihtui pari viikkoa sitten. . .
 
Pieni kertaus vuodesta 2018, Itse hankin ainakin nämä :
 
Long Strange Trip 3DVD ( 6h 8min ), GD cd:t yht 92 kpl ja Dead & Co cd:t 96 kpl. sekä muutamia vinyyli julkaisuja. PNW boxi oli kyllä viime vuoden ehdoton huippu.
 
Täälle vuodelle onkin jo aika paljon kaiken näköistä juttua tulossa. Tietysti Dave's piks 29-32, 4 x single julkaisuja, Joku boxihan sieltä taas keväälä julkaistaan ja tietysti Live Dead levyn 50v. juhla julkaisu cd ja vinyyli muodossa. Niin ja tietysti Dead & Companyn kesärundi 19 keikkaa, alkaa muistaakseni toukokuun vika päivä.
Sekä Mexicon 3 keikkaa tammikuun 17. 19. ja 20.
 
The Big Swell: Rising Up To Paradise 12/31/2018 keikka tilattu/matkalla.
Bob Weir ja kumppaneiden hyväntekeväisyys keikka Havajilta. Milenkiintoisella kokoonpanolla:
Bob Weir, Bill Kreutzmann, Jeff Chimenti, Robin Sylvester, Wally Ingram, Steve Kimock, Don Was,George Porter Jr sekä Taj Mahal. Soittavat ylättäin Grateful Dead biisejä.
 
ps. Niin ja tietysti Aoxomoxoa 50v. juhla julkaisu myös.
 
peace and love

Dead & Company
 
Katsokaa ihmeessä Dead & Co: Mexico 01/17/2019, alla pari linkkiä, ekan setin avaus biisi,alkaa noin 12 min kohdalla
tokan setin alku, alkaa noin 15 min kohdalla sekä pieni mainos keikka mestasta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=NeJ9S-KlAk4
 
https://www.youtube.com/watch?v=raD1MR05sqA
 
https://www.youtube.com/watch?v=N6BRss4PU5U
 
Peace