Kitarat: kitarakamat ›

Kefiiri: Joo ei Hot Rod Deluxe kaikkein tummasointisin combo yleensä ole. Toimiiko muilla kitaroilla paremmin?
 
Straton kanssa olen tuollaa setillä soittanu useamman vuoden ja toimii itelle erittäin hyvin.
 
Joku muu voi nyt sanoa: ovatkohan putket vamasti kunnossa?
 
Putket vaihdettu muutama tovi sitten ja Straton kanssa soittaessa homma siis pelittää hienosti, joten putkissa tuskin on mitään vikaa.

Kefiiri: Joo sehän taitaa noissa molemmissa olla millintarkkaa se masterin säätö, ensin ei kuulu mitään ja sitten on jo liian lujalla. Noita vahvareita enemmän ruuvanneet voivat ottaa kantaa siihen etuasteen säröytymiseen... ainakin Hot Rod Deluxessa taitaa olla se vahvarin oma särö semmoinen, että sitä äkkiä tulee liikaa eikä kitaran volumen pakittaminen oikein puhdista sointia. Sitäköhän Kunkkuko? tarkoitti?
 
Ne vahvaimen omat särökanavat ei toimi kyllä itelle ollenkaan enkä ole niitä käyttäny koskaan. Se clean-kanava siis säröytyy jossain 4-5 paikkeilla, jos siis soitan LP:lla ja Straton kanssa se säröytyminen tapahtuu jossain 10-12 paikkeilla.
 
Vaikuttaa olevan youtubessa jotakin ratkaisuja tohon vahvaimen ominaisuuksien parantamiseen. Kuten tarkimmat keskustelun seuraajat lienevät jo oivaltaneet, oon niitä soittajia, jotka huollattaa kaiken liikkeessä, koska se tekniikka ja säätäminen ei varsinaisesti kiinnosta.

Kuumien humpparien kanssa kannattaa myös kokeilla josko kelat kytkisi rinnan sarjaankytkennän sijaan.
 
Case: mulla on melko arvokas stratojohdannainen jossa on tallahumpparina Duncanin JB ja yksikelaisina valmistajan omat 50-luvun henkiset yksikelaiset. Nämä eivät ole paperilla eikä käytänössäkään hirvittävän hyvä yhdistelmä ja mietin, että tallaan menisi joku PAF-tyyppinen ratkaisu. Kitara kävi muuten akuutin syyn takia huollossa ja päätin samalla kokeilla tuota rinnankytkentää väliaikaisesti. Nyt on toiminut useamman vuoden tuollaisenaan, tallamikki kuulostaa nyt enemmän yksikelaiselta kuin humpparilta mutta isommalta ja paremmalta kuin puolitettu humppari. Ja tuli paljon halvemmaksi kuin uusi mikki. Ja joskus jos haluaa laittaa kitaran kiertoon, sen saa pikkasen kolvaamalla alkuperäiseen kuntoon.

Kunkkuko?: Ne vahvaimen omat särökanavat ei toimi kyllä itelle ollenkaan enkä ole niitä käyttäny koskaan. Se clean-kanava siis säröytyy jossain 4-5 paikkeilla, jos siis soitan LP:lla ja Straton kanssa se säröytyminen tapahtuu jossain 10-12 paikkeilla.
 
Vaikuttaa olevan youtubessa jotakin ratkaisuja tohon vahvaimen ominaisuuksien parantamiseen. Kuten tarkimmat keskustelun seuraajat lienevät jo oivaltaneet, oon niitä soittajia, jotka huollattaa kaiken liikkeessä, koska se tekniikka ja säätäminen ei varsinaisesti kiinnosta.
 
Itseasiassa joo nyt ku sanoit. Ton huomasin siis les paulilla, mutta nyt ku muistelee, ni kyllä kaveri on hyvin sillä saanu kikkailtua volapotikan kans nimenomaan just stratolla. Pirun kovallahan se vahvari tosin joutuu siltiki olemaan.

Mitenkäs se nyt siis toimii, jos stratossa pistää keski- ja kaulamikin sarjaan, eikä rinnan kuten yleensä on tapana? Tietenkään ei ole autenttinen humppari, mutta tuleeko sellaista humbuckerin tanakkuutta ja paksuutta soundiin? Vai ollaanko edelleen kuitenkin single coil -soundissa, mutta vähän kuumemmassa sellaisessa?
 
Entä toimiiko yhtälailla telen kanssa?
 
E. Jos nyt ottaa telen kanssa vertailuksi esim. paljon käyttämäni Duncanin Little 59:n?

Laulava Kylätohtori: Mitenkäs se nyt siis toimii, jos stratossa pistää keski- ja kaulamikin sarjaan, eikä rinnan kuten yleensä on tapana? Tietenkään ei ole autenttinen humppari, mutta tuleeko sellaista humbuckerin tanakkuutta ja paksuutta soundiin? Vai ollaanko edelleen kuitenkin single coil -soundissa, mutta vähän kuumemmassa sellaisessa?
 
Entä toimiiko yhtälailla telen kanssa?
 
E. Jos nyt ottaa telen kanssa vertailuksi esim. paljon käyttämäni Duncanin Little 59:n?
 
Kyllä siihen tulee sitä humpparin paksuutta, mutta se ei ole yhtä häiriötön kuin humppari. Mulla on kokemuksta tuosta lähinnä baja telessä jossa talla ja kaulamikin sai sarjaan ja se toi kyllä tanakkuutta ja paksuutta siihen humpparin tapaan, mutta ei ihan yhtä häiriöttömästi. Bajassa säilyi myös siinä sellainen sinkun erottelevuus ja kirkkaus mitä harvasta humpparista saa. Tykkäsin kyllä kovasti tuosta kytkennästä.

Laulava Kylätohtori: DC resistanssi on yksi indikaattori, mutta ei sitäkään kannata liian tarkkaan katsoa, vaan pitää sitä ennemmin suuntaa antavana.
 
Toinen on induktanssi, jota valmistajat jostain syystä ilmoittavat harvemmin kuin resistanssia (induktanssi = henries).
 
Lisään vielä esimerkin. Tässä on Texas Specialien speksit:
 
Technical data:
 
Texas Special Strat Bridge
Staggered
DC resistance 6.7 K
Inductance 3.58 Henries
 
Texas Special Strat Middle
Staggered
DC resistance 6.5 K
Inductance 2.6 Henries
 
Texas Special Strat Neck
Staggered
DC resistance 6.2 K
Inductance 2.4 Henries
 
DCR on tallamikissä 6,7 K eli about sama kuin Duncanin SSL-1:ssä (6,5 K). Ja soundi on kuitenkin ihan erilainen, mikä selittyy induktanssilla. Eli ei kannata tehdä turhan tarkkoja johtopäätöksiä pelkästä DC resistanssista.

hallu: Kyllä siihen tulee sitä humpparin paksuutta, mutta se ei ole yhtä häiriötön kuin humppari. Mulla on kokemuksta tuosta lähinnä baja telessä jossa talla ja kaulamikin sai sarjaan ja se toi kyllä tanakkuutta ja paksuutta siihen humpparin tapaan, mutta ei ihan yhtä häiriöttömästi. Bajassa säilyi myös siinä sellainen sinkun erottelevuus ja kirkkaus mitä harvasta humpparista saa. Tykkäsin kyllä kovasti tuosta kytkennästä.
 
Kyllä tuota melkein tarvitsisi kokeilla. Toisaalta en ole ihan varma haluanko siihen "humpparisoundiin" tuota single coilin "kirskuntaa". Varmaan kokeilemalla sekin selviäisi.
 
Humpparilla menisi kaikki ja soundi on loistava, mutta toisaalta single coil soundikin olisi välillä mukava. Toisaalta näissä "joskus tarvitaan tätäkin soundia"-kitaroissa on se vaara, että ne jää ns. laukkuun makaamaan.
 
Tuosta Little '59:stä tykkäsin sen verran, että telen otti mielellään käteen ja soitteli vaikka mitä. Puhtaat otan kuitenkin joka tapauksessa kaulasta, enkä juurikaan edes tykkää telen tai straton tallan normi single coilin puhtaasta soundista, vaikka se toki monille on just se juttu.
 
e. mahdoinkohan mä just vastata itse itselleni, minkä mikin tallaan laitan. Kolmas vaihtoehto olisi ollut Duncanin STL-2, joka on ikäänkuin noiden välistä ja loistava mikki sekin. STL-2 mulla siinä joskus olikin ennen Little '59:ä..