Media ja viihde ›

Minä olen harrastanut, keräillyt, korjaillut, ostanut ja myynyt elektromekaanisia 60/70 -lukujen flippereitä 25 vuotta. Tarkkaa lukumäärää en edes osaa sanoa, montako olen omistanut, mutta noin 50-60 kappaletta. Parhaimmillaan niitä oli minulla 30 kpl yhtä aikaa, mulla oli erään vanhan kiinteistön kellarissa pelihalli, jossa niitä sitten värkkäsin ja kerran pari vuodessa pidin julkisia pelitapahtumia esimerkiksi kylämarkkinoiden aikaan.
 
Sitten olen tosiaan laitellut toisten omistamia koneita ja jos kaikki korjaamani flipperit laskettaisiin yhteen, niin sata kpl ei riitä lähellekään. Sitten tuli muutettua isoon omakotitaloon, jossa asun vieläkin, mutta pelikoneita on enää joku 12-13kpl. Lisäksi harrastan myös jukeboxeja ja niitäkin olen vuosien saatossa laitellut aika monta, tällä hetkellä itsellä on niitä neljä kpl. mm. Ami Continental v. 1961 nk. tutka-ami, joka on monien mielestä vinyylisinkkujukeboxien kuningas, lisäksi on pari Rock Olaa ja yksi Seeburgi, kaikki luonnollisesti vinyylikoneita :)
 
Olen myös saanut oman "15 min julkisuutta" minusta tehtiin vuosituhannen alkupuolella Kymmenen Uutisten loppukevennys, juuri silloin kun kokoelma oli suurimmillaan, ankkureina olivat silloin Urpo Martikainen ja Leena Kaskela, ei olisi voinut paremmin käydä :) Sitten minusta oli samoihin aikoihin V-8 Magazinessa kolmen aukeaman juttu ja tietty kymmeniä lehtijuttuja ja jopa muutama radiohaastattelu, viimeisin suorana lähetyksenä Kirjurinluodosta, ekasta Kirvatsin Jytä tapahtumasta muutaman vuoden takaa.
 
Sitten tietty löytyy vielä yksikätinen rosvo ja 60 -luvun juoma-automaatti. Kipinä tähän kaikkeen tuli, kun menin yläasteelle Karvian kirkonkylälle vuonna 1979 ja näin kirkonkylän poikien pelaavan flipperiä urheilutalolla ja lopulta uskaltauduin kokeilemaan itsekin...se oli heti selvää, että tämä on mun juttuni :) Sitä ennenkin joskus ala-asteikäisinä naapurin pojan kanssa nähtiin flipperinpeluuta Karvian Matkahuollon baarissa, kun oltiin pyöräilty kirkolle ja mentiin baariin kokista nauttimaan, siellä kylän kovikset tekivät jotakin ihmeellistä ison aparaatin ympärillä ja ei vielä tejuttu, että se oli flipperi, ei uskallettu viereen mennä katsomaan, kun kiroilu ja laitteen töniminen oli sitä luokkaa!!
 
Ainiin, jukeboxeihin vielä liittyen, Entisten nuorten sävel-lahjassa joitakin aikoja sitten Kikka Pohjaväre luki minun pitkän jukeboxi tarinani :) Että kyllä sitä harrastettu on, vielä voisi mainita luokkaretken Helsinkiin ja Linnanmäelle olisko ollut vuonna 1980, se oli murroskautta, kun oli vielä elektromekaanisiakin(rullakoneita) mukana rivissä ja älytön määrä SS-koneita, uusinta uutta silloin, mm. Gottlieb sys 1 sarjalaisia vihreine näyttöineen ja tietty myös Williamseja ja Ballyja. Onneksi mulla on laaja harrastelijatuttavapiiri, joilla on sitten niitä ekoja digitaalikoneita, niin pääsee takaisin nuoruuteen, ne Karviankin flipperit oli jo yläaste aikana kaikki digitaalisia, muistan urheilutalolta ainakin Gottlieb Pantheran ja Matkahuollosta Gottlieb Hulkin ja Williams Phoenixin.