Erityisesti 1800-luvun jälkipuoliskolla säveltäjät ja muutkin taiteilijat ottivat vaikutteita idän eksoottisista kulttuureista, usein mukana oli ennen kaikkea reilusti mielikuvitusta. Onko teillä jotain suosikkeja tai muuten vain esitellä tuolta ajalta mielenkiintoisia kappaleita, jossa on kuultavissa ns. orientalistisia vaikutteita?
Yksi tällainen on Tsaikovskin Pähkinänsärkijän Arabialainen tanssi, johin säveltäjä lainasi kollegansa Ippolitov-Ivanovin teosta (Caucasian Sketches - Suite No.2, Op.42 "Iveria" - 2. Berceuse). I-I puolestaan otti vaikutteita georgialaisesta kansanmusiikista. Kumpi näistä nyt on sitten enemmän romantisoitu versio idästä?
Toinen mielestäni hieno sävellys on Debussyn Estampes No 1. Pagodes, jossa kuuluu jaavalaisten gamelan-orkestereiden vaikutus, niitä säveltäjä pääsi kuulemaan Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1889. |
 Funkånaut
28.09.2018 16:09:28 | |
|---|
Albert W. Ketelby käytti enemmänkin "eksoottisia" teemoja teoksissaan. Tässä yksi esimerkki. In a Persian Market https://www.youtube.com/watch?v=6Ede2QMi5JM Teoksen melodian ympärille sitten Serge Gainsbourg rakensi 70-luvulla oman hittinsä. "Ei kannata ryhtyä matkimaan Don Quijotea. Parasta on vain tyytyä jäätelön syöntiin." |
 PVC
28.09.2018 23:02:29 | |
|---|
Sullivanin Mikado tulee tyhmään mieleeni. Meinaan tuupata pian tuubiin pläjäyksen Mikadoa. |
gig
29.09.2018 00:03:59 (muokattu 29.09.2018 00:07:52) | |
|---|
Kiitos näistä. Jotenkin kuvaavaa, että tuota Ketelbeyn videota edelsi Youtuben viesti: "Sisältövaroitus. Video ei ehkä sovi kaikille katsojille ". Että ihan niin vaarallista ja sensuellia tämä itämaalaisia vaikutteita omaava musiikki on! Mutta hieno ja mahtipontinen teos.
Mikado näyttää olevan mielenkiintoinen ooppera, katsoin sen nyt pikaisesti läpi, sitten joskus ajan kanssa kokonaan. Japanilaisvaikutteisiin törmääkin klassisessa harvemmin kuin geneerisiin "arabialaisiin" sävelkuvioihin.
Innostuvatko suomalaiset säveltäjät orientalismista? |
 sub zero
29.09.2018 18:13:15 (muokattu 29.09.2018 18:13:50) | |
|---|
Mahlerin "Von der Jugend" teoksesta "Das Lied von der Erde" tuntuisi sisältävän jotain kiinalaisvaikutteita lyriikoiden lisäksi sävelkielen puolellakin (mahdollisesti muutkin osat teoksesta, mutta en muista).
Jotain itämaista olen ollut kuulevinani myös Ravelin G-duuri-pianokonserton alkuosassa. Mä luulin, että lemmin naista, mutta lemmin lasta |
gig
30.09.2018 15:21:56 | |
|---|
sub zero: Mahlerin "Von der Jugend" teoksesta "Das Lied von der Erde" tuntuisi sisältävän jotain kiinalaisvaikutteita lyriikoiden lisäksi sävelkielen puolellakin (mahdollisesti muutkin osat teoksesta, mutta en muista).
Jotain itämaista olen ollut kuulevinani myös Ravelin G-duuri-pianokonserton alkuosassa.
Oikeassa olet, kyllähän tuossa pianokonserton alussa selkeästi kuuluu itämaisia piirteitä, sekä sävelkielessä että soittimissa. Mutta jännästi ne orientaaliset sävelkuviot ovat vain ikään kuin ohimeneviä vaikutteita muun kuohunnan seassa. |
 Gary Enfield
09.10.2018 16:09:40 | |
|---|
Operettisäveltäjä-libretistipari Gilbert & Sullivan, aiheesta on leffakin, topsy turvy. |
megatherium
30.11.2019 13:56:27 (muokattu 01.12.2019 11:04:47) | |
|---|
"Kaikkein uudenaikaisimman osan Sulho Rannan laulutuotannossa muodostavat Japanilaiset akvarellit, jotka on sävelletty laululle huilun, sellon ja pianon säestyksellä. Ne vaikuttavat välittömästi akvarelleilta, sillä pianon osuus synnyttää ikään kuin vesivärien pinnat, joiden välille jää aina jokin täyttämätön paikka. Lauluääni ja huilu kulkevat sellon antamalla pohjalla kuin kimaltavat hopeiset viivat, jotka ovat yhtä edeltä käsin määräämättömät kuin japanilaisen piirroksen epäsymmetrisyys. Ja toisinaan, kun huilun ja laulun hopealanka lähestyvät puolisekunnin etäisyydelle, syntyy pirteä kaiullinen sähköisku, joka saa aikaan kuin hopeisia säkeniä. Niiden säihke tummalla sellopohjalla pianon edelleen laajentaessa kaiullista taustaa näyttäytyy jonkinlaisena ilotulituksena. Sävelvälit ja koko tonaalinen kulku ovat laskemattoman epäsovinnaisia. Ja tuon tuosta vaihtuva tahtilaji lisää esitysvaikeutta. Sointiyhtymäsinänsä lisää mielenkiintoisuutta, mikä näihin lauluihin nähden etupäässä syntyy intellektuaalisuuden tietä." Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
