Kitarat: kitarakamat ›

Vuosikausia olen käyttänyt säröä lähes ainostaan pedaaleista. Nyt homma meni hieman päälaelleen kun taloon tuli vahvistin josta saa varsin monipuoliset säröt aika monenlaiseen humppaan.
 
Kiinnostaisi tietää, miten muut käyttävät säröpedaaleja (jos käyttävät) vastaavanlaisessa tilanteessa?
Menevätkö pedaalit torille myytäväksi?
Miten esim. JHS AT tai MXR EVH 5150 tyyppisiä kovemman luokan säröpedaaleja tulee käytettyä tälläisen vahvistimen kanssa? Puhtaan kanavan päälle vai hieman rosolla olevan kanavan päälle?
 
Eihän tähän tietenkään mitään sääntökirjaa ole olemassa, mutta mielipiteet kiinnostaisivat.

Minä olen jonkinverran käyttänyt säröpedaaleja, mutta enimmäkseen olen vuosien varrella soittanut tyyliin piuha kitarasta vahvistimeen ja sillä mennään mitä vahvarista saa potkittua irti. Tällä hetkellä käytän vahvistimia, jotka omalla kohdalla teki säröpedaalit tarpeettomaksi, vaikka kyllähän säröpedaalilla voi vielä tiukentaa vahvistimen tarjoamaa säröä.
 
Kokeilin kyllä sitäkin, että yliohjaan säröpedaalilla pikkuisen säröllä olevaa vahvistinta, mutta jotenkin mulla tuli aina ruuvattua ne niin ettei tullut mitään eroa siihen, että vahvistimesta vaan vääntää säröä vähän enemmän. Mulla on semmoinen käsitys, että jos useammalla gainstagella eli säröpedaaleja eli etuvahvistimia peräkkäin, yliohjaa signaalia vähin erin, niin saisi dynaamisempaa säröä, mutta itse en yhden polkimen kanssa onnistunut sitä löytämään, vaan pedaalista sain jokseenkin samat soundit kuin vahvaristakin niin myin sitten pedaalit pois ja käytän vahvistnta, kun näppärämpäähän se niin on että pedaali on vahvistimessa sisäänrakennettuna.
 
Tämähän voi johtua myös mun soundimieltymyksistä eli sitä vaan tulee väänneltyä jokseenkin samanlaiset soundit laitteista riippumatta.... joskus se mielenen särö/soundi löytyy helposti joskus se vaatii vähän ruuvaamista ja joskus sitä ei löydä lainkaan, mutta nauhoituksia kun kuuntelee, niin aina se on aika samanlainen..... se on se josta tykkään :-).

Jos vahvarista itsestään ei lähde tarpeeksi säröä, niin pedaali boostaamaan vahvarin omaa säröä on toimiva ratkaisu. Vastaavasti puhtaan kanavan päälle säröpedaali voi tarjota soundia, jota ei vahvarista itsestään löydy.
 
Suosin vahvistimen säröä, mielestäni se on usein dynaamisempi kuin pedaaleista lähtevä. En tiedä miten putkilla toimivat pedaalit (esim Kingsley) istuisivat tuohon.
 
Isomman särön pedaalit eivät ole oikein ikinä napanneet.

LaXu: Jos vahvarista itsestään ei lähde tarpeeksi säröä, niin pedaali boostaamaan vahvarin omaa säröä on toimiva ratkaisu. Vastaavasti puhtaan kanavan päälle säröpedaali voi tarjota soundia, jota ei vahvarista itsestään löydy.
 
Suosin vahvistimen säröä, mielestäni se on usein dynaamisempi kuin pedaaleista lähtevä. En tiedä miten putkilla toimivat pedaalit (esim Kingsley) istuisivat tuohon.
 
Isomman särön pedaalit eivät ole oikein ikinä napanneet.
 
Pedaaleja on niin monenlaisia ettei niitä voi niputtaa yhteen soundikategoriaan. Mulla on ollut kaksi putkipedaalia, joista toinen oli ihan täysmittainen etuvahvistin (Koch pedaltone) ja se on antoi erittäin dynaamista säröäja toimi sekä yksin että vahvistimen kanssa joko boostaten vahvistimen etuastetta tai sitten suoraan efektipaluuseen vahvistimen etuasteen ohittaen kokonaan. Erittäin monikäyttöinen, dynaaminen ja hyväsoundinen pedaali. Sitten minulla oli EHX Enlishmuff, joka myös toimi putkilla ja oli siten enemmän etuvahvistin kuin klippidiodipurkki. Sekin oli dynaaminen ja hyväsoundinen, mutta ei monipuolisuudessaan yltänyt ihan Kochin tasolle. Sitten minull aoli Boss SD1 joka oli klippidiodipurkki. Se oli oikein hyvä, mutta yksipuolinen ja hyvin kriittinen siitä mitä muuta signaaliketjussa oli ja missä kohtaa signaaliketjua se itse oli. Siinä missä Kochin ja Ehx:n pystyi laittamaan suunnilleen mihin vain niin SD1:n kanssa piti vähän enemmän käyttää harkintaa ja kokeilla missä se toimii parhaiten.

Mulla oli aiemmin joku sisäinen vaade että säröt on otettava vahvistimesta. Nyt olen alkanut ajattelemaan, miksi hemmetissä pitää näin tehdä. Levyjä on tehty vuosikymmeniä myös säristimillä. Distortionilla saa särön rakeisuutta manipuloitua joskus jopa enemmän kun taas vahvistimen särösoundiin on tarkoituksella haettu tietty luonne (marsu, recto, siso, just name it). Samoin purkkien kompressiosta (aiemmin käytin juuri kompressoria "koostamaan" soundia) voi olla kokonaisuuden kannalta hyötyä, sekä siitä, että alakertamuhjua leikautuu pois (ok, jotkut purkit voivat viedä liikaakin bassoa pois). Enkä puhu edes metallin soittamisesta vaan siitä, että tykkään tiukasta demppi- ja riffisoundista joka ei huku bändin meluun.
 
Hyvä esimerkki on nämä laadukkaat marshall-in-the-box purnukat jolla saa monen vahvistimen peruscleanin päälle todella uskottavan ja dynaamiselta vaikuttavan putkisärön. Hämmästyin kun kokeilin Swartia Box of Rockin kanssa! No, tämä ei ollut nyt alkuperäisen kirjoituksen idea mutta säröspedu -asiaa kumminkin.

velipekka: Vuosikausia olen käyttänyt säröä lähes ainostaan pedaaleista. Nyt homma meni hieman päälaelleen kun taloon tuli vahvistin josta saa varsin monipuoliset säröt aika monenlaiseen humppaan.
 
Kiinnostaisi tietää, miten muut käyttävät säröpedaaleja (jos käyttävät) vastaavanlaisessa tilanteessa?
Menevätkö pedaalit torille myytäväksi?
Miten esim. JHS AT tai MXR EVH 5150 tyyppisiä kovemman luokan säröpedaaleja tulee käytettyä tälläisen vahvistimen kanssa? Puhtaan kanavan päälle vai hieman rosolla olevan kanavan päälle?
 
Eihän tähän tietenkään mitään sääntökirjaa ole olemassa, mutta mielipiteet kiinnostaisivat.
 
Mulla on vaffareista säröt ja pari maustepurkkia just-in-case :)... Mulla on siis RAT (enämpi distortion) ja sit sparkle drive (tube screamer sisäänrakennetulla clean mix:llä) ja pääasiassa noi elelee särökanavien päällä. Eli RAT menee puoliroson päälle jos haluaa tiettyä middlehonotustiluliitä - sparkle menee myös crunchilla jos haluaa kilisevämpää rähinäleadia. Sitten taas sirkkelikanavalle sopii parhaiten sparkle drive sillattees että TS puolelta gain klo 11 ja tone klo 14 ja sit cleansoundia mukaan tarpeen mukaan ettei mee liian ohkaseks.
 
Mulla menee kiinteästi signaalit RAT -> phaser nii sitä voi käyttää site sienestyksessä sillei et laittaa vaffarin crunchkanavalle ja RAT + phaser päälle... tulee aika mieltäkääntäviä puhina/sirinä/pahoinvointiääniä :D etenkin joku himmeä mulinadilsa niin avot :)

Spacelord:Mulla oli aiemmin joku sisäinen vaade että säröt on otettava vahvistimesta
 
Tuo oli hyvä kommentti, koska tälläinen käsitys usein keskustelupalstalta kumpuaa ja kuitenkin monilla mnetin jäsenellä, joilla on useampikin asiallinen vahvistin, niin silti pedaalilaudasta voi löytyä useampikin särospedu. Eiväthän nuo kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia asioita.
Itselläni od/söröpedaaleja varmaan about 25 kappaletta.

Vuosien varrella on tullut soitettua liiankin monenlaisilla vahvistin-pedaali-kitara yhdistelmillä. Pääpiirteissään oma ideologia menee niin, että jos bändiprojektisssa on yksi särö käytössä, otan sen vahvistimesta. Mitä monipuolisempaa saundipalettia tarvitsen, sitä enemmän käytän pedaaleja.
 
Ennen ajattelin, ettei kunnollista high gain junttaa saa kuin vahvistimen säröllä. Viime vuosina mm. Bognerin Ecstasy Red ja Friedmanin BEOD ovat muuttaneet mun käsitystä aika paljon. Sopivaan pedaalialustaan nuo ei kyllä häviä vahvistimen särölle. Toisaalta Bognerin sininen ei häviä kovinkaan monelle reunasärövahvistimelle.
 
Nykyään kun käytössä on blues reunasäröä, high gainia ja rautalankasaundeja, olen todennut että puhdas vahvistin ja läjä pedaaleja on ainoa järkevä ratkaisu.

En omistanut mitään spedua ensimmäiseen 20 vuoteen soittouraani (en siis oikeasti ensimmäistäkään). Näin ollen vahvistinsäröllä mentiin. Miksaajalle sanoin, että laittaa vähän kaikua kitaraan ensimmäisen styrkkarin kanssa, jossa ei kaikua ollut.
 
Engl Screamerin särö oli mielestäni niin huono, että innostuin kokeilemaan sen kanssa säröspeduja. Ei edelleenkään toiminut. Saundi oli erittäin kylmä ainakin puhtaaseen kanavaan. Edelleenkin pysyin siis styrkkarisärömiehenä varsinkin, kun Englissä oli erikseen säädettävä sooloboost. Ei ollut hyvä, mutta parempi oli kuin spedujen kanssa.
 
Tällä hetkellä kattaus on Helix, jossa päässääntöisesti käytän pelkästään styrkkarimallinnusten säröä. Kaikuja etc. toki käytän niin, että niissä uidaan kuin Tampereen uudessa maauimalassa. Jos kitara ei tule PA:sta, Bluetonen Fried Eye toimii loistavasti ainoana särön lähteenä. Siinä on sooloboost ja gain-boost. Pärjää aika monessa tilanteessa.
 
Kaikesta yllä olevasta styrkkarisärön ylivoiman hehkutuksesta huolimatta omistan muutaman OD:n, ja ne ovat laudassa. Varsinkin high-gain -hommissa on kovia speduja, jotka 95% ajaa saman asian kuin vastaavat mörssärit. Erityisesti Revv G3 on kovista kovin.

Tuore juttu ittellekkin kun tuli hiljattain hommattua ensimmäinen oikeasti kaksikanavainen putkikone (orange ad30tc). Nykyään mennään niin että ykköskanava lähes puhtaana ja siihen päälle tubescreamerilla kun kaivataan pikkumeininkiä. Kakkoskanava on jo kunnolla ruvella ja siihen päälle tubescreameria kun halutaan kunnon junttaa. Kakkoskanava itessään on passeli hardrock-soundeihin. Pientä opiskelua ja vääntämistä vielä vaatisi että löytäisi sopivat kakkoskanavan asetukset kitaralle kuin kitaralle.

Itsekin olen sitä mieltä että vahvistinsärö ja pedaalisärö eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Bändisoitossa soitan yksikanavaisella Orange AD5:a josta lähtee ehkä hieman Plexi Marshall-tyyppinen särö luukutettaessa jota tarvittaessa boostaan pedaalilla (yleensä T. Rex Mudhoney jossa Tubescreamer-tyyppinen vaihtoehto käytössä) - lähinnä sooloissa. Soitetut biisit ja niiden sisältämät kitaraosuudet luonnollisesti vaikuttavat paljon valintoihini mutta soitamme paljon sen tyyppisiä biisejä että melko perus rock/blues-kitarasoundit riittävät useimmiten. Joskus Mudhoneyn rankempi särövaihtoehto on käytössä (pedaalissa kaksi särömodea) jos vaaditaan rankempaa menoa.
 
Sen sijaan kotona en käytä putkivahvistinta vaan BOSS GT-100-multiefektiä ja teen paljon erilaisia soundikokeiluita joissa on erilaisia särövaihtoehtoja käytössä lukuisia. Myös mukana on muitakin efektejä bändisoittoa enemmän joten särösoundinkin luonne minusta muuttuu riippuen onko sen lisäksi muita efektejä käytössä vai ainoastaan pelkkä särö kitaran ja vahvistimen välissä.
 
Bändisoitossa olen vuosien mittaan päätynyt melko simppeliin ratkaisuun soundien suhteen (myös särön) ja huomannut että hyvään kitarasoundiin ei loppujen lopuksi välttämättä tarvita kasapäin pedaaleja kuten melko aloittelijana 1990-luvun loppupuolella kuvittelin ja keskityin enemmän laitteiden miettimiseen kuin soiton harjoitteluun ja käytettävissä olevien laitteiden maksimaaliseen hyödyntämiseen. Kun olen nyt soittanut samojen kavereiden kanssa noin 8 vuotta on tuossa ajassa tyylitaju ja muut soittotaidot kehittyneet oman mittapuuni mukaan enemmän kuin sitä ennen koko soittotaipaleellani.
 
Samalla juuri särön käyttö on muuttunut paljon. Aluksi se oli pitkälti särö 10:lle ja kun taidot ovat kehittyneet on melkeinpä käynyt niin että särön määrä on pienentynyt soittokokemuksen karttuessa ja ainakin tyylitajullisesti sen käyttö on muuttunut radikaalisti. Tämä ei suoraan liity itse vahvistin- vs. pedaalisärö-teemaan mutta tuo esiin sen näkökulman että särön käyttö on osa soittotaitoa ja sen käyttäminen harkitusti ja tyylillä on tärkeämpää joskus kuin se kumpaa säröä käyttää. Varmasti moni osaa tyylitajullisesti käyttää säröä paljon minua paremmin mutta omaan kehitykseeni asiassa viimeisen n. 8 vuoden bändisoitto on ratkaisevasti vaikuttanut.

Onko se sun vahvistin putki- vai transistorivahvistin. Putkivahvistimista irtoaa monesti jo itsessään kivat säröt ja niiden paras (?) ominaisuus on, että vahvarin säröä (etuastesäröä) voi boostata erilaisilla OD / booster pedaaleilla. Ja että juttu olisi vieläkin monipuolisempaa, näitä OD / boost pedaaleja voi laittaa yhtäaikaa päälle, jolloin särön ominaisuuksia voi vaihdella. Tällä tavalla minä käytän vahvistinta ja erilliisiä pedaaleja yhdessä.
 
Youtubesta löytyy tuosta pedaalien stäkkäämisestä kivoja videoita vaikka hyrymykke.
 
velipekka: Vuosikausia olen käyttänyt säröä lähes ainostaan pedaaleista. Nyt homma meni hieman päälaelleen kun taloon tuli vahvistin josta saa varsin monipuoliset säröt aika monenlaiseen humppaan.
 
Kiinnostaisi tietää, miten muut käyttävät säröpedaaleja (jos käyttävät) vastaavanlaisessa tilanteessa?
Menevätkö pedaalit torille myytäväksi?
Miten esim. JHS AT tai MXR EVH 5150 tyyppisiä kovemman luokan säröpedaaleja tulee käytettyä tälläisen vahvistimen kanssa? Puhtaan kanavan päälle vai hieman rosolla olevan kanavan päälle?
 
Eihän tähän tietenkään mitään sääntökirjaa ole olemassa, mutta mielipiteet kiinnostaisivat.

https://youtu.be/yDzOuBr1OK4
 
Tossapa hyvä video aiheesta. Sokkotesti: vahvistinsärö vs. Pedaalisärö

Tällä mennään vahvistinsäröillä. Homma pysyy yksinkertaisena. Bändisoitossa kaksikanavainen Oranki missä puhtaampi kakkoskanavasta ja kunnolla "likainen" ykkösestä. Tarvittaessa tosin boostilla nostoa tarvittaessa. Tuohon kun pelaa päälle 2-3 kitaralla, eri mikkivalinnoilla ja puolituksilla niin soundipaletti riittää kyllä yli omien tarpeiden. Oma fiilis on että säröpedaaleja pitää opiskella kuitenkin tapauskohtaisesti ja ainakaan itsellä ei ole reenien lomassa aikaa/halua säätää yhtä lisämuuttujaa.

Molempi parempi. Oikeastaan ainoa vahvistin jonka kanssa säröpedaalia ei välttämättä tarvinut (high gain juttuihin) oli Rockerverb 50. Dark Terror myös aika hyvä ilman pedaalia mutta kyllä siitä tiukemman saa, kun laittaa vähän puskutraktoria matkalle. Ja siis varsinkin alavireiden kanssa pedaaleista on hyötyä, koska ne usein leikkaa turhaa alapäätä kivasti ja näin vahvarin etuaste ei ihan heti kyykkää. Marshallin JMP on taas sellainen tyhjä kanvaasi -tyyppinen, että pedaaleilla tekee vaikka mitä. Kyllä sekin sellaisiin crunch juttuihin menee ilman pedaalia mutta aika monesti tulee silti laitettua joku eteen. Ei siitä säröpedaalista aina tarvi sitä säröä ottaa lisää.

paskiaispaska: https://youtu.be/yDzOuBr1OK4
 
Tossapa hyvä video aiheesta. Sokkotesti: vahvistinsärö vs. Pedaalisärö
 
Tuo oli hauska video. Todistaa kyllä melko hyvin että loppujen lopuksi löytyy hyviä vahvistinsäröjä, pedaalisäröjä ja mallinnettuja säröjä. Aivan sama millä sen soundin tekee, kunhan kuulostaa omasta mielestä hyvältä.
 
Edit:
Itse käytän tällä hetkellä mallintavaa. Luovuin omassa käytössä putkilaitteista toistaiseksi ihan vain käytännön syistä. Oma valintani on näppärä Atomic Ampli-Firebox, joka on siis ison pedaalin kokoinen mallintava kampe. Ajan sitä sitten isoon EV:n aktiivi-PA-kaappiin erinäisten efektien läpi.
 
Aiemmin mulla oli pääasiallisessa käytössä Fender Supersonic 22 kombo ja otin useimmiten säröt sen omasta särökanavasta. Toki aina välillä kun halusin enemmän hevimpää säröä, käytin puhtaan kanavan kanssa MI-Audion Tubezonea.
 
Kerran ostin Wampler Plexi Drive-pedaalin vain huomatakseni, että se oli ihan saman kuuloinen puhtaan kanavan päälle, kuin ne säädöt mitä käytin Fenderin särökanavalla. Molemmat kuulostivat plexi-marsulta niin paljon kuin vain Supersonicin kautta voi kuulostaa. (ja tietysti siinä vaiheessa tajusin, että Supersonicin särökanavalla oli juuri haettu Plexin soundia. En ollut hoksannut sitä aiemmin. Ainoastaan sen, että kuulosti hyvältä :D )

paskiaispaska: https://youtu.be/yDzOuBr1OK4
 
Tossapa hyvä video aiheesta. Sokkotesti: vahvistinsärö vs. Pedaalisärö
 
En jaksanut katsoa tuota kokonaan, mutta ihan hyvä ja viihdyttävä video. Siihen mennessä kun katsoin, niin kaveri oli arvannut kaikki väärin. Tuossa videolli oli ihan oikein jokaisesta variaatiosta pyritty ruuvaamaan samanlaiset säröt, mutta se oli selkeästi higainia mitä oli ruuvattu.
 
Aloin miettiä, että miten edes teoreettisesti vahvistimen etuasteella ja etuasteen eteen asetetuilla etuasteilla (siis säröpedaaleilla) voisi olla mitään eroa toistensa kanssa? ymmärrän, että sillä on paljonkin merkitystä millä tavalla signaalia yliohjataan, että esimerkiksi käytetäänkö monta gainisteppiä ennen päätevahvistinta ja sekin ajetaanko tasasuuntaajaa ja päätettä ruvelle lisäksi. Mutta jos lähdetään asetelmasta, että on vain yksi gainisteppi eli särö syntyy pelkästään etuasteessa, joka on joko pedaali vahvistimen edessä tai vahvistimen etuaste, niin miten ne edes teoriassa voisivat erota toisistaan? sehän on ihan sama onko se säröpurkki rakennettu vahvistimen sisään vai onko se vahvistimen edessä, miten se vahvistimen input plugi mitään muuttaa?
 
Tarkoitan, että säröissä on eroja, mutta kyse on koko signaaliketjusta joissakin tapauksissa jopa se kaiutin elementtikin vielä vähän säröytyy, mutta jos vertaillaan vain yhtä särön lähdettä niin jokaisessa laitteessa on oma soundinsa, mutta en oikein ymmärrä että miten vahvistimen etuasteen ja pedaalin vertaileminen eroaa kahden pedaalin vertailemisesta? mä jotenkin näen että ne on ihan sama asia.

hallu:
 
Aloin miettiä, että miten edes teoreettisesti vahvistimen etuasteella ja etuasteen eteen asetetuilla etuasteilla (siis säröpedaaleilla) voisi olla mitään eroa toistensa kanssa? ymmärrän, että sillä on paljonkin merkitystä millä tavalla signaalia yliohjataan, että esimerkiksi käytetäänkö monta gainisteppiä ennen päätevahvistinta ja sekin ajetaanko tasasuuntaajaa ja päätettä ruvelle lisäksi. Mutta jos lähdetään asetelmasta, että on vain yksi gainisteppi eli särö syntyy pelkästään etuasteessa, joka on joko pedaali vahvistimen edessä tai vahvistimen etuaste, niin miten ne edes teoriassa voisivat erota toisistaan? sehän on ihan sama onko se säröpurkki rakennettu vahvistimen sisään vai onko se vahvistimen edessä, miten se vahvistimen input plugi mitään muuttaa?
 
Tarkoitan, että säröissä on eroja, mutta kyse on koko signaaliketjusta joissakin tapauksissa jopa se kaiutin elementtikin vielä vähän säröytyy, mutta jos vertaillaan vain yhtä särön lähdettä niin jokaisessa laitteessa on oma soundinsa, mutta en oikein ymmärrä että miten vahvistimen etuasteen ja pedaalin vertaileminen eroaa kahden pedaalin vertailemisesta? mä jotenkin näen että ne on ihan sama asia.
 
Ihan hyvin se vahvistimen etuaste voisi olla vaikka joku räkkivehjes. Pedaaliin vähän haastavampaa ahtaa monta putkea yms. Kannattaa myös muistaa, että säröpedaali vahvistimen inputiin on sama kuin kaksi etuastetta peräkkäin, jolloin molemmat vaikuttavat siihen soundiin.
 
Tässä video, jossa BE-OD pedaalia verrataan BE-100 nupin vastaavaan kanavaan: https://www.youtube.com/watch?v=UpMeUpEbl9k
 
Mielestäni transistoripedaalien säröissä on monesti sellaista tietynlaista yksiulotteisuutta jota ei putkivehkeistä ja huippuluokan mallintavien soundista löydy. Videossakin soundi on kyllä aika lähellä joten voi miettiä onko se monta tonnia kalliimpi hinta tuosta erosta rahan väärti. Olisin ainakin itse ihan tyytyväinen tuohon BE-OD:n soundiin jos ei olisi oikeaa nuppia vertailukohteena.
 
Oman Bogner Goldfingerinkin kanssa tykkään välillä mieluummin boostata D&M Drivella kuin vahvistimen omalla putki-boostilla juuri sen takia, että D&M Drive tekee siihen soundiin jotain erilaista kuin vahvarin oma boosti ja se nyt sattuu miellyttämään korvaa.

LaXu: Oman Bogner Goldfingerinkin kanssa tykkään välillä mieluummin boostata D&M Drivella kuin vahvistimen omalla putki-boostilla juuri sen takia, että D&M Drive tekee siihen soundiin jotain erilaista kuin vahvarin oma boosti ja se nyt sattuu miellyttämään korvaa.
 
Ittellänikin mxr micro amp melkein aina päällä sopivasti ruvella olevan vahvistimen kuorruttajana. Jotenkin vaan se kuullostaa mukavamalle noin.
 
Joku tai jotkut joskus sanoneetkin, että hyvän särön salaisuus piilee siinä, että sitä "kerrostetaan vähitellen useamassassa vahvistusasteessa", kuin että käännettäisiin vahvistin/tai joku säröpedaali itsessään täpöille, jolloin kaikki headroom häviäisi heti siitä. Maltti on valttia ;)