| Aihe: miten kielen paksuus vaikuttaa soundiin lankkukitarassa? | |
|---|
|
Akustisessa kitarassa olen tottunut, että riippuu kitaran herkkyydestä miten ääni syttyy ja kielen paksuus vaikuttaa siihen miten kansi pamahtaa soimaan. Akustisen soittaja siis valitsee kielen vahvuuden soittimensa soivuuden ehdoilla ja sitten vain sopeutuu siihen. Eikö se jotenkin näin mene?
Lankkusähkiksessä olen luullut tai kuvitellut, että kun lankkun on hemmetin paljon paksumpi ja vahvempi kuin herkkä akustisen kansi, niin lankku olisi jokseenkin yhtä tietämätön paksusta tai ohuesta kielestä joten sähkiksessä kielen paksuus määräytyykin soittajan mieltymyksen ja käyttämänsä vireen perusteella ja soundillisesti sillä ei olisi juurikaan merkitystä.
No nyt sitten tein sellaisen liikkeen, että vaihdoin lankkukitaraani paksummat kielet (siis ihan merkittävästi paksummat) jotta saisin sen parempaan säätöön. Eli vaihdoin kielet jotta sain jännitettä taivuttamaan kaulaan vähän reliefiä lisää (käularauta oli jo löysällä). En ole selvittänyt mikä siinä on pulmana, onko joku nauhoista koholla tai onko jotkin satulaurat liian syvät, vai onko kaula vain liian suora tai jopa miinusmerkkinen relief, mutta kaula on niin paksu ja jämerä että se vaati vähän paksummat kielet taipuakseen.
Se pointti kuitenkin oli, että kun vaihdoin kielisetin ,010 - ,046 setistä ,012 - ,048 settiin (jolla säätö asettui hyvin), niin soundi muuttui. Soundi muuttui hiukan tummemmaksi ja ihan kuin outputtiakin olisi tullut pikkuisen lisää ja semmoista kihinää ja napsua on vähemmän. No ajattelin, että osittain kyse on reliefin syvenemisestä ja jolloin kielellä on enemmän tilaa liikkua ja toisaalta tiukemmalla oleva kieli liikkuu hiukan pienemmällä alueella mistä seuraa, että se mahtuu soimaan vähän vapaammin. Toisaalta paksummat kielet antaa soittajalle hiukan enemmän vastusta joten kieltä voi lyödä vähän kovempaa ja muutenkin kohdella vähän rosnkimmin jolloin se soundin muutos voi tullakin soittotatsin muutoksesta. Toisaalta paksumpi kieli saattaa tuottaa vähän enemmän sähköä elikkäs outputtia (mutta onko tämä oikeasti mahdollista korvin edes huomata? jotenkin tuntuisi kaukaa haetulta). Vai olisiko kyse sittenkin ihan mun korvien harha-aistimuksesta kun tiedän kielien olevan paksummat, niin luulen äänenkin olevan paksumpi?
Ajatuksia? ihan mitä vaan? mä jäin vaan vähän ihmettelemään tota asiaa.
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit) | |
Kyllähän se paksuus soundiin vaikuttaa. Varmasti esim. Eddie Van Halenin soundiin vaikuttaa ohuehkot kielet. Tulee semmosta pientä detunea kun kovasti pikkaa.
No tiedäthän.. Tarkoitettu.. tiedäthän.. | |
Jormaz: Kyllähän se paksuus soundiin vaikuttaa. Varmasti esim. Eddie Van Halenin soundiin vaikuttaa ohuehkot kielet. Tulee semmosta pientä detunea kun kovasti pikkaa.
Sama juttu periaatteessa Tony Iommilla. | |
Sähkömagnetismin tuntijat saavat avata lisää, mutta ihan kokemuspohjaisesti paksummilla kielillä mikeille tulee enemmän töitä. Soundiin tulee enemmän botnea ja nähkäkseni kielet soi kauemmin. Paljonhan kyse on siitä mitä plekukäsi tekee eli voi soittaa korskimmin ja pitää vähän "kaivaa" liidisoundeja enemmän. Monesti mainitaan nämä ohutkielimiehet, mutta onhan näitä jotka vetää aika jytkyillä ja takuulla osa soundia, mm. SRV
Keep it simple - stupid! | |
Hommasin 26,5" skaalaisen 6-kielisen ihan sen takia että pystyy soittamaan aika ohuella kielisetillä ilman sitä pientä de-tunea. Tässä on nyt 10-52 setti, vireenä drop-C. Soundi on kirkas ja erotteleva, sekä intonaatio on parempi.
TO THE STARS!!! "Mieshän veteli puikoissa kuin taikuri Disneyn fantasiassa piiskaten koko orkesterin ihan pirun kovaan vireeseen." -Mescalero |  J.Nikkanen
04.08.2018 20:21:04 (muokattu 04.08.2018 20:21:57) | |
|
Perus 25,5" skaalalla ja normi vireessä ihan tavan 10-52 on tuossa mun perusedullisessa aikalailla paras mun näpeissä. Ysin setti tuottaa tuskaa koska kielet saavat kyytiä ja soitto menee epävireiseksi röytämiseksi, mutta sitten taas muutamia paksuja settejä (skull, eb, dadda, joku muu mikä? en muista) kokeiltuani palasin takaisin tuohon 10-52 settiin koska paksut setit eivät soineet tuossa ruoskassa kunnolla. Saundi jäi jotenkin todella tummaksi ja tukkoiseksi, en tykännyt, ei jatkoon. Jo mainittu pidempi skaala on mun mielestä paras ratkaisu, ei tarvitse mitään älyttömiä vaijereita viritellä ja kielet ovat kuitenkin kivan jämäkät. 25,5" skaalainen seiska oli lähinnä vitsihuumori, 27" skaalalla taas oikein kiva. (samat kielipaksuudet toki, daddan XL) | |
Mä käytän kaikissa kiinteätallaisissa kitaroissa Rev. Willy's Lottery 007-038 kieliä. Helpot soittaa tälläiselle käsivammaiselle. Suosittelen muitakin kokeilemaan. | |
J.Nikkanen: Perus 25,5" skaalalla ja normi vireessä ihan tavan 10-52 on tuossa mun perusedullisessa aikalailla paras mun näpeissä. Ysin setti tuottaa tuskaa koska kielet saavat kyytiä ja soitto menee epävireiseksi röytämiseksi, mutta sitten taas muutamia paksuja settejä (skull, eb, dadda, joku muu mikä? en muista) kokeiltuani palasin takaisin tuohon 10-52 settiin koska paksut setit eivät soineet tuossa ruoskassa kunnolla. Saundi jäi jotenkin todella tummaksi ja tukkoiseksi, en tykännyt, ei jatkoon. Jo mainittu pidempi skaala on mun mielestä paras ratkaisu, ei tarvitse mitään älyttömiä vaijereita viritellä ja kielet ovat kuitenkin kivan jämäkät. 25,5" skaalainen seiska oli lähinnä vitsihuumori, 27" skaalalla taas oikein kiva. (samat kielipaksuudet toki, daddan XL)
Okei eli myös sullaon kokemus, että paksujen kielten sointi on tummempi. Ehkä en siis kuulekaan omiani. Itse soittelin yheksänkytluvulla eniten 10-52 setillä ja se oli ihan jees, mutta olen sitten kokeillut muutakin. Takavuosina soittelin paljon varsinkin stratolla, mutta myös Lespassa 11- 48 setillä ja sekin oli ihan jees. Sitten tykästyin ohuisiin kieliin ja soittelin pitkään 10-46 setillä kunnes nyt aloin noita paksuja mallaamaan. Ei tuo 12-48 ole pöllömpi soittaa ja se antaa mukavasti vastusta, että voi vähän antaa plektralle painoa. Minusta siinä muuttuu eniten dynamiikka ja tosiaan soundi tuntuu vähän tummemmalta. Daddan XL:t alkaa mullekin vakiintua kieliksi ja soitan yksinomaan E-vireessä (joskus kokeilin Eb- virettä, mutta en tykännyt).
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit) | J.Nikkanen
04.08.2018 22:03:21 (muokattu 04.08.2018 22:21:51) | |
|
hallu: Okei eli myös sullaon kokemus, että paksujen kielten sointi on tummempi.
Kyllä. Ihka uusi kieli kuulosti lähinnä siltä kuin olisi ollut jo pidemmän aikaa kiinni ja hiestä sekä paskasta "tumppuuntunut".
edit: Mutta siis semmonenkin juttu tullut huomattua että helvetin hyvä kitara, siis semmonen soiva peli merkkiin ja skaalaan katsomatta soi kaikenmoisilla kieliseteillä, enemmän noiden hieman heikompien kitaroiden hommia etteivät tahdo soida. Se mihin kukin vetää sen rajan että mikä kitara on hyvä tai huono niin se on sitten vaikeampi homma, ja mnetissä useampia eipäs-juupas ketjuja seuranneena ilmeisesti justiinkin niin henkilökohtaista kuin vain olla ja voi. | |
Se paksumpien kielien tuottama soundiero on sen verran pieni sähkiksessä että kannattaa hakea se ennemmin potentiometrejä kääntelemällä ja valita kielenpaksuus näppituntumalla. On mukavampi soittaa jolloin soittaa enemmän ja myös paremmin.
Storm crow lonely, boon for a birder.
Storm crows together, likely a murder. | |
Karvamammutti: Se paksumpien kielien tuottama soundiero on sen verran pieni sähkiksessä että kannattaa hakea se ennemmin potentiometrejä kääntelemällä ja valita kielenpaksuus näppituntumalla. On mukavampi soittaa jolloin soittaa enemmän ja myös paremmin.
Joo mä en hakenut soundieroa, vaan huomasin soundieron ja hiukan yllätyin siitä. Siksi tästä aloin puhumaan. Vaihdoin paksummat kielet saadaksen enemmän vetoa kaulalle ja kitaran sillä tavalla parempaan säätöön eli ohuilla kielillä relief ei tullut riittävän syväksi. Tää soundiero oli vaan asia joka kiinnitti huomiota ja jäin sitä ihmettelemään.
Ei nuo paksut kielet ole mitenkään kamalan huonot soittaa, ihan hyvä niillä on vetää. Antaahan ne enemmän vastusta soittoon ja kun on tuolla paksulla setillä viikonkin vetänyt ja ottaa ohutkielisen kitaran kouraan, niin kyllä tulee vedettyä venytykset yli ennen kuin taas tottuu :-).
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit) | |
Makuasioita, mutta paksumpi toki parempi, mutta mikset säätäny sitä reliefiä kaularaudalla? Vai onko ko. soittimessa yksitoiminen rauta? | |
Jeszse: Makuasioita, mutta paksumpi toki parempi, mutta mikset säätäny sitä reliefiä kaularaudalla? Vai onko ko. soittimessa yksitoiminen rauta?
Yksitoiminen rauta, se ei mene löysemmälle. Ostin teräsviivottimen ja ajattelin seuraavan kielen vaihdon yhteydessä tsekata kaulan suoruuden ettei se vaan ole väärään suuntaan lenkollaan. Sen jälkeen huomio kiinnittyy satulaan ja nauhoihin eli kiikutan kitaran huoltoon satula ja nauhat. Ajattelin, että kun tuo on niin paksu kaula, että se ei vaan taivu ohuilla kielillä, mutta mistäpä sen tietää. Tää paksujen kielten käyttö oli vaan tämmönen kokeilu, että alkaisko se sillä toimimaan.
Ei ne ohuetkaan kielet ole käyttökelvottomat, mutta ne nuolee vaan niin lähellä otelautaa, että tuppaa vähän särähtelemään (en tykkää semmoisesta). Kaksitoiminen kaularauta olisi kyllä hyvä, mutta en tiedä onko semmoinen jälkiasennuksena kovin kallis laitattaa? otelauta kai ainakin pitäisi irroittaa ja vähintäänkin kaulan lakkausta pitäisi korjailla (tää on polylakattu, niin vissiin lakata uudelleen) tai sitten hiotuttaa samalla lakat kokonaan pois. Jos uutta kaularautaa varten joutuisi tekemään jyrsintöjä, niin vaikuttaako soundiin? en tiä, pitää kysyä sitten siltä soitinkorjaajalta onko mitään tehtävissä ja kannattaako tehdä.
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit) | |
Missä kitaroissa on vakiona kaksitoiminen rauta? Omat soittimeni ovat kaikki joko liian halpoja tai liian vanhoja tai molempia, että olisin törmännyt kaksitoimiseen rautaan.
Kyllä minusta paksut kielet soivat "vähemmän helisevästi". Mutta eikös sama vaikutelma saada vetämällä kieli reiluun ylävireeseen ja kuuntelemalla muuttuuko sointi?
No itse asiassa ei, jos tarkkoja ollaan. Sointivertailu pitäisi tehdä samaan säveleen viritetyn paksumman kielen kanssa, eikä samaan kieleen eri vireessä.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Missä kitaroissa on vakiona kaksitoiminen rauta? Omat soittimeni ovat kaikki joko liian halpoja tai liian vanhoja tai molempia, että olisin törmännyt kaksitoimiseen rautaan.
Mulla ei oo esim koskaan ollu missään kitarassa yksitoimista rautaa. Eikä tule, enkä suosittele sellaista kenellekään missään tilanteessa. | |
Kefiiri: Missä kitaroissa on vakiona kaksitoiminen rauta? Omat soittimeni ovat kaikki joko liian halpoja tai liian vanhoja tai molempia, että olisin törmännyt kaksitoimiseen rautaan.
Kyllä minusta paksut kielet soivat "vähemmän helisevästi". Mutta eikös sama vaikutelma saada vetämällä kieli reiluun ylävireeseen ja kuuntelemalla muuttuuko sointi?
No itse asiassa ei, jos tarkkoja ollaan. Sointivertailu pitäisi tehdä samaan säveleen viritetyn paksumman kielen kanssa, eikä samaan kieleen eri vireessä.
Nauhoittaminen voisi olla yksi tapa koittaa vertailla. Ajattelinkin äänittää soundinäytteen ja äänitän uuden soundinäytteen sitten kun vaihdan tähän taas ohuemmat kielet ja vertaan sitten niitä, niin saa ehkä jonkinlaisen käsityksen. Mutta onhan siinäkin odottamattomia muuttujia (kielten yksilölliset erot, kielten kuluneisuus ja likaisuus, ilman kosteus, etc.).
Itse en ole kaksitoimista rautaa nähnyt livenä, mutta olen kuullut puhuttavan niistä. Ilmeisesti se on aika tuore keksintö. Ainakin Rickenbacereissa on kuulemma kaksi kaularautaa, mutta en tiedä onko ne kaksitoimisia, vai onko niiden tarkoitus oikeista myös ropellilla oleva kaula..... tämäkin on pitkälti kuulopuhetta.
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit) |  Kefiiri
06.08.2018 09:48:37 (muokattu 06.08.2018 09:57:47) | |
|
Jeszse: Mulla ei oo esim koskaan ollu missään kitarassa yksitoimista rautaa. Eikä tule, enkä suosittele sellaista kenellekään missään tilanteessa.
OK, tuo ei kyllä kaltaistani sivistymätöntä kauheasti auttanut. Kuvittelisin että jossain Ibanezin hevikitaroissa voi olla kaksitoimiset raudat, kun kitaraa ruuvaillaan ties millaisiin erikoisvireisiin?
Hallulle:
Rickenbackereissa on kaksi yksitoimista rautaa, joiden mekanismi on hieman erilainen kuin vaikka Gibsoneissa, mutta kahteen suuntaan ei kaulaa pysty rautojen voimalla taivuttamaan. (Propellilla olevaa kaulaa voi yrittää oikaista kiristämällä toisen puolen rautaa enemmän kuin toista, tai päinvastoin :D)
En ole musiikin asiantuntija. | |
Jeszse: Mulla ei oo esim koskaan ollu missään kitarassa yksitoimista rautaa. Eikä tule, enkä suosittele sellaista kenellekään missään tilanteessa.
Heitä nyt edes muutaman merkki ja malli, niin saadaan käsitystä. Mä soittelen melkolailla perinteisillä kitaroilla, niin niissä ei ole.
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit) | |
Kefiiri: OK, tuo ei kyllä kaltaistani sivistymätöntä kauheasti auttanut. Kuvittelisin että jossain Ibanezin hevikitaroissa voi olla kaksitoimiset raudat, kun kitaraa ruuvaillaan ties millaisiin erikoisvireisiin?
Rickenbackereissa on kaksi yksitoimista rautaa, mekanismi on hieman erilainen kuin vaikka Gibsoneissa, mutta toiminta samanlainen.
Mä luulen, että kyse on erikoisvireiden lisäksi siitä, että jos kaula on tehty kovin ohueksi, niin kaularaudan merkitys selvästi kasvaa. Jos kaula on riittävän jäykkä ja vakaa, niin kaularautaahan ei tarvittaisi välttis ollenkaan. Esimerkiksi joku hiilikuitukaula voisi olla sellainen, että ei tarvitsisi juuri säädellä. Puu on tietenkin itsessään eläväistä materiaalia ja vaikka Gibsonissakin on mahonkinen kaula (mahonki pitäisi olla vakaimpia puulajeja), niin silti sekin voi vähän elää vuodenaikojen mukaan (vaikka ei se kyllä juuri elä). Mutta sitten jos kaula on paksu sen lisäksi, että on mahonkia niin varmaan säätämisen tarvi on aika minimaalista. Nykyisin on nää ohuet kaulat muotia, niin niissä varmaan voi olla kriittisempää sen kaularaudan kanssa.
Tosin mulla oli aikoinaan Carvin DC400T jossa oli ohut kaula, mutta se oli tosi jäykkä eikä sen kaulaa tarvinnut säätää koskaan (kerran taisin sitä vähän säätää ihan vaan kokeillakseni, että säätömutteri toimii). Siinä oli ilmeisesti jotain hiilikuituvahvikkeita kaularaudan molemmin puolin ja lisäksi kaula oli läpirungon. Mutta vaikka se oli kevyt kitara, niin tykkäsin sen jäykkyydestä ei paljoo notkunut. Tosin kaulavibraakaan ei sillä sitten tehty (siinä oli kylläkin tremolo).
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit) | Kefiiri
06.08.2018 10:05:00 (muokattu 06.08.2018 10:21:01) | |
|
hallu: Mä luulen, että kyse on erikoisvireiden lisäksi siitä, että jos kaula on tehty kovin ohueksi, niin kaularaudan merkitys selvästi kasvaa. Jos kaula on riittävän jäykkä ja vakaa, niin kaularautaahan ei tarvittaisi välttis ollenkaan.
Tossa on nyt mun mielestä logiikkavirhe ;)
Tai sitten ei, sehän riippuu itse asiassa näkökulmasta. Puhutaanko kaularaudan merkityksestä yleensä vai kaksitoimisen raudan tarpeellisuudesta.
Hirmu ohuessa ja taipuisassa kaulassa riittäisi yksitoiminen rauta, kun sitä joutuisi aina kiristämään enemmän tai vähemmän. Mutta jos paksuun ja jäykkään kaulaan tarvitsisi lisäreliefiä, olisi kaksitoiminen rauta paikallaan.
Ymmärtääkseni vanhoissa Danelectroissa (ja varsin pitkään Martinin akustisissakin) oli ei-säädettävä kaulan jäykistysrauta. Onhan se vaivatonta, mutta varmaan relief muuttuu noissa hieman sen mukaan, miten paksun kielisetin laittaa. (Akkareissahan ei intonaation takia voi muuttaa kielten paksuutta ihan mahdottomasti, ehkä raudankaan ei silloin tarvitse olla säädettävä.)
Liekö myöskään ei-säädettävien Danelectrojen aikaan ollut sähkiksen kielissäkään kauheasti vaihtoehtoja.
En ole musiikin asiantuntija. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
