Kitarat: kitarakamat ›

Ostettuani aikoinaan aktiivimikillisen kitaran (27" baritoniseiska) ihmettelin, että ko. kitarasta lähtee ihmeen hyvät kliinit. Taustalla oli ajatus siitä kuinka paljon aktiivimikkejä parjataan. Tokihan vaikka itsellä oleva strato tai tele sinkkuineen pesevät ja linkoavat ko. aktiivimikillisen kitaran kliinien soundien kauneudessa, se on ihan selvä, mutta siinä vertailussa kepitkin ovat ihan totaalisen erilaisia ja on vaikea eritellä mikä soundissa on seurausta mikeistä ja mikä kitaran rakenteesta.

Nii-i. Nythän selkeästi on unhoittunut esim. M.Knopfler & Pensa EMG:llä ym. muutama muu stara, joka 80-luvulla veteli puhtaansa EMG:illä ja möi miljoonia levyjä. Ei kukaan huomannut elävyyden puutetta. Kyllähän aikanaan EMG SA oli ihan standardi hyvää puhdasta haetttaessa.
 
Toki EMG:ssä on oma tatsinsa, johtuen tuosta esivahvistimesta. Lähinnä toi mun mielestä puhtailla tuntuu siinä, että joutuu soittamaan tarkemmin, kun kaikki mitä kielistä kuluu tulee selkeämmin myös vahvistimesta. Säröllä mielestäni taas kovan ulostulon aiheuttama lisä-gain/kompressio etuasteesta peittää tuon.
 
Itsellä EMG:den kanssa ongelma tulee yläpään soundin kanssa. Toi niiden etuaste kai tekee diskantille jotain, josta en pidä. Muten upeat mikit, puhtailla ja muutenkin, sen erottelun takia.
 
Alkuperäiseen aiheeseeen. Toki magneetin vaihto vaikuttaa, kokeilut olen, mun mielestä se lähinnä hienosäätöä. Enemmän kela vaikuttaa. Toki tuollai voi löytyä se oma juttu, kun makuasioita...
 
Mites kelan vaihto esim. humbukereissa toinen kela eri mikistä? Joku kokeillut?

Barska:
Mites kelan vaihto esim. humbukereissa toinen kela eri mikistä? Joku kokeillut?
 
Onhan noita ihan "tehtaaltakin" joissa on epäsymmetriset kelat. Ja en nyt meinaa mitään sellaisia joissa on se toinen kela periaatteessa vaan "häiriönpoistokela". Kyllähän noita on itsekin tullut kokeiltua. Taitaa vieläkin olla yhdessä omassa skebassa sellainen mikitys jossa on DiMarzion vanhasta PAFfista kermanväriset kelat ja sitten mustat kelat on MightyMiten Distortionista, eli mikit on seeprat.
Soundit lie kohdillaan kun ei oo tullut vaihdettua/modattua. Ihan oikea kitaristikin sillä soitteli useamman setin ja tykkäsi. Tarkempaa analyysia en oo tehnyt, mitä tuo lievähkö epäsymmetrisyys soundipoliittisesti vaikuttaa, jos vertais vaikka tilanteeseen "normaalilla" mikityksellä.
Enemmän olen kyllä noita johdotuksellisia modeja tehnyt toisille ja itellekin, noin pääasiallisesti. Sanotaan nyt vaikka sellainen, että otetaan 4+ johdotettu humppari, vedetään johdot 6-asentoiselle 4-napaiselle kiertokytkimelle ja kas, humpparista saa mukavasti variaatioita. Kelat sarjaan tai rinnankytkettynä, edellinen kytkentä lisäksi joko "normaalisti" tai kelat vastavaiheessa, tai kumpikin kela erikseen, siis humppari puolitettuna. Jos tekee tuon molemmille mikeille ja pistää vielä yhden samanmoisen kiertokytkinsysteemin, tuleekin sinne skeban konehuoneeseen mukavasti kiertokytkimiä. =)

fox: Onhan noita ihan "tehtaaltakin" joissa on epäsymmetriset kelat.
 
Juu, muistelinkin sellaisia olevan tehdastekoisiakin :) Luulisin, että tuo isompi muutos soundiiin, kuin eri magneetti?
 
Pitääkin kaivella ylijäämämikkejä ja kokeilla viikonloppuna...
 
Jep, kyllähän mahdollisuuksia on ilman modaamistakin. Jo ihan toi Ibanez Artistin tri-mode kytkin avaa uusia maailmoja. Itsellä oli pari vuotta sitten hetken "Steve Miller" Artist (oliko se 2622?), josta se alkuperäinen elektroniikka oli teurastettu ja korvattu putiikki-paffeilla, sekä lisäilty mini-switchejä niin, että sai puolitettua mikin, kytkettyä sarjaan/rinnan halutessaan, sekä käännettyä vaiheen. Ja sitten toki sarjaan/rinnan, sekä eri vaiheeseen toisen mikin kanssa. Hirvee kytkin viidakko (ja reikiä kannessa=oli halpa 2622, noi kun alkaa olla haluttua kamaa täällä Sweduissa.. :D), mutta ihan heti ei soundi-variaatiot loppuneet.

Barska: Juu, muistelinkin sellaisia olevan tehdastekoisiakin :) Luulisin, että tuo isompi muutos soundiiin, kuin eri magneetti?
 
Pitääkin kaivella ylijäämämikkejä ja kokeilla viikonloppuna...
 
Jep, kyllähän mahdollisuuksia on ilman modaamistakin. Jo ihan toi Ibanez Artistin tri-mode kytkin avaa uusia maailmoja. Itsellä oli pari vuotta sitten hetken "Steve Miller" Artist (oliko se 2622?), josta se alkuperäinen elektroniikka oli teurastettu ja korvattu putiikki-paffeilla, sekä lisäilty mini-switchejä niin, että sai puolitettua mikin, kytkettyä sarjaan/rinnan halutessaan, sekä käännettyä vaiheen. Ja sitten toki sarjaan/rinnan, sekä eri vaiheeseen toisen mikin kanssa. Hirvee kytkin viidakko (ja reikiä kannessa=oli halpa 2622, noi kun alkaa olla haluttua kamaa täällä Sweduissa.. :D), mutta ihan heti ei soundi-variaatiot loppuneet.
 
Steve Miller se just on, se 2622 EQ Artisti. Olis sen saanut "palautettua", Saksassa yks tuttu kaveri tekee noita EQ/preamp moduuleita. Ja kyllä, ne rupee oleen jokseenkin hinnakkaita, koska kysyntää on. Tuolla Ibanez-foorumilla (ICW:ssa) on tuommosia molemmin puolin kahden tonnin hintoja ilmoiteltu, toki hyvässä kunnossa oleville. Eikä se "uudistettu" mallikaan, eli AR 500, juurikaan huokeempi ole.

fox: Resonanssitaajuutta näes ei voi muuttaa vain sitä magneettia vaihtelemalla. =)
 
Kyllähän magneetin materiaali vaikuttaa induktanssiin ja sitä kautta suoraan resonanssitaajuuteen, joskin suurimmassa osassa tapauksista hyvin vähän. Onhan noita jotkut mittailleet.

Gypsy: Kyllähän magneetin materiaali vaikuttaa induktanssiin ja sitä kautta suoraan resonanssitaajuuteen, joskin suurimmassa osassa tapauksista hyvin vähän. Onhan noita jotkut mittailleet.
 
Se joku on varmasti laittanut jotain infoa jonnekin, olis ihan kiva vaikka linkki?
Mutta, kuten sanoit, suurimmassa osassa vaikutus ei oo merkittävä, semminkin kun magneetin materiaalissa eikä muodossa/koossa tehdä huomattavia muutoksia. Tuolla toisessa "magneettiketjussa" laitoin yhden brittikaverin kommentteja "rare earth magneeteista", erittäin todennäköisesti just neodyymimagneeteista.

fox: Onhan noita ihan "tehtaaltakin" joissa on epäsymmetriset kelat. Ja en nyt meinaa mitään sellaisia joissa on se toinen kela periaatteessa vaan "häiriönpoistokela".
 
Itse ainakin tykkään kun hullu puurosta uudesta (ainakin mulle uudesta) mikkituttavuudesta eli Duncanin P-Railsista, joka sattui olemaan ensiasennusmikkinä heräteostoksena ostamassani Yamaha Pacifica 510V:ssä ja josta irtoa käyttökelpoiset Fender ja P90 tyyppiset single coil että humpparisoundit. Ollut mulla keväästä asti ykköskitarana keikoilla ja sitä käytin myös meidän bluesbändin ensi viikolla ilmestyvällä esikoislevyllä.
 
Demoa
https://www.youtube.com/watch?v=ZY8VZmFkg1U

fox: Se joku on varmasti laittanut jotain infoa jonnekin, olis ihan kiva vaikka linkki?
Mutta, kuten sanoit, suurimmassa osassa vaikutus ei oo merkittävä, semminkin kun magneetin materiaalissa eikä muodossa/koossa tehdä huomattavia muutoksia. Tuolla toisessa "magneettiketjussa" laitoin yhden brittikaverin kommentteja "rare earth magneeteista", erittäin todennäköisesti just neodyymimagneeteista.
 
No minä en näistä ole pitkään aikaan lukenut, eikä ole bookmarkseissa, mutta tuosta nyt vaikka heti löytyi jonkunlaista kokemusta: https://bedlamguitars.wordpress.com … hnical-info/pickup-magnet-swapping/
 
Minulle oikeastaan melkolailla se ja sama. Jos joku tykkää magneettien kanssa puljata ja suuria mullistuksia niissä kokee, niin se heille suotakoon =)
 
LISÄYS: Muistui tällainen mieleen ja löytyikin vielä: http://guitarscience.net/papers/guibook.pdf Ihan hyvää luettavaa. Jos tänne tällaisia saa linkittää.

Tulipa kokeiltua 50's wiring juotoksia lespassa. Ihan kiva, mutta jotenkin jäi sellainen maku et modernilla mikit kuulostaisi hieman eläväisemmiltä? Tässä videossa tuo kuuluu myös hyvin nuo erot.
 
https://www.youtube.com/watch?v=sNyGVZdggcg
 
50's wiring poistaa bassoa aikalailla verrattuna moderniin. Jos mikit tuuttaa liikaa alapäätä, niin silloin 50's voi olla hyvä. Isoin muutos on potikoiden käyttäytyminen, kun volaa pakittamalla sointi pysyy kirkkaana eikä menetä sitä/muhjuunnu kuten modernilla. Tonekin sai laajemman kirjon. Fuzz pedaalit toimii kivasti 50's tyylillä kun perussointi on jo suht kirkas modilla.
 
Mikit joilla testasin on SD59 kaulassa ja 57 classic tallassa. 57 classic:lla tuo modi toimii hienosti kun ne tuppaa olemaan alapää herkkiä :D
 
Kuinka moni on testannut myös 50's juotoksia ja mitä tykkäsitte?

Tuli huomattua, että magneetin vaihto toiseen vaikuttaa vähemmän 50's wiring:lla kuin moderneilla juotoksilla, vaikutus ei ole yhtä iso. 50's wiringilla tuntuu mikki toimivan paremmin juuri sellaisena kuin se on tehty eli vakiona. Täten tulin siihen päätökseen, että mikkieh omat erot keskenään tulee esiin paremmin 50's wiring:lla.

Minä otin Lespastani 500k tonet kokonaan pois pelistä katkaisemalla piuhat. Nyt on soundi kirkas ja ilmava, selkeästi parempi. Ehkä joskus modaan potikat no load-tyylisiksi. Ei vaan ole toneille käyttöä ikinä.
Mikkimodeista mieleeni on naparuuvien nosto. Ja mikin korkeuden säädöllä saa paljon aikaiseksi.
Stratoissa treble bleed on todella hyvä keksintö. Aki mod varsinkin.
Tallamikin alle sijoitettu rautalevy tekee kanssa gutaa.

von spets: Minä otin Lespastani 500k tonet kokonaan pois pelistä katkaisemalla piuhat. Nyt on soundi kirkas ja ilmava, selkeästi parempi. Ehkä joskus modaan potikat no load-tyylisiksi. Ei vaan ole toneille käyttöä ikinä.
Mikkimodeista mieleeni on naparuuvien nosto. Ja mikin korkeuden säädöllä saa paljon aikaiseksi.
Stratoissa treble bleed on todella hyvä keksintö. Aki mod varsinkin.
Tallamikin alle sijoitettu rautalevy tekee kanssa gutaa.
 
Juu, mikäs siinä jos et toneja käytä. Tonet pois pelistä sointi tosiaan muuttuu kirkkaammaksi. Niissä 1 mikkisissä kitaroissa sama juttu jos on vaan volume eikä tonea. Muistaisin Angus Youngin:n SG:stä sanottaneen kait, että tonet olis pois pelistä, mutta en tiedä liittyikö johonkin tiettyyn eraan, vai onko ihan puppua?

PIM: Itse ainakin tykkään kun hullu puurosta uudesta (ainakin mulle uudesta) mikkituttavuudesta eli Duncanin P-Railsista, joka sattui olemaan ensiasennusmikkinä heräteostoksena ostamassani Yamaha Pacifica 510V:ssä ja josta irtoa käyttökelpoiset Fender ja P90 tyyppiset single coil että humpparisoundit. Ollut mulla keväästä asti ykköskitarana keikoilla ja sitä käytin myös meidän bluesbändin ensi viikolla ilmestyvällä esikoislevyllä.
 
Demoa
https://www.youtube.com/watch?v=ZY8VZmFkg1U
 
Nyt kun vihdoin tekisivät p-railin seiskakieliselle, niin olisin varsin tyytyväinen ja mikit vaihtuisivat heti.

PIM: Itse ainakin tykkään kun hullu puurosta uudesta (ainakin mulle uudesta) mikkituttavuudesta eli Duncanin P-Railsista, joka sattui olemaan ensiasennusmikkinä heräteostoksena ostamassani Yamaha Pacifica 510V:ssä ja josta irtoa käyttökelpoiset Fender ja P90 tyyppiset single coil että humpparisoundit. Ollut mulla keväästä asti ykköskitarana keikoilla ja sitä käytin myös meidän bluesbändin ensi viikolla ilmestyvällä esikoislevyllä.
 
Demoa
https://www.youtube.com/watch?v=ZY8VZmFkg1U
 
Samat täällä, kaipa puhut samasta mikistä joita on pari meikän Godinissa.
https://godinguitars.com/product/summit-classic-convertible-41176/
 
Hitsin monipuoliset soundit noiden mikkien ansiosta!

sustain65: Samat täällä, kaipa puhut samasta mikistä joita on pari meikän Godinissa.
https://godinguitars.com/product/summit-classic-convertible-41176/
 
Hitsin monipuoliset soundit noiden mikkien ansiosta!
 
Samoista puhutaan juu. Sen verran monipuoliset ja hyväsoundiset ja ominaisuuksiinsa nähden suorastaa halvat (205e setti Thomannilla) on että melkein tekis mieli päivittää Washburn WM-100:n tolla setillä ja Duncanin Tripple-Shot mikkikehyksillä niin pääsis aika lähelle tuota sun Godinia, aktiivielektroniikka poislukien tietysti.

Itekki on noitte humppareitte sekä erilaisten kytkentöjen parissa tullu muutamat tunnin vietettyä. Tässä muutamia juttuja mitä on tullu kokeiltua, osa on siis ihan helvetin outoja ja osa ihan jees(mikäli toimivat).
 
Pari kolme vuotta takaperin ostetun kitaran vakiomikit oli ihmeen nuhaset ja sisukset piti sisällään semmosta rotanpesää muistuttavaa johtoviidakkoa. Päätin sit aikani kulux hieman testiä että mitähän tuosta käy ja päädyin puolittamaan kaulamikin ja siirsin magneetin suoraan siihen kelan alle. En saanu sitä ruuvattua enää kunnolla kasaan ku otti se magneetti kiinni joten tuloksena oli ihan perkeleelliset ujellukset jos vahvaria kääns karvaakaa kovemmalle.
 
Sen jälkeen G&L-teleen modasin humpparin ykskelasen magneeteilla, mahtuvat nimittäi just niihi reikiin :)
 
Sähköjä on ollu niin moderni kuin 50's ja vähän nyt mitä sattuu, kuten esim. humppari/singlecoil/yks vola mis on push-pull mikkien vaihtoon, mut viimeaikoina oon tykästyny ihan yhteen volaan. Simppeliä pitää olla

Täältä muuten saa tilattua noita lyhyitä alnico 4 ja 5 magneetteja jos tarve. Itse tilasin ja suht nopeasti tulivat perille. Hinnatkin näkyy euroina kun Saksassa liike.
 
https://www.crazyparts.de/pickup-making-parts/magnets/index.php

Ostin Gibson 490R mikin koska mulla on lyhyt alnico 5 magneetti ja tuo tuon sisässä on ulkomaisten foorumien mukaan lähellä T-Top mikkiä. Noh, magneetti sisään ja testaus.
 
Kitara oli Tokai Love Rock Les Paul.
 
EDIT: En tiedä miksi ekalla kerralla tuo 490R vaikutti niin tehokkaalta, kun kokeilin uudestaan lyhyellä alnico 5 magneetilla niin nyt mikki oli kesympi? Asetukset kuitenkin samat kuin aiemmin vahvarissa/pedaalissa. Noh, anywei... Onhan tuo hyvä ja soundiltaan selvästi T-Top maailmaa todella lähellä ellei sama? Hyvä just klassiseen rokkiin les Paulissa esim. Zeppelin.