| Aihe: Beisiä kitara styrkkarilla | |
|---|
|
Vahingoittuuko n. 100.150 w kitaravahvistin jo sitä käyttää basson soitossa,kun en bassovahvitinta omista ja noita pa.kamojakaan ei viitsis aina raastaa. ja mikä on helpoin tapa saada kitarastyrkkari entiseksi. (jos sillä soittaa bassoa). Käsittääkseni on ainakin suotavaa pitää Low inputissa ja välttää säröä? |
|
Oon joskus soittanut pikkupaikoissa 50W Yamahan kitaracombolla varustettuna 12 tuuman kajarilla ja ei se isommin ole siitä huonoa tykännyt, soundimaailma ei kylläkään ole kaikkein herkullisin.
Alataajuuksia on syytä leikata pois ja ei sitten isommin släppäyksiä sun muuta piikkejä. Volumetkin on sytä pitää kohtuudessa.
Hei, miten tää soitetaan.. |
|
Vahingoittuuko n. 100.150 w kitaravahvistin jo sitä käyttää basson soitossa,kun en bassovahvitinta omista ja noita pa.kamojakaan ei viitsis aina raastaa. ja mikä on helpoin tapa saada kitarastyrkkari entiseksi. (jos sillä soittaa bassoa). Käsittääkseni on ainakin suotavaa pitää Low inputissa ja välttää säröä?
Ei bassokorostuksia, mielellään kompressori käyttöön tasottamaan piikkejä. Älä sitten kompressoi lyttyyn vaan nimenomaan ne piikit pois. Limitteri itseasiassa toimisi tässä vielä paremmin. Ei säröä, ja: älä soita täysillä. Korkeintaan puolessavälissä se volume.
Kyllähän mitä vain vahvistinta voi käyttää bassolla, varmaan stereovahvistintakin, kun vain ymmärtää rajoitukset joita väärä kalusto soitolle asettaa. Itseasiassa minunkin ensimmäinen bassovahvistin oli 30w keskusradiovahvistin -30 tai -40 luvulta. Käytin sitä vuosia, ja kyllä se kuulemma on ihan iskussa vielä tänäkin päivänä. Putkipeli, on muuten mahtisoundit.
"You have to give some skin to get some tone.": Will Lee |
 Tmp
26.05.2003 11:43:33 (muokattu 26.05.2003 11:43:46) | |
|
Vahingoittuuko n. 100.150 w kitaravahvistin jo sitä käyttää basson soitossa,kun en bassovahvitinta omista ja noita pa.kamojakaan ei viitsis aina raastaa. ja mikä on helpoin tapa saada kitarastyrkkari entiseksi. (jos sillä soittaa bassoa). Käsittääkseni on ainakin suotavaa pitää Low inputissa ja välttää säröä?
Minä kyllä epäilen että potku ei riitä bändikäyttöön jos haluaa vahvistimen pitää ehjänä.
"Mutta jos [sota] tulee, niin toivottavasti kukaan ei kuole eikä haavoitu pahasti." - Eclipse |
|
Tmp:
Minä kyllä epäilen että potku ei riitä bändikäyttöön jos haluaa vahvistimen pitää ehjänä.
Aikoinani soittelin sellaisella 200W kitaratrankkunupilla bassoa. Hyvin kesti ja itseasiassa juuri riitti. Soundi oli vähän sitä sun tätä. Eli en suosittele. Ostaa vaikka jokun bassokombon mieluummin.
Vaadimme bassonkielten hinnanlaskua ja lounaaltapaluurahaa! |
|
Mä soitin kanssa aluks sellasella pakun takaluukun kokosella 70-luvun kitarakaapilla missä oli saman merkkinen nuppi kanssa...muistaakseni Marsu. Toimi ihan kivasti..mitä nyt vähä tunkkaset soundit, tällä hetkellä The Pax käyttää sitä laulupömpelinä =)
Helvetisti kivempi kyllä roudata nykyistä combovahvaria keikalle kun sitä megakaappia nuppeineen =D
"Se on rautaa kun joskus ottaa turpiin". |
 KMT
26.05.2003 19:50:51 | |
|
Riippuu mitä soittaa, kyllä nykyisen bändin kanssa voisi soittaa kitaravahvistimen kautta bassoa, edellisen yli 100db
olis mennyt rikki, kotona vielä tulee soiteltua kitaraa bassovahvistimella...
Homma hanskassa, hanskat hukassa...
Hoho. |
|
Ei se vahingoitu, mutta se kuulostaa ihan shaisselta. |
|
Juupas eipäs.. kyllä saa ihan kelposaundia, kaiutin on se joka hajoaa jos joku.
What's yours?! |
|
Helvetisti vituttaa soittaa bassoo kitarastyrkkarilla. |
|
Vastaus siis 15 vuoden jälkeenkin on juueiehkä.
http://www.minutian.com/ |
|
Kitara- ja bassostyrkkarin erot ovat lähinnä etupään herkkyydessä (kitaralle säröä) ja eq:n taajuuksissa. Muuten ne ovat käytännössä identtisiä rakkineita.
Kaappien erot tulevat kyvystä toistaa alas. Kitarapuolella alarajataajuudella ei ole juurikaan väliä (ja siksi avoimia koteloita), kun taas bassokaapit ovat usein suljettuja tai refleksikoteloita. Siten kaikissa kitarakaapeissa eivät matalimmat kuulu, eli matalan pään tehot menevät ilman lämmittämiseen.
On aivan sama, kummalla instrumentilla soittaa ja onko perässä kitaravahvistin tai bassoputka. Joku kakara tulee kyllä vielä sössöttämään, ettei niin voi tehdä. Tulkoon, soittakaa te niillä kamoilla, mitä sattuu nurkissa olemaan. |
|
Vetäähän ne jotkut oktaaverillakin suoraan kitarakamoihin. Lisäksi: https://youtu.be/Fu5mgXWSgoE
Sanoinko jotain typerää? |
|
ituvirtanen: Kitara- ja bassostyrkkarin erot ovat lähinnä etupään herkkyydessä (kitaralle säröä) ja eq:n taajuuksissa. Muuten ne ovat käytännössä identtisiä rakkineita.
Kaappien erot tulevat kyvystä toistaa alas. Kitarapuolella alarajataajuudella ei ole juurikaan väliä (ja siksi avoimia koteloita), kun taas bassokaapit ovat usein suljettuja tai refleksikoteloita. Siten kaikissa kitarakaapeissa eivät matalimmat kuulu, eli matalan pään tehot menevät ilman lämmittämiseen.
On aivan sama, kummalla instrumentilla soittaa ja onko perässä kitaravahvistin tai bassoputka. Joku kakara tulee kyllä vielä sössöttämään, ettei niin voi tehdä. Tulkoon, soittakaa te niillä kamoilla, mitä sattuu nurkissa olemaan.
no tätä minäkin olen epäillyt kun en ole ikinä kuullut kitaravahvistimesta, joka olisi hajonnut bassin soitosta..... oletko sinä? soundi ei välttämättä ole paras mahdollinen, mutta eikös Lemmy tullut tunnetuksi siitä, että soitti aina bassoaan juurikin kitaraläjän läpi? itselläni oli yksi kitarakombo jota käytin kotona bassolla harjoitteluun ja hiljaisella se toimi ihan jees ja siskon tyttö soitti sen läpi bassoa bändissäänkin eikä se minusta siitä miksikään mennyt kun vahvari mulle palautui kymmenen vuoden perästä. Huollatin sen ja jatkoin soittelua kitaralla ei siihen ollut tullut mitään vikaa bassottelu vuosien saatossa. Sitten kun ostin bassokombon niin jouduin kyllä samantien tajuamaan avoimen kitarakombon soundin rajoitukset alapään osalta :-).
Jos kitarakamat ei bassoa kestäisi niin miten oktaaverin lisäksi sitten nää mörköhevin alavireäijät ? soittaako ne bassokamojen läpi? kyllä minä olisin taipuvainen olemaan kanssasi samaa mieltä, että ei laitteet rikkoudu (kitara kuin kitara, kitarahan se on bassokitarakin), mutta soundi ei välttämättä ole paras mahdollinen bassolle kitarakamoissa, mutta kitara voi kuulostaa todella hyvältä bassokamojen läpi. Jos itse haluaisin päästä yhdellä vahvistimella ja soittaisin sekä bassoa että kitaraa, niin ostaisin mieluummin bassovahtistimen, mutta toisaalta jos ottaisi kitaranupin ja bassokaapin, niin sekin voisi toimia mulla ei vain ole kokemusta siitä.
Mun jutut on täyttä mutua.... tietolähteeksi minusta ei ole ja mielipiteeni perustuu tunteisiini eli siihen miten toivoisin maailmassa asioiden olevan järjestetty. Älä ota tosissasi puheitani...... |
|
Eipä se vahvistin miksikään mene, ihan ok saundiakin kitaravahvistin antaa ellei siellä ole jotain leikkuria alapäitä estelemässä ja laitteesta löytyy riittävästi hönkää.
Elementti menee jos on mennäkseen, jos moinen menee rikki niin sitten vain hommaa uuden. Elementistä riippuen umpikaappi saattaa antaa vallan kelpoa saundia, avoimen kaapin saundi on melko ohut mutta jos sillä pärjää ja siitä tykkää niin sittenhän kaikki on ok. |
|
J.Nikkanen: Eipä se vahvistin miksikään mene, ihan ok saundiakin kitaravahvistin antaa ellei siellä ole jotain leikkuria alapäitä estelemässä ja laitteesta löytyy riittävästi hönkää.
Elementti menee jos on mennäkseen, jos moinen menee rikki niin sitten vain hommaa uuden. Elementistä riippuen umpikaappi saattaa antaa vallan kelpoa saundia, avoimen kaapin saundi on melko ohut mutta jos sillä pärjää ja siitä tykkää niin sittenhän kaikki on ok.
Mun mielestä umpikaappi toimii paremmin, mutta onko myös niin, että umpikaappi antaa paremman tuen sille elementille? meinaan, että siellä kaamin sisällähän on ikäänkuin "ilmatyyny", joka vähän jarruttaa elementin liikettä taaksepäin ja tekee alapäästä napakamman, mutta auttaako se kartion ehjänä pysymistä?
Itse olen ymmärtänyt tai kuvitellut, että basso ja kitaraelementin ero on siinä "iskun" pituudessa eli basso elementissä on liikevaraa pidemmälle kun taas kitaraelementti jonka tarvii toistaa vain keskiääniä, niin pärjää lyhyemmällä liikeradalla. Näin ollen bassotaajuudet voi saada kitaraelementin "lyömään pohjaan" ? toisaalta kitarakaapeissa käytetään myös alapäätä tarjoaviakin elementtejä esimerkiksi itselläni on tuo EVM 12 elementti kitarakaapissa ja se on PA- elementti joka tarvittaessa pystyy toistamaan myös alataajuuksia. Voi olla, että olen ymmärtänyt tämän asian ihan päin prinkkalaakin, mutta näin mä sen olen käsittänyt. Muuten kai ei pitäisi olla mitään pulmaa basson kanssa kitarakaapillakaan..... paitti soundi voi tosiaan olla vähän vähemmän "moderni" :-).
Mun jutut on täyttä mutua.... tietolähteeksi minusta ei ole ja mielipiteeni perustuu tunteisiini eli siihen miten toivoisin maailmassa asioiden olevan järjestetty. Älä ota tosissasi puheitani...... |
|
hallu: Mun mielestä umpikaappi toimii paremmin, mutta onko myös niin, että umpikaappi antaa paremman tuen sille elementille?
Itse olen ymmärtänyt tai kuvitellut, että basso ja kitaraelementin ero on siinä "iskun" pituudessa eli bassoelementissä.
Iskun pituudella ei ole niin iso merkitys. Nyt se toisaalla mainittu akustinen impedanssi hyökkää kehiin: avoin kaappi tuo sen matalan äänen käytännössä saman tien myös sen elementin "taakse" ja "eteen", jolloin tietyn taajuuden alapuolella ääni "kumoaa" itsensä.
(esitys ei ole aivan tarkka, siksi sitaatit)
Tämä sama siis tapahtuu myös reiällisessä refleksikotelossa mutta raja on yleensä viritetty sen verran alas, ettei se ole ongelma.
Ehkä asiaa voisi karkeasti hahmotella putken näkökulmasta, johon puhalletaan. Kun putken halkaisija (kotelon reikä) kasvaa tarpeeksi, hönkäilylle (elementti) ei tule mitään vastapainetta ja kaikki teho muuttuu lämpimäksi ilmaksi. Kannattaa kokeilla puhaltamalla mehupilliin (iso impedanssi) ja wc-rullaan.
Muistutukseksi: sähköinen Z on IHAN ERI ASIA kuin akustinen Z. |
 hallu
10.07.2018 20:27:07 (muokattu 10.07.2018 20:27:58) | |
|
ituvirtanen: Iskun pituudella ei ole niin iso merkitys. Nyt se toisaalla mainittu akustinen impedanssi hyökkää kehiin: avoin kaappi tuo sen matalan äänen käytännössä saman tien myös sen elementin "taakse" ja "eteen", jolloin tietyn taajuuden alapuolella ääni "kumoaa" itsensä.
(esitys ei ole aivan tarkka, siksi sitaatit)
....................
Tarkoittaako se siis sitä, että elementin taakse muodostuva ääni on taajuudeltaan täsmälleen sama kuin elementin eteen muodostuva ääni, mutta ne ovat keskenään vastavaiheessa koska ovat muodostuneet kartion liikkuessa eri suuntaan? eikö vastavaiheessa oleva ääniaalto kumoa vastaparinsa? siis jos ovat voimakkuudeltaan yhtä vahvoja. Ymmärtäisin jotenkin niin, että taajuuden pidentyessä jossakin tulee raja jossa vaihe on täysin vastakkainen ja elementti alkaa vaimentaa itseään? voiko kyse olla tämmöisestä ilmiöstä? tätä on siis minun kömpelö yritys havainnollistaa ilmiötä mielessäni. Impedanssi on minulle hiukan liian vaikea termi jäsennettäväksi.
Mun jutut on täyttä mutua.... tietolähteeksi minusta ei ole ja mielipiteeni perustuu tunteisiini eli siihen miten toivoisin maailmassa asioiden olevan järjestetty. Älä ota tosissasi puheitani...... |
|
ituvirtanen: Iskun pituudella ei ole niin iso merkitys.
Tehonkesto matalilla (alle 80 Hz) taajuuksilla sekä kyky tuottaa niitä tälleen äkkiseltään hatusta vetäistynä. |
|
J.Nikkanen: Tehonkesto matalilla (alle 80 Hz) taajuuksilla sekä kyky tuottaa niitä tälleen äkkiseltään hatusta vetäistynä.
Tämä teksti sisältänee enemmän asiaa, kuin osaan tästä suorilta lukea ja ymmärtää. Monsieur Nikkanen, estradi on edelleen teidän. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
