Elektroniikka ja soitinrakennus ›

okabass: Näitä uskomattomilta tuntuvia juttuja tuntuu riittävän, kun mikeistä puhutaan. Tuolla on ilmeisesti kyseinen artikkeli.
http://www.stewmac.com/How-To/Onlin … Potting_pickups_with_paraffin_.html
 
Jossain oli ihan tolkullisen tuntuinen artikkeli, että parafiini olisi fys. ominaisuuksiltaan aika ideaalia. Ts.estää kierron, mutta ei juuri vaikuta käämin ominaisuuksiin.
 
No mun ideologia on, etten automaattisesti vahaa, vaan kokeilen ensin kovalla volumillä kiertääkö. Jos ei, niin annan olla ilman vahaa. Ajattelen,että vaha on ikäänkuin ylimääräinen mikissä. Mulla on sen verran vähän kokemusta asiasta, etten ole eroja huomannut. Tuntuu kyllä taas asialta, jossa on pikkuriikkisen todellisuuspohjaa, ja loput uskon asioita.
 
MPU: Mittasitko mikin vahauksen jälkeen kuinka pian? Lämpötila vaikuttaa tunnetusti resistanssiin.
 
Lämpö vaikuttaa tosiaan aika lailla. Isoa eroa en huoneenlämpöisillä keloilla ole huomannut, mutta joku 10-20 ohmia tulee toistuvasti. Voipi olla mittarin heittoakin, mutta lähes aina tuo sama ero tulee. Minä vahaan mikit siksi, että uskallan vähän enemmän käpälöidä keloja. Ei ole käämilanka ihan niin herkkä vaurioitumaan. En tiedä, onko soundissa mitään eroa eikä sillä ole oikeastaan minulle väliä. Ihan mieluisilta kun nuo vahatut ovat kuulostaneet.

MPU: ...joku 10-20 ohmia tulee toistuvasti. Voipi olla mittarin heittoakin, mutta lähes aina tuo sama ero tulee.
 
Tuollainen ohmimäärä vastaa noin 2-4 metriä lankaa. Eli voisko olla niin, että vahauksessa kupari lämmetessään laajenee, venyy, ja jää vahan takia venyneeksi. Toi muutama metri on suuruusluokkaa tuhannesosa koko käämin langan pituudesta.
 
http://chemandy.com/calculators/round-wire-resistance-calculator.htm

okabass: voisko olla niin, että vahauksessa kupari lämmetessään laajenee, venyy, ja jää vahan takia venyneeksi.
 
Nerokas teoria. Enpä olisi itse tullut ajatelleeksi. Venyessään lanka tietty aavistuksen ohenee, sekin lisää resistanssia :D

Ttttt

Tuollainen stack-humbucker tuli väännettyä 51-tyyyppiseen P Bassoon. Idea Seymour Duncnin mikistä 51 P-BASS STACK. Suomeen tilattuna maksaa 208 €. Tuli aikalailla edullisemmaksi itsetehtynä..
https://www.dropbox.com/s/hlk2qoffwp0kbsy/20180521_215827-1.jpg?dl=0
Kuva on ekasta protosta AWG 42 langalla, minkä arvasinkin liian paksuksi (=liian vähän kierroksia).
Toinen proto on AWG 43:lla ja lokerot on käämitty idealla "niin paljon kuin mahtuu". Ja yläkämiin meni 15,5 kohmin verran ja alempaan 8,6 kohm. Induktanssi humpparina noin 7 H. Yllättävä asia oli, että 43 tuntui paremmalta, helpommalta käämiä kuin 42. Ei katkennut kertaakaan ja käämit tulivat jotenkin paremman muotoisiksi.
Tanakka, hyväsoundinen ja häiriötön vaikuttaisi yksien harkkojen perusteella olevan. Säilyttää ehkä hieman paremmin basson alkuperäisen luonteen kuin esim. spilt coil tai Quarter pounder (1/4" magneetit).
 
Ps. Laitoin vielä Cu-foliota häiriösuojaksi. Ja vaihdoin 500 kohmiset potikat. Reilusti yläpäätä, mutta tone (47 nF) tottelee yllättävän hyvin. Useampien harkkojen ja nauhoituksen perusteella varsin hyvä. Jää (toistaiseksi) bassoon. Suosittelen kyllä stack-mikkiä '51-tyyppiseen Presariin.