Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Kefiiri: Kannattaa varmaan kokeeksi kääntää toisen kelan johdot eri päin, että kuulee mihin suuntaan sointi muuttuu. Magneeteistahan signaalien vaihe riippuu myös. Luulisi että eri kelojen magneettien napaisuudet ovat vastakkaiset. Kun kelat on kytketty noin, niin kyllä sen pitäisi tuottaa samoin päin olevat vaiheet.
 
Kiitos, olen nyt tykästynyt tohon soundiin niin etten tee mitään kuitenkaan :)
 
Toiseen outputtiin laitoin konkan kiinteänä.

ituvirtanen: Miksi se putkivahvari pitäisi käydä läpi? Jos se toimii, älä "korjaa" sitä. Jos siinä on vika, ajattelitko selvitä asiasta pelkkiä kylmiä etsimällä? Juottaminenkaan ei ole lasten leikkiä.
 
Siinä on vika, joka todennäköisesti selviäisi kylmien juotosten selvittämisellä.

Marshallin bassocombon kaiutin pieree. Ajattelin hankkia ehjän tilalle, mutta tavanomaisen merkinnän (tehonkesto ja ohmit) sijasta elementissä lukee 150 W ja 8 A, eli käsittääkseni tehonkestoa ja virtaa.
 
Monenko ohmin kaiutin tuo on?
 
(Kokeilin sijoittaa kaavaan P=UI U:n tilalle U=RI jolloin saisin P=RI^2, josta R= P/I^2 eli 150/64 = 2,34 ohm. Hahmotan kyllä, että kyse on impedanssista, mutta onko tuo nyt sitten 2 vai 4 ohminen, vai laskinko tai hahmotinko muutenkin pieleen?)

varakeef: ...elementissä lukee 150 W ja 8 A, eli käsittääkseni tehonkestoa ja virtaa.
 
Kska näppimistöltä ei heti lydy ohmin merkki, arvisin, että tarktus on mallata omeja.
 
150 watia, 8 oomi.
 
(tstä tuli mlkein viroa)

ituvirtanen: Kska näppimistöltä ei heti lydy ohmin merkki, arvisin, että tarktus on mallata omeja.
 
150 watia, 8 oomi.
 
(tstä tuli mlkein viroa)
 
Ei ole kysymys ohmin merkin puuttumisesta näppäimistöstä, vaan että siinä lukee 8 A. (Jos siinä kaiuttimessa olisi ollut ohmin merkki tai joku muu vakiintunut impedanssia kuvaavava ilmaus, olisin varmaan tuohon päätynyt.)

varakeef: Marshallin bassocombon kaiutin pieree. Ajattelin hankkia ehjän tilalle, mutta tavanomaisen merkinnän (tehonkesto ja ohmit) sijasta elementissä lukee 150 W ja 8 A, eli käsittääkseni tehonkestoa ja virtaa.
 
Monenko ohmin kaiutin tuo on?
 
(Kokeilin sijoittaa kaavaan P=UI U:n tilalle U=RI jolloin saisin P=RI^2, josta R= P/I^2 eli 150/64 = 2,34 ohm. Hahmotan kyllä, että kyse on impedanssista, mutta onko tuo nyt sitten 2 vai 4 ohminen, vai laskinko tai hahmotinko muutenkin pieleen?)
 
en ihan ymmärrä mitä oot ollu laskemassa, mutta mittaa se elementti. Resistanssi on pikkasen pienempi kuin ilmoitettu nimellisimpedanssi.

varakeef: Ei ole kysymys ohmin merkin puuttumisesta näppäimistöstä, vaan että siinä lukee 8 A.
 
Siltä alkuperäiseltä kirjoittajalta eli valmistajalta on voinut puuttua tuo mainittu merkki. Mittari käteen.

Näin oletamme. Ampeereihin tuossa tapauksessa tuskin viitataan. Ja kybän halpahalliyleismittari toimii tuossa hommassa hyvin, eikä ole vaikea käyttää.

kojones: en ihan ymmärrä mitä oot ollu laskemassa, mutta mittaa se elementti. Resistanssi on pikkasen pienempi kuin ilmoitettu nimellisimpedanssi.
 
Yritin laskea, mikä se impedanssi olisi ehkä ollut, jos valmistajan ilmoittamat arvot olisivat vastanneet niitä yksikköjä, jouta käytetyillä symboleilla tavataan ilmaista.
 
Jännite, vastus ja virta ovat yhteydessä toisiinsa (jännite on virta x vastus), samoin teho, virta ja jännite (teho on virta x jännite). Jos vastusta eikä tehoa ole kerrottu, sanottuja yhtälöitä voi sijoittaa toistensa lomaan, jolloin tehon ja vastuksen yhteyskin saattaisi selvitä.
 
Tieysti jos valmistaja merkitsee tuotteensa mielivaltaisin merkinnöin, ei jää muuta keinoa kuin mittaaminen.

varakeef: Tieysti jos valmistaja merkitsee tuotteensa mielivaltaisin merkinnöin, ei jää muuta keinoa kuin mittaaminen.
 
Tuntuuhan se vähän mielivaltaiselta, mutta ei kai niillä valmistajilla aina ole asiallisia ohmin merkkejä tai kykyä kirjoittaa vaikka "ohm".
 
Kun rupesin miettimään, niin eikös potikoissakin joskus lue esim. että 220 kA, ja siinäkin se A merkkaa ohmia?

Kefiiri: Tuntuuhan se vähän mielivaltaiselta, mutta ei kai niillä valmistajilla aina ole asiallisia ohmin merkkejä tai kykyä kirjoittaa vaikka "ohm".
 
Kun rupesin miettimään, niin eikös potikoissakin joskus lue esim. että 220 kA, ja siinäkin se A merkkaa ohmia?
 
Potikassa A saattaa merkata logaritmista potikkaa.

Tuomoo: Potikassa A saattaa merkata logaritmista potikkaa.
 
Aivan totta, se k taitaa riittää merkkaamaan että kyse on resistanssiarvosta.

Tuomoo: Potikassa A saattaa merkata logaritmista potikkaa.
 
"Audio taper" eli logaritminen. Olisipa asia aina näin helppo:
 
lineaarinen = lin = B (Aasia, Usa) = A (Eurooppa)
logaritminen = log = audio = A (Aasia, Usa) = C (Eur)
antilogaritminen = C (Usa), F (Eu)
puolilogaritminen
 
Lisäksi valmistajilla on ihan omia merkintöjä. Logaritminen voi olla 10 tai 15 % liu'ulla. Jos samalla akselilla on useampi (mahdollisesti myös erilainen) liuku, koko setti menee paria kertaluokkaa monimutkaisemmaksi. Tällainen on esimerkiksi balanssia varten tuplapotikka katkaistuilla liu'uilla. Ja sitten on liukuja väliulosotoilla ja... standardi olisi kiva!
 
Toki vakiopotteria voi muokata ulkoisilla vastuksilla vielä haluttuun suuntaan mutta silloin harkitsisin jo askelvaimenninta. Sellainen on helpohko mitoittaa omien mieltymysten mukaan.

varakeef: Jännite, vastus ja virta ovat yhteydessä toisiinsa...
 
Ovat toki yhteydessä, aivan kuten vaikkapa energia, massa ja valonnopeus ovat yhteydessä toisiinsa. Mutta tosielämän tilanteissa vaikkapa se kaikille peruskoulusta tuttu ohmi x käämi ei riitäkään aivan joka tilanteeseen. Hieman samaan tapaan, kuin vaikkapa suorakulmaiselle kolmiolle tarkoitetut peruskaavat soveltuvat yhdelle erikoistapaukselle, eli vain ja ainoastaan suorakulmaiselle kolmiolle.
Vaihtovirran (AC) kyseessäollen esimerkiksi virta ja jännite eivät aina olekaan kivasti samassa vaiheessa. Jolloin esim. voltti x ampeeri ei olekaan watti, kuten peruskoulun perusteissa opetettiin (siis tasavirralla). Tehokin voi tarkoittaa RMS-tehoa, loistehoa, pätehoa, kaiutinelementin nimellistä tehonkestoa jne.
 
Nimellisimpedanssiahan ei edes voi suoraan laskea, koska on kyseessä vain eräänlainen "hehtaariarvio" ja pyöristys varsinaisen impedanssin pohjalta. Mutta siltikin se on kyllä riittävän tarkka kitarakaappeihin yms.
Se ihan oikea impedanssi puolestaan ei ole vakio, eikä myöskään kiva tasaluku. Tai edes reaaliluku, vaan jatkuvasti taajuuden mukaan elävä. Esim. 9,2 Ohm @147 Hz, jollain tietyllä vaihekulmalla.
 

 
Jos irtoelementin takana lukee vaikkapa 8A, niin todennäköisin selitys lienee se, että tuo on osa kyseisen elementin mallimerkintää. Melko usein tuonkaltainen mallimerkintä viittaa elementin halkaisijaan tuumina. Kuten vaikkapa tässä tapauksessa: https://www.thomann.de/fi/eminence_beta8.htm
 
Odotetuimmat merkinnät yksittäisen irtoelementin takana lienevät nämä:
* Valmistaja ja/tai valmistajan logo
* Mallimerkintä
* Nimellisimpedanssi (Ohm)
* Tehonkesto (W)
 
Kuva helpottaa aina tunnistamista. Sillä joskus esim. väri saattaa antaa jollekin suositulle elementille laajalti tunnetun lempinimen, kuten vaikkapa "Greenback". Yleensä kait vain kaikkein halvimpien "no-name" Kiina-elementtien kohdalla on niin, ettei ole valmistajaa tai mallimerkintää näkyvillä. Muulloin sellaiset tiedot pitäisi kyllä löytyä. Tai edes jotain merkintöjä tai joku logo, jonka avulla tarvittaessa saa kaivettua tarkemmat tiedot esiin. Valitettavasti en osaa sanoa yhtään mitään Marshallin mahdollisista omista merkintätavoista tms.
 

 

 
varakeef: Tieysti jos valmistaja merkitsee tuotteensa mielivaltaisin merkinnöin, ei jää muuta keinoa kuin mittaaminen.
 
Likimain jokaiselle edes semi-vakavissaan tehdylle kaiutinelementille luulisi löytyvän ihan ikioma datalehti. Enemmän tai vähemmän kattavana versiona. Sellaisessa on usein oikein impedanssikäppyräkin (se siis elää jatkuvasti taajuuden mukaan, se ei siis ole vakio), sekä usein myöskin vaihekulman käppyrä. Impedanssilla on tuollainen vaihekulma siksi, että se ei ole reaaliluku, vaan kompleksiluku. Jossa se imaginaariosa on reaktanssi. Jos se on melkein nolla, niin sitten impedanssikin on melkein sama, kuin resistanssi.
 
Impedanssi = resistanssi + reaktanssi. Yksittäisen elementin resistanssi tuppaa olemaan sen verran liki nimellisimpedanssia, että siksi voi tosiaan jopa suoranaisen oletuksen asiasta tehdä. Nimellisimpedanssihan on aina joku kiva tasaluku, kitarakaapeissa käytettävissä elementeissä kait useimmiten 4 tai 8 ohmia.
Tässä malliksi datalehti tuolle em. elementille: https://images.static-thomann.de/pi … g/atgdata/document/specs/131344.pdf
 
Lisäksi, jos on tiedossa oman basso-combon tai kitarakaapin valmistaja + mallimerkintä, luulisi sillä tiedolla löytyvän alkuperäisten elementtien tiedot. Tai edes jotain merkintöjä, jotka valmistaja aikoinaan on nähnyt aiheelliseksi kertoa. Vähintäänkin tehonkesto ja nimellisimpedanssi.
 

 
Mitä impedanssiin rulee, niin kitarakaappien yms. kanssa sinne-päin tarkkuus onneksi riittää. Siksi ei tarvitse itse mitään laskea tms., poikkeuksena useampi elementti sarjassa tai rinnan. Joskin nekin kyllä kerrotaan usein omana selkeänä taulukkonaan tms. Eli yleensä vain hifi-kaiuttimien kanssa tutkiskellaan ja pohdiskellaan elementtien impedanssikäppyröitä, T/S-parametreja yms. Siis kaiutinsuunnittelijoiden toimesta.
He tuppaavat käyttämään keskimäärin kalliimpia "hifi-elementtejä". Joilla on mahdollisimman vähän omaa soundia, persoonallisuutta, säröä, kompressiota, taajuusvasteen mutkitteluja tms. vikoja (siis hifistien näkövinkkelistä vikoja). Herkkyyskin on keskimäärin alhaisempi, viimeistään passiivisen jakosuotimen lisäämisen myötä. Lisäksi tarkoitus on toistaa aivan kuuloaistin ylärajalle saakka, toisin kuin kitarakaapeissa ja comboissa.
 
Eli pelkkä nimellisimpedanssi (Nominal Impedance) on aivan riittävän tarkka tieto. Ja jos on vaikkapa kaksi nimellisimpedanssiltaan 4-ohmista elementtiä sarjassa, tekee se 8 ohmia, eli 4 + 4. Rinnan ne olisivat 2 ohmia, eli 1/(1/4 + 1/4). Eli ne siis voi laskea aivan kuin olisivat simppeleitä vastuksia. Vaikka todellisuudessa onkin aina niin, että "se ihan oikea impedanssi" elää jatkuvasti kulloisenkin signaalin mukaan.
 
Pääasia kait on, että vehkeet kestävät täysillä luukutettaessakin (riittävä tehonkesto elementeillä + nimellisimpedanssi likimain oikealla hehtaarilla). Ja että soundikin on suurinpiirtein sitä, mitä sen kuuluisikin olla.

Tähän väliin höpinää vanhasta klassikosta, Bossin GE-7 graafisesta lattia-eq:sta.
 
Kätevä purkki, mutta kun se hieman kohisee. Oletteko tehneet omillenne modauksia, joilla olette saanet kohinaongelman ratkaistua? Mitä osia sisuksista vaihtoon?
 
Toisaalta saahan noita modikittejä tilattua jenkeistäkin. Mutta siinäpä se kysymys onkin: kannattaako tilata suht kalliilla komponentteja rapakon takaa, kun vastaavia saa mahdollisesti koto-kaupungin elektroniikkaliikkeestä?
 
Kiitokset jo etukäteen vinkeistä!

Ape Escape88: Toisaalta saahan noita modikittejä tilattua jenkeistäkin. Mutta siinäpä se kysymys onkin: kannattaako tilata suht kalliilla komponentteja rapakon takaa, kun vastaavia saa mahdollisesti koto-kaupungin elektroniikkaliikkeestä?
 
Älä osta mitään kittejä, maksavat aivan liikaa. Vaihda oparit (TL022) vähäkohinaisiin, esimerkiksi NE5532. Siinä se, muuta ei tarvitse tehdä ja kohinat on poissa.
 
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=1404

Ape Escape88: Boss GE-7
Kätevä purkki, mutta kun se hieman kohisee... Mitä osia sisuksista vaihtoon?
 
Ensimmäinen löytämäni osasarja sisälsi kolme 5532:sta, joitten hinta lienee €uron molemmin puolin. Aika vanha ja patterisyöppö piiri, joten jos viitsii etsiä modernimpia operaatiovahvistinkaksikkoja, voi saada paremman suorituskyvyn vielä pienemmillä kohinoilla.
 
OPA 2134 näytti olevan yksi suositus. Maksaa tosin yli neljä €uroa / kpl. On myös MERKITTÄVÄSTI vanhaa TL022:sta parempi. Jos osaat kolvata, vaihda suositellut konkat myös. Osat maksavat sen mainitun €uron molemmin puolin kappaleelta. Käytä opareille kantoja mieluummin kuin juottaisit vahvistimet suoraan kortille.
 
Haku kyykkeliin: "boss ge-7 mod".
 
http://www.uraltone.com/elektroniik … c-t/ic-t/opa2134pa-dual-op-amp.html
 
Jaa, Uralilla on ale (en tosin vaivautunut tarkistamaan jalkayhteensopivuutta):
http://www.uraltone.com/elektroniik … c-t/ic-t/opa2137pa-dual-op-amp.html

Groke: Ovat toki yhteydessä, aivan kuten vaikkapa energia, massa ja valonnopeus ovat yhteydessä toisiinsa. Mutta tosielämän tilanteissa vaikkapa se kaikille peruskoulusta tuttu ohmi x käämi ei riitäkään aivan joka tilanteeseen. Hieman samaan tapaan, kuin vaikkapa suorakulmaiselle kolmiolle tarkoitetut peruskaavat soveltuvat yhdelle erikoistapaukselle, eli vain ja ainoastaan suorakulmaiselle kolmiolle.
Vaihtovirran (AC) kyseessäollen esimerkiksi virta ja jännite eivät aina olekaan kivasti samassa vaiheessa. Jolloin esim. voltti x ampeeri ei olekaan watti, kuten peruskoulun perusteissa opetettiin (siis tasavirralla). Tehokin voi tarkoittaa RMS-tehoa, loistehoa, pätehoa, kaiutinelementin nimellistä tehonkestoa jne.
 
Eli vastaavaa laskelmaa ei voi tehdä nimellisimpedanssin selvittämiseksi.
 
Nimellisimpedanssiahan ei edes voi suoraan laskea, koska on kyseessä vain eräänlainen "hehtaariarvio" ja pyöristys varsinaisen impedanssin pohjalta. Mutta siltikin se on kyllä riittävän tarkka kitarakaappeihin yms.
Se ihan oikea impedanssi puolestaan ei ole vakio, eikä myöskään kiva tasaluku. Tai edes reaaliluku, vaan jatkuvasti taajuuden mukaan elävä. Esim. 9,2 Ohm @147 Hz, jollain tietyllä vaihekulmalla.
 
Nimellisimpedanssi tavataan kai laskea tai mitata jollakin enemmän tai vähemmän standardilla taajuudella, näin muistelisin jostain lukeneeni, mutta eri valmistajilla saattaa olla snadisti eri standardit.
 
Jos irtoelementin takana lukee vaikkapa 8A, niin todennäköisin selitys lienee se, että tuo on osa kyseisen elementin mallimerkintää. Melko usein tuonkaltainen mallimerkintä viittaa elementin halkaisijaan tuumina. Kuten vaikkapa tässä tapauksessa: https://www.thomann.de/fi/eminence_beta8.htm
 
Tämä kajari on 10-tuumainen, joten jostain muusta on kysymys.
 
Odotetuimmat merkinnät yksittäisen irtoelementin takana lienevät nämä:
* Valmistaja ja/tai valmistajan logo
* Mallimerkintä
* Nimellisimpedanssi (Ohm)
* Tehonkesto (W)
 
Näitä ei siis ollut, vaan tämä on Marshall-kombon alkuperäiselementti merkinnällä 150 W 8 A.
 
Kuva helpottaa aina tunnistamista. Sillä joskus esim. väri saattaa antaa jollekin suositulle elementille laajalti tunnetun lempinimen, kuten vaikkapa "Greenback". Yleensä kait vain kaikkein halvimpien "no-name" Kiina-elementtien kohdalla on niin, ettei ole valmistajaa tai mallimerkintää näkyvillä. Muulloin sellaiset tiedot pitäisi kyllä löytyä. Tai edes jotain merkintöjä tai joku logo, jonka avulla tarvittaessa saa kaivettua tarkemmat tiedot esiin. Valitettavasti en osaa sanoa yhtään mitään Marshallin mahdollisista omista merkintätavoista tms.
 
Kiinanelementtejä Marsu taitaa hybridilomboissa käyttääkin.
 
Likimain jokaiselle edes semi-vakavissaan tehdylle kaiutinelementille luulisi löytyvän ihan ikioma datalehti. Enemmän tai vähemmän kattavana versiona. Sellaisessa on usein oikein impedanssikäppyräkin (se siis elää jatkuvasti taajuuden mukaan, se ei siis ole vakio), sekä usein myöskin vaihekulman käppyrä. Impedanssilla on tuollainen vaihekulma siksi, että se ei ole reaaliluku, vaan kompleksiluku. Jossa se imaginaariosa on reaktanssi. Jos se on melkein nolla, niin sitten impedanssikin on melkein sama, kuin resistanssi.
 
Datalehteä ei ole.
 
Impedanssi = resistanssi + reaktanssi. Yksittäisen elementin resistanssi tuppaa olemaan sen verran liki nimellisimpedanssia, että siksi voi tosiaan jopa suoranaisen oletuksen asiasta tehdä. Nimellisimpedanssihan on aina joku kiva tasaluku, kitarakaapeissa käytettävissä elementeissä kait useimmiten 4 tai 8 ohmia.
Tässä malliksi datalehti tuolle em. elementille: https://images.static-thomann.de/pi … g/atgdata/document/specs/131344.pdf
 
8 ohmia on varmaankin todennäköisin vaihtoehto, koske kokonaiskuorma on 4 ohmia. Näin olisin arvannutkin, mutta vehkeessä on myös yksi diskanttitterö, josta en tiedä, lasketaanko sitäkin jotenkin kokonaiskuormaan mukaan.
 
Lisäksi, jos on tiedossa oman basso-combon tai kitarakaapin valmistaja + mallimerkintä, luulisi sillä tiedolla löytyvän alkuperäisten elementtien tiedot. Tai edes jotain merkintöjä, jotka valmistaja aikoinaan on nähnyt aiheelliseksi kertoa. Vähintäänkin tehonkesto ja nimellisimpedanssi.
 
https://www.musiciansfriend.com/amp … hybrid-bass-combo-amp#productDetail
 

 
Pääasia kait on, että vehkeet kestävät täysillä luukutettaessakin (riittävä tehonkesto elementeillä + nimellisimpedanssi likimain oikealla hehtaarilla). Ja että soundikin on suurinpiirtein sitä, mitä sen kuuluisikin olla.
 
Siitähän tämä kysymykseni innoituksensa saikin: tehonkesto oli selkeästi merkitty, koon näkee päällepäin. Merkintä 8 A oli outo, joten kyselin, mahtaako sille olla jotain järkevää selitystä. (Esim. korealaiset valmistajat tekevät perinteisesti näin.)

OPA 2134 näytti olevan yksi suositus. Maksaa tosin yli neljä €uroa / kpl. On myös MERKITTÄVÄSTI vanhaa TL022:sta parempi. Jos osaat kolvata, vaihda suositellut konkat myös. Osat maksavat sen mainitun €uron molemmin puolin kappaleelta. Käytä opareille kantoja mieluummin kuin juottaisit vahvistimet suoraan kortille.
 
Noita OPA 2134 voisi kyllä myös harkita. Kolvi pysyy kohtuudella käsissä, mutta haastava projekti tästä tulee silti. Pikainen kurkkaus pedaalin sisuksiin osoitti, että oparit on kolvattu suoraan piirilevyyn kiinni. Niiden poistaminen voi olla hikikarpaloita aiheuttavaa homma.
 
Millaisia vinkkejä annatte onnistuneeseen poistoon?