Rock, pop, alternative ›

konehes: Kappas, Billy on ottanut studioon mukaan kunnon kitaran! Komea Martin D-45, joka toivottavasti näkyy keikoillakin.
 
Corganin instassa on ollut kaikenlaisia vintageherkkuja, vanhoja telecastereita ja beatles-bassoa orkkiskielillä jne. Vahvariksikin päätynyt ikoninen Laney Supergroup.

Kiinnostava artikkeli Smashing Pumpkinsin kappaleiden symboliikasta: http://www.3ammagazine.com/3am/cher … in-lyrics-of-the-smashing-pumpkins/
 
Tästä yhtyeestä kirjoitettua tutkimustyöhön perustuvaa asiatekstiä olisi mukava lukea enemmänkin.

Analyysiä 1979-biisistä! Ton Rick Beaton höpötyksistä voi olla montaa mieltä (nää sen What makes this song great? -videot on aina tollasta hehkutusta siitä miten jotkut elementit toimii yhdessä, eikä mitään oikeaa analyysiä), mutta se on saanut jostain 1979:n erilliset raidat, joita mä en ainakaan oo ennen kuullut tollai yksinään. Eli kannattaa tsekata tää!
 
https://youtu.be/GVDWSTCKgng

p3ssi: Analyysiä 1979-biisistä! Ton Rick Beaton höpötyksistä voi olla montaa mieltä (nää sen What makes this song great? -videot on aina tollasta hehkutusta siitä miten jotkut elementit toimii yhdessä, eikä mitään oikeaa analyysiä), mutta se on saanut jostain 1979:n erilliset raidat, joita mä en ainakaan oo ennen kuullut tollai yksinään. Eli kannattaa tsekata tää!
 
https://youtu.be/GVDWSTCKgng
 
Mielenkiintoinen ja yleistajuinen katsaus. Mullakin on nuo raidat, löytyy ihan YouTubesta. :D

Ilmeisesti koht'sillään päästää kuulemaan uutta musiikkia Smashing Pumpkinseilta, sillä Solara -kappaleen musiikkivideon kuvaukset ovat valmisteilla. Corgan myös taannoin lupaili, että juurikin toukokuussa voisi ilmestyä ensimmäinen kahdesta neljän raidan EP:stä.
 
Corgan on myös käynyt Lars Ulrichin vieraana tämän ohjelmassa. Tässä pari klippiä:
https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=qpGM-YpCg-o
https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=OJR7w3-FB9c
 
Tuosta katselemaan tänään julkaistu Corganin Archer -biisin liveveto James Cordenin ohjelmassa: https://youtu.be/_zyAaFezNIE (helvettiläinen sentäs että osaa olla nätti biisi - ja veto)

Heavy Metal Machine: Tuosta katselemaan tänään julkaistu Corganin Archer -biisin liveveto James Cordenin ohjelmassa: https://youtu.be/_zyAaFezNIE (helvettiläinen sentäs että osaa olla nätti biisi - ja veto)
 
Hieno veto! Tuo kappale muutenkin asetti riman varsin korkealle tulevia juttuja ajatellen.

Missä Solara? Ettei taas vähän siirtyis julkaisut.

Treeneissä onpi tunnelmaa: https://www.instagram.com/p/BjLSPwb … _share_sheet&igshid=9zsa6sf8w76

Ensimmäinen kesäkuuta vuonna 1998 istuin Stadin paikallisbussissa matkalla himaan hertiskasta laajikaan. Olin täyttänyt 16 vuotta kolmea päivää aiemmin ja yläaste oli päättynyt samoihin aikoihin. Dösäkuski luukutti jotain rokkiradiota ja perus Sabbathien ja Zeppelinien jälkeen radiosta soi biisi joka oli niin voimakas että se muutti tämän kuulijan elämän. Siinä hetkessä en tiennyt mikä bändi oli kyseessä eikä kappaleen nimeä voinut oikein mitenkään päätellä. Ei ollut nettiä mistä lähteä etsimään vastausta. Hetkeä myöhemmin saavuin himaan ja pistin telkkarin päälle koska Jyrkiä tuli katsottua varmaan päivittäin. Uskomatonta mutta totta, Jyrki esitti samaisen biisin musiikkivideon jonka olin puoltatuntia aiemmin kuullut dösässä. Nappasin ruutuvihkosta palan paperia ja kynän käteen ja skrivasin siihen bändin nimen "The Smashing Pumpkins" sekä kappaleen "Ava Adore". Telkkari meni heti biisin jälkeen kiinni, kengät jalkaan ja takaisin samaan bussiin ja nokka kohti lähintä levykauppaa joka löytyi silloin Itäkeskuksesta. Näytin paperinpalan levykaupan hepulle ja tämä tiesi kertoa, että orkesterilta on juuri samana päivänä ilmestynyt "Adore" -nimeä kantava pitkäsoitto. Ostin CD:n ja eikun takaisin kohti kotia. Metrossa istuessa avasin levyn muoveista ja tutkin kansivihkosta. Juuri kun avasin sivun jolla D'arcy näyttää nänninsä niin vastakkaisella penkillä istuva mummo kysyi, "millaista musiikkia se levy sisältää?" Meinasin näyttää mummelille tissikuvan mutta totesin vain jotenkin, etten tarkalleen edes tiedä kun en ole kuin yhden biisin vasta kuullut. Jännä miten tarkkaan pystyy muistamaan noin vanhan tapahtumien sarjan, mutta about noin se meni.
 
Levyä tuli kuunneltua uudelleen ja uudelleen. Noin kahteen viikkoon ei tullut kuunneltua mitään muuta albumia. Sitten kesän 98 kuluessa tuli hommattua Siamese Dreamit, Mellon Colliet, Gishit ja Piscesit. SD kolahti heti mutta Mellon Collien kanssa teki tiukkaa sisäistää levyn upeus. Tänä päivänä rankkaan sen kuitenkin samalle viivalle Adoren kanssa. Toisella näistä vain on se ensikosketuksen viehätys ja biisintekijän kanssa sama yhteinen tekijä, että levy on omistettu omalle poisnukkuneelle äidille.
 
Omaan musadiggailuuni mahtuu satoja bändejä ja tuhansia levyjä, huikeita kokemuksia ja tunnetiloja eri bändien jutuista ja keikoista. Silti vain yksi on pystynyt menemään niin syvälle ihon alle, että se kutittelee omaa sieluani ja sydäntäni jokaisella kuuntelukerralla.
 
Adore tänään 20 vuotta. Vinyyli levylautasella, roska silmässä. Nostan pullon hyvää Cabernet Sauvignonia. Tärkein ikinä.

Miten sattuikin juuri silmään tällainen artikkeli:
 
https://www.theringer.com/music/201 … -smashing-pumpkins-20th-anniversary
 
Adoren ajalta ehkä hirveimpänä muistona on se 3 lyömäsoittajan live-kokoonpano, jossa palkkasoturi Kenny Aronoff osoitti onnettomalla soitollaan, miten oleellinen osa Jimmy oli bändiä.

Se onkin yks erikoisimmista jutuista Pumpkinseissa että millä todennäköisyydellä Corganin kaltainen angstinen jäbä ja Chamberlinin kaltainen takatukka tutustuu toisiinsa siihen maailmanaikaan ja vieläpä niin että Chamberlinistä kuoriutuu yks nykyajan parhaista rock-rumpaleista. Voisin kuunnella biisien rumputräkkejä loputtomasti ja monessa biiseissä se rumpulointi on melkein paras osa koko biisiä, vaikkapa Jellybelly joka on sellainen rumpuvyörytys ettei mitään rajaa. Pitääkin pistää soimaan...
 
Edit - törmäsin taas tähän todella siistiin klippiin josta näkee/kuulee pelkän JC:n paukutusta yhden Cherub Rockin verran. HUHHUH https://www.youtube.com/watch?v=ZC8Ky7Lb2Ko&t=289s

The Smashing Pumpkinsien uusi single Solara julkaistaan kuluvan viikon perjantaina!
 
http://alt929boston.com/2018/06/05/ … umpkins-alt-92-9-friday-amy-brooks/
 
"TOGETHER FOR THE FIRST TIME IN OVER 20 YEARS
 
BILLY CORGAN
JAMES IHA
JEFF SCHROEDER
JIMMY CHAMBERLIN"
 
Rubin tuottajana.
 
Bändi Jimmy Fallonissa 11. kesäkuuta: http://headlineplanet.com/home/2018 … tonight-show-starring-jimmy-fallon/

Solara netissä. Hyvin Zeitgeist -tyylinen kappale pienehköllä ysäriviballa. Alkujärkytyksen jälkeen kasvaa jokaisella soittokerralla.

Heavy Metal Machine: Ensimmäinen kesäkuuta vuonna 1998 istuin Stadin paikallisbussissa matkalla himaan hertiskasta laajikaan. Olin täyttänyt 16 vuotta kolmea päivää aiemmin ja yläaste oli päättynyt samoihin aikoihin. Dösäkuski luukutti jotain rokkiradiota ja perus Sabbathien ja Zeppelinien jälkeen radiosta soi biisi joka oli niin voimakas että se muutti tämän kuulijan elämän. Siinä hetkessä en tiennyt mikä bändi oli kyseessä eikä kappaleen nimeä voinut oikein mitenkään päätellä. Ei ollut nettiä mistä lähteä etsimään vastausta. Hetkeä myöhemmin saavuin himaan ja pistin telkkarin päälle koska Jyrkiä tuli katsottua varmaan päivittäin. Uskomatonta mutta totta, Jyrki esitti samaisen biisin musiikkivideon jonka olin puoltatuntia aiemmin kuullut dösässä. Nappasin ruutuvihkosta palan paperia ja kynän käteen ja skrivasin siihen bändin nimen "The Smashing Pumpkins" sekä kappaleen "Ava Adore". Telkkari meni heti biisin jälkeen kiinni, kengät jalkaan ja takaisin samaan bussiin ja nokka kohti lähintä levykauppaa joka löytyi silloin Itäkeskuksesta. Näytin paperinpalan levykaupan hepulle ja tämä tiesi kertoa, että orkesterilta on juuri samana päivänä ilmestynyt "Adore" -nimeä kantava pitkäsoitto. Ostin CD:n ja eikun takaisin kohti kotia. Metrossa istuessa avasin levyn muoveista ja tutkin kansivihkosta. Juuri kun avasin sivun jolla D'arcy näyttää nänninsä niin vastakkaisella penkillä istuva mummo kysyi, "millaista musiikkia se levy sisältää?" Meinasin näyttää mummelille tissikuvan mutta totesin vain jotenkin, etten tarkalleen edes tiedä kun en ole kuin yhden biisin vasta kuullut. Jännä miten tarkkaan pystyy muistamaan noin vanhan tapahtumien sarjan, mutta about noin se meni.
 
Levyä tuli kuunneltua uudelleen ja uudelleen. Noin kahteen viikkoon ei tullut kuunneltua mitään muuta albumia. Sitten kesän 98 kuluessa tuli hommattua Siamese Dreamit, Mellon Colliet, Gishit ja Piscesit. SD kolahti heti mutta Mellon Collien kanssa teki tiukkaa sisäistää levyn upeus. Tänä päivänä rankkaan sen kuitenkin samalle viivalle Adoren kanssa. Toisella näistä vain on se ensikosketuksen viehätys ja biisintekijän kanssa sama yhteinen tekijä, että levy on omistettu omalle poisnukkuneelle äidille.
 
Omaan musadiggailuuni mahtuu satoja bändejä ja tuhansia levyjä, huikeita kokemuksia ja tunnetiloja eri bändien jutuista ja keikoista. Silti vain yksi on pystynyt menemään niin syvälle ihon alle, että se kutittelee omaa sieluani ja sydäntäni jokaisella kuuntelukerralla.
 
Adore tänään 20 vuotta. Vinyyli levylautasella, roska silmässä. Nostan pullon hyvää Cabernet Sauvignonia. Tärkein ikinä.
 
Hieno kirjoitus! Onneksi musiikki voi olla jotain muutakin kuin rihkamaa, ja matkata kuulijan elämän läpi kyllästymistä aiheuttamatta.

konehes: En ehtinyt kuulla kappaletta, mutta Zeitgeist-vertaus pelottaa jo valmiiksi.
 
Zeitgeistit tuli mieleen. Biisiä kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen, että bändi tarvitsisi kunnollisen tuottajan. Klassikkostatuksestaan huolimatta, Rubin ei tunnu pistävän bändejä lujille. Lähinnä toi Corganin ulosanti on jotenkin ennalta-arvattavaa.

Rick Rubinin pitäis jäädä eläkkeelle. Ei oo enää korvia näihin hommiin. Solara biisin miksaus on ainakin ihan täyttä death magneticia.. todella harmi koska paremmalla miksauksella vois toimia hyvinkin.
 
Edit. Joo, rubinhan tätä ei ole miksannut, mutta kuulemma sanelee tiukasti miltä miksauksen pitää kuulostaa. Ei reverbiä on kuulemma yksi "prinsiipeistä"

En muista, koska Billy ja kumppanit olisivat avanneet pelin näin ankealla ja vaisulla singlellä. Kuulostaa tosiaan pahasti Zeitgeistin ylijäämäkappaleelta. Parin edellisen SP-levyn ja hienon soololevyn jälkeen selvä pettymys.
 
Nyt olisi Billyllä ollut näytön paikka ja tilaisuus voittaa maailma puolelleen, mutta tällä kappaleella se tuskin onnistuu. Ja jos tämä oli nyt se ykkössinkku, niin minkälaisia ne muut mahtavat olla?

Hyvä biisihän tuo oli. Mukavasti ysäriviboja tähän päivään tuotuna. Tykkäsin kovasti.

Ei tuo oikein toimi, liikaa yritystä ja sanoja ängettynä hätäisesti väsättyyn liian pieneen muottiin. Billyn vokaalit liian pinnassa ärsyttää ja näin kuivat soundit ei vaan toimi. Jimmyn rummut ainoa positiivinen puoli.