| Aihe: Metallialbumin kitaroiden re-amppaamisesta | 1 |
|---|
 Attew
04.05.2018 16:15:28 (muokattu 04.05.2018 16:16:15) | |
|
Vihdoin löysin sopivan hetken kirjoitella viime viikon re-amppaus-sessiosta.
Lihan kanssa ollaan äänitelty levyä ja äänitin kitaroiden DI-raidat kotona ja re-amppaus-sessiossa testailtiin erilaisia signaaliketjuja ja lopputulos oli mahtavaa.
Lopullinen signaaliketju oli siis Fractal Audio AX8 -> Marshall Silver Jubilee -> Carlsbro 4x12 kaappi '73 Celestion Greenbackeillä ja mikkeinä toimivat SM545, MD441, C414 sekä RB500.
AX8 oli valittu vahvistinmallinnos, ja siitä signaali jaettiin Jubileen efektipaluuseen (eli Marsusta käytettiin pelkkää päätettä) sekä kaappimallinnokseen. Marsusta eteenpäin signaaliketju oli molemmissa raidoissa sama.
Kitarat oli tuplaträkätty, eli yksi per puoli. Toisella puolella oli FAS Modern III -niminen vahvistin, joka perustuu löyhästi Dual Rectifieriin, mutta se on aika paljon tiukempi. Jännä juttuhan on se, että en voi sietää recton saundia enkä tuntumaa omassa käytössä, mutta monet diggailemani kitaristit käyttää sitä. Tämä taas tuntuu todella omalta styrkkarilta omassa käytössä. Siinä käytin Mesan 4x12 Oversize Recto -kaappimallinnusta mikitettynä SM57:lla sekä Beyerdynamic M160:lla.
Toisella puolella käytin Splawn Nitrous -mallinnosta Orange 4x12 -kaappimallinnokseen mikitettynä SM57:lla sekä Royer 121:llä. Tämä saundi oli todella persoonallinen ja hyvin erilainen toiseen verrattuna. Toivottavasti sama välittyy loppumiksaukseen asti!
Signaaliketjussa ei ollut missään vaiheessa mitään overdriveä eikä muutakaan efektiä tai pedaalia.
Olipa hauska sessio tällä kertaa! | |
Mikähän idea siinä, että on hyvät vahvistimet ja laitteet, mutta soundia huonontamaan laitetaan joku mallintava mokkula. Miksi ei samantien kokonaan tietokoneilla soundit, miksi edes turhaan mikittää mitään vahvistimia. |  Stone
05.05.2018 11:11:09 (muokattu 05.05.2018 12:05:39) | |
|
Krice: Mikähän idea siinä, että on hyvät vahvistimet ja laitteet, mutta soundia huonontamaan laitetaan joku mallintava mokkula. Miksi ei samantien kokonaan tietokoneilla soundit, miksi edes turhaan mikittää mitään vahvistimia.
Siinäpä se ehkä onkin....haetaanko tässä kukaties jotain samaa ideaa kuin esim. Pulliais Esa tms., että ketjuun pitää saada loppusilaukseksi jokin soundin "the huononnin" tai vanhennusprosessi jollakin jutulla...??
Greatful Dead äänitti nauhoituksissa toisena päivänä ensin "puhdasta ilmaa" ja toisena "likaista ilmaa" legendan mukaan, jotta homma olisi täydellistä :D :D
Tarinan pointti, että jokainen tyylillään ja siihen lienee jokin selkeä teoria. Mitään sääntöjähän ei ole kokeiluissa.
Muuten ei tarvi näistä vanhanliiton pellen horinoista välittää.
"If you want heavy metal, listen to John Lee Hooker, listen to that motherfucker play. Thats heavy metal. Thats armour"! - Keith Richards |  LaXu
05.05.2018 11:17:51 | |
|
Re-amppauksen ainoa huono puoli on, että siinä ei soiteta sitä vahvistinta. Eri vahvistimet - tai niiden mallinnukset - reagoivat soittoon eri tavoin ja tämä taas vaikuttaa soittajan fiiliksiin ja ulosantiin. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö soundi toimisi miksauksessa aivan mainiosti, mutta on kuitenkin vähän eri kuin jos soittaisit saman raidan uusiksi sen valitun vahvistin + kaappi yhdistelmän läpi.
Pirun näppärä tapa kuitenkin kokeilla eri soundeja ja hakea sitä sopivinta. |  Barska
05.05.2018 15:15:53 (muokattu 05.05.2018 15:16:29) | |
|
Krice: Mikähän idea siinä, että on hyvät vahvistimet ja laitteet, mutta soundia huonontamaan laitetaan joku mallintava mokkula. Miksi ei samantien kokonaan tietokoneilla soundit, miksi edes turhaan mikittää mitään vahvistimia.
No tossahan on selkeästi se sama idea, kun oli vaikka SRV:llä kun se laittoi tubescreamerin ketjuunsa. Haettu sitä soundia jonka soittaja ilmaisuunsa tarvitsee. Ei se TS:kään nyt varsinaisesti yksinään mikään soundin parantaja ole. Mutta oikean vahvistimen kanssa toki parhautta. Vaikka toi jubilee kait ihan hyvä vahvistin yleisen mielipiteen mukaan, ei sen soundi taas välttämättä ole just se mitä biisi ja miksaus kaipaa.
Ai miksi ei pelkästää tietokoneilla? Jos mahdollista, niin oikea kaappi nyt vaan soundaa oikein mikitettynä paremmalta, kuin joku impulssi. Tästä olikin tossa toisessa ketjussa enemmän. Ja se marsun pääte ei hirveästi ole kiinnostunut mistä se signaali joka sisään tulee on peräisin. Värittääpä sekin soundia omalla tavallaan.
Itsekin tänään kiusasin marsun el34-päätettä vanhalla AxeFx:llä. Kun oikeaa soundia ei muista etusista tuntunut löytyvän. Joo, ei se mallintavan tatsi nyt parhautta ollut, mutta soundi taas oli se mitä tarvitsi. Ja oikea putki pääte+kaappi taas toi kivasti eloa AxeFx-vanhukseen.
Hyvä soundi (tarkoitan tällä hyvää soundia muun bändin kanssa) on hyvä soundi. Sillä onko kyseessä vintage, mallintava, putki tai vaikka aksaaliturbinoituryväsnapsutin, ei ole mitään merkitystä. Taiteessa lopputulos ratkaisee ja ei ole mustavalkoista hyvää ja huonoa, saati oikeaa ja väärää. Vain erilaisia ratkaisuja. Olisi aika tyhmää rajoittaa ratkaisujaan muiden mielipiteen mukaan, tai joidenkin "sääntöjen". Jokainen hakee soundinsa niillä vermeillä mitä saatavilla on.
Itse en tykkää re-ampata, juurikin sen takia, että siitä jää se vahvistimen "tatsi" joka vaikuttaa omaan soittoon pois. Mutta varmana joillekin toimii kyllä. No mä en metallista mitään ymmärräkkään.
Kiva kuitenkin lukea miten muut tekevät. Aina jotain jää mieleen ja opiksi. Kiitos raportista!
All I wanna do is drink as much as I can. That's why I'm a member of a Heavy Metal band. | |
LaXu: Re-amppauksen ainoa huono puoli on, että siinä ei soiteta sitä vahvistinta. Eri vahvistimet - tai niiden mallinnukset - reagoivat soittoon eri tavoin ja tämä taas vaikuttaa soittajan fiiliksiin ja ulosantiin. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö soundi toimisi miksauksessa aivan mainiosti, mutta on kuitenkin vähän eri kuin jos soittaisit saman raidan uusiksi sen valitun vahvistin + kaappi yhdistelmän läpi.
Pirun näppärä tapa kuitenkin kokeilla eri soundeja ja hakea sitä sopivinta.
No ei tää varmaan ole mitenkään yksiselitteinen juttu ja riippunee vähän musagenrestä ja käytettävästä laitteistosta kuinka paljon tuo vaikuttaa. Itse kuvittelisin, että asialla voisi olla enemmän merkitystä jonkin lowgain vahvistimen kanssa jonka säröytymiseen olennaisesti vaikuttaa esimerkiksi plektran paino, mutta higain ei ehkä ole ihan niin herkkä soittajan dynamiikalle.
Sitä paitsi reamppausta ei musta pidä tai tarvitse miettiä niin mustavalkoisesti, vaan ihan hyvin reamppausta voi käyttää yhdessä perinteisen amppauksen kanssa. Mulla on tästä omakohtainen kokemus kun ääniteltiin esituotanto demoja kaiffarin kanssa ja mä soitin kitarat ihan normisti mikitetyllä (vai oliko se DI boksin kautta? en muista) vahvistimella. Myöhemmin kun kuuntelin miksausta, niin kitarasoundit kuulosti ihan törkeen hyviltä ja sanoin etten muistanutkaan soittaneeni noin hyvillä soundeilla, niin kaveri kertoi reampanneensa kitararaidat vielä uudelleen (en muista mitä purkkia tai ohjelmaa se oli käyttänyt). No mietin, että mikäs siinä senhän voi tosiaan tehdä myös niin ja musassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua :-D .
Periaattessa kai soittodynamiikkakysymysen voi reampatessa ratkaista niinkin, että ottaa vahvistimen vain kuunteluun ja äänittää kuivan soundin (tai sitten äänittää sekä kuivan että ampatun soundin ja miksaa niitä vielä lopuksi keskenään). Ei tän tarvii niin yksioikoista olla.
Elämä on reiässä rattoisaa...... | |
Periaattessa kai soittodynamiikkakysymysen voi reampatessa ratkaista niinkin, että ottaa vahvistimen vain kuunteluun ja äänittää kuivan soundin (tai sitten äänittää sekä kuivan että ampatun soundin ja miksaa niitä vielä lopuksi keskenään). Ei tän tarvii niin yksioikoista olla.
Toi soittodynamiikka kysymyshän ei välttämättä ole huono juttu, tai negatiivinen juttu lopputulokseen. Usein alitajuntaisesti varmaan tulee soitettua x-merkkisella laitteella kohti soundia jonka päässään mieltää x-merkkisen laiteen soundiksi. Eli tyyliin Marshallilla mäiskii luonnostaan rokimmin, kun Fenderillä taas siistimmin. Ehkä?
Se kun re-amppaa ihan eri tyylisen vahvistimen, voipi olla vaikka kuinka hyvä lopputulos. Ja lopputuloshan ratkaisee
Luulisin, kyllä metallihommissakin ton soittotatsin olevan ihan yhtä tärkeää omalle fiilikselle, kuin delta-semi-blues-jne. juurevammassa menossa. Loppupelissähän kyse on omasta fiiliksestä, jonka vaikutusta soittoon ei saa aliarvioida :)
All I wanna do is drink as much as I can. That's why I'm a member of a Heavy Metal band. | |
Krice: Mikähän idea siinä, että on hyvät vahvistimet ja laitteet, mutta soundia huonontamaan laitetaan joku mallintava mokkula. Miksi ei samantien kokonaan tietokoneilla soundit, miksi edes turhaan mikittää mitään vahvistimia.
Mä en siis täysin ymmärrä että mikä tässä olisi ongelma. Täysin siis itse kannatan orgaanista ja itse tuotettua soundia, ja ammattimiestä vaatii se kaapin mikittäminen, mutta... Mikäs ongelma siinä on jos hyvän soundin saa mallintavalla tai sitten sillä mokkulalla. Itse olen kyllä analogisten vahvistinten mies, mutta muutalla nauhoituksella on tulut huomattua, että esim kemperin reamppaus on vain antanut parempaa soundia. Ehkä sen olisi paremmin saanut nauhoituksessa kun olisin itse itennyt minne mikin laitoin, mutta kun en...
"Human beings, who are almost unique in having the ability to learn from the experience of others, are also remarkable for their apparent disinclination to do so." | |
Vähän oudoksun väitettä saundin huonontamisesta. Tosta marsusta ei mitenkään päin saa oikeaa saundia tähän hommaan.
AX8 löytyi oikea etuastemallinnos, joten käytettiin sitä, enkä usko, että mistään styrkkarista löytyisikään "parempaa" etuastesaundia. Pelkästä kaapista ei saatu juuri oikeaa saundia, eikä saatu myöskään kaappi-impulsseilla, joten käytettiin molempia, koska ne täydensi toisiaan hyvin.
Tatsijutuista sen verran, että soittovaiheessa monitoroin hyvin saman tyylisellä saundilla, kuin levylle tuli. Aika kompressoitua high gain saundia kuitenkin käytettiin, ettei dynamiikkakaan erityisen suuressa roolissa ollut. | |
Minä vastustan kaikenlaista menetelmien kategorista dissaamista. Asia on niin että lopputulos ratkaisee kaikessa. Suosittelen kaikille katsomaan äänitysteknogian historiaa luotaavan Soundbracking tv-sarjan, niin se avaa kyllä meikäläisen maallikonkin ajattelua. Äänilevytaide on oma taiteenmuotonsa ja jo kuuskytluvulla edettiin siihen ajatukseen, että levyllä oleva musiikki on jotakin jota ei ole olemassa missään muualla siis livenä. Että äänilevy ja livesoitto on kaksi aivan eri ilmaisun muotoa.
Toki dokumentarismi on nykyisinkin varmaan yksi tapa tehdä, mutta oikeastihan Elvis teki ensimmäiset levynsä niin, että studion nurkassa oli mikki ja bändi soitti sen edessä biisin alusta loppuun ja äänittäjä äänitti sen suoraan äänilevylle (ilman magneettinauhaa siinä välissä). Sen jälkeen on muokkaaminen lisääntynyt lisääntymistään ja nykyään ei taida olla enää mitään rajoja, vaan kaikki on kaikkien saatavilla ja vain ihmisen mielikuvitus on rajana sille mitä voi tehdä. Nykyisin perus kännykällä saa laadukkaampaa jälkeä kuin mitä Elviksen ensilevytyksen aikaan studiossa..... paitsi Elvistä ja elviksen bändiä voi olla vähän vaikea löytää tai oikeastaan yhtään lähellekään samaan kykenevää.
Nykyisin käytetään yleisesti valmiita soundiblugeja reamppausta, rumpusampleja, kvantisointia ja autotunea ja ties mitä. Minusta on ihan okei käyttää kaikea mitä katsoo tarvitsevansa ilmaistakseen taidettaan. Ainoa riski isossa mitassa digitaalisuudessa on kopioitavuus eli näillä välineillä on mahdollista ajautua tuottamaan sitä samaa soundia mitä kaikki muutkin ja se voi johtaa pahimmoillaan täysin paradoksaaliseen lopputulemaan että kun meillä ei ole enää mitään rajotteita ja voidaan tehdä ihan mitä vaan, niin päädytään tekemään kaikki ihan samaa sen sijaan, että tavoiteltaisiin omaperäisyyden sfäärejä. Että varmanpäälle pelaaminen korvaa rohkeuden ja että kun välineet ei meitä pakota olemaan luovia, niin sitten emme ole luovia. Että jos me kaikki voidaan kuulostaa Metallikalta, niin miksi kuulostaa miltään muulta?
En minä väitä että näin tapahtuisi enkä väitä, että nykyisin ei tehtäisi luovaa tai uutta. Mutta kun katselen televisiota ja kuuntelen radiota, niin joskus epäilen että "olenkohan minä kuullut tämän ennenkin :-)".
PS: missään tapauksessa tämä ei liity aloittajan projektiin millään tavalla eikä ole kritiikki ketään kohtaan, vaan tämmöinen tilaisuuden tullen offtopikkina heitetty palopuhe, johon me keski-ikäiset omahyväiset miehet usein sorrumme :-D
Elämä on reiässä rattoisaa...... | |
hallu: Minä vastustan kaikenlaista menetelmien kategorista dissaamista. Asia on niin että lopputulos ratkaisee kaikessa. Suosittelen kaikille katsomaan äänitysteknogian historiaa luotaavan Soundbracking tv-sarjan, niin se avaa kyllä meikäläisen maallikonkin ajattelua. Äänilevytaide on oma taiteenmuotonsa ja jo kuuskytluvulla edettiin siihen ajatukseen, että levyllä oleva musiikki on jotakin jota ei ole olemassa missään muualla siis livenä. Että äänilevy ja livesoitto on kaksi aivan eri ilmaisun muotoa.
Sattumoisin olen viime päivinä katsellut Soundbreaking tv-sarjaa ja on kyllä ollut mielenkiintoista juttua! Huomio muille ketjua lukeville: Sarja ei kerro metallikitaroiden re-amppaamisesta. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
