| Aihe: Uusi soitinrakennusmateriaali? | |
|---|
|
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ … DR3K?ref=ampparit:58ec&ext=ampparit |
|
Muistuttaa jossain määrin noita otelautamateriaaleja sekä vulkanisoitua kuitua. Painosta ei puhuttu mitään mutta tietoa varmaan tulee |
|
Sinänsä mielenkiintoista.
Tuskin kitaroihin kuitenkaan, lipeällä "tapettu" puu tuskin soi kovin hyvin ja varsinkin myrkyllisyys ei taida soittajaa eikä rakentajaa innostaa.
. |
|
Luulisin että ne myrkyt neutraloituu jossain vaiheessa prosessia - niin ne tekee sellu/paperituotannossakin.
Massatuotantoon tuo tuskin pääsee. Iso teollisuus laskee että lisäarvo nykyiseen tuotantotapaan vs lisähinta mahdollisesti saavutettaville eduille, ei kannata... (Re: ne vintagesoittimet, jotka soi paremmin kuin mikään vaikka on ihan kustannuspuulle tehty.)
Mutta varmasti löytyy joku pienempi toimija, joka pitää tätä ainoana oikeana vaihtoehtona soivalle pelille. Ihan niin kuin lämpöpuukin on nyt.
;) |
|
Mitenhän ois ja sois akustisen koppa tuollaisesta? Kansi ois millin paksuinen tai jotain. |
|
Moi.
73nd3r: Luulisin että ne myrkyt neutraloituu jossain vaiheessa prosessia - niin ne tekee sellu/paperituotannossakin.
Kyllä, Naturessa julkaistua artikkeliahan ei kuvetta kaivamatta lukemaan pääse, mutta tuossa:
https://umdrightnow.umd.edu/news/um … ate-super-wood-stronger-most-metals
on hivenen syvemmin tietoa prosessista.
Kuten tuossakin artikkelissa mainitaan, ja kemiallisesta metsäteollisuudesta perillä oleville on entuudestaan tuttua, puu-massan käsitteleminen kemikaalein ja muokkauslujittaen ei ole missään nimessä mikään uusi juttu.
Tässäkin tapauksessa ligniinin hallittu poistaminen ja muokkaaminen tietylle tasolle on se juju että päästää haluttuun lopputulokseen.
Aika mielenkiintoinen jannu tuo Liangbing Hu muutenkin, bionanoteknologian saralla on ollut monessa muussakin mielenkiintoisessa mukana:
https://www.google.fi/search?q=Lian … =cr&dcr=0&ei=9uB_Wp-YD8zFtAHX07vICg
73nd3r: Massatuotantoon tuo tuskin pääsee. Iso teollisuus laskee että lisäarvo nykyiseen tuotantotapaan vs lisähinta mahdollisesti saavutettaville eduille, ei kannata...
Instrumenttikäytössä täysin samaa mieltä.
Maailman sivu on etsitty korvaavia materiaaleja instrumentinvalmistukseen -olihan ihkaeka massatuotantoon asti päässyt lankkusähkökitarakin bakeliittia- mutta kustannukset tulevat aina lyömään kapuloita rattaisiin.
Ja jos kustannuksetkaan eivät vaihtoehtomateriaaleista innostunutta tehtailijaa lannista, sen tekee vaikeasti puoleelleen voitettava ostajakunta.
Jos väitteet lujuudesta ja sitkeydestä pitävät paikkansa myös pitkällä aikavälillä, se on kuitenkin varmaa että tämä ja muutkin nanoteknologiaan pohjautuvat selluloosakuidun muokkausmenetelmät tulevat mullistamaan rakenneteknologian täysin.
Raaka-aineen saatavuus kun on kaikilla mittareilla tarkasteltuna ylivoimaista esimerkiksi metalleihin verrattuna, kuitulujitteisista keinoainematriiseista puhumattakaan.
73nd3r: Mutta varmasti löytyy joku pienempi toimija, joka pitää tätä ainoana oikeana vaihtoehtona soivalle pelille. Ihan niin kuin lämpöpuukin on nyt.
:D.
T:Samuli |
|
Azolith: Sinänsä mielenkiintoista.
Tuskin kitaroihin kuitenkaan, lipeällä "tapettu" puu tuskin soi kovin hyvin ja varsinkin myrkyllisyys ei taida soittajaa eikä rakentajaa innostaa.
Millä perusteella toi sointiin vaikuttaa? Tosin mahdollisen ostajan luuloihin sen vaikuttavuudesta sointiin todennäköisesti vaikuttaa.
En allekirjoita mitään |
 Azolith
18.02.2018 17:26:37 (muokattu 18.02.2018 19:44:43) | |
|
Ai mitä vaikuttaa kyllästetty puu?
Soiva terve puu "kalahtaa" ihan eri tavalla kuin kyllästetty jollain.
Ei tarvinne enempää selostaa puun solukoista omien tai lisättyjen aineiden kiteytymistä soivuuteen.
En rupea tästä väittelemään, olkaa mitä hyvänsä mieltä.
. |
|
Azolith: Ai mitä vaikuttaa kyllästetty puu?
Soiva terve puu "kalahtaa" ihan eri tavalla kuin kyllästetty jollain.
Ei tarvinne enempää selostaa puun solukoista omien tai lisättyjen aineiden kiteytymistä soivuuteen.
En rupea tästä väittelemaan, olkaa mitä hyvänsä mieltä.
Kerro toki lisää kun tietoa aiheesta tuntuu olevan. |
|
Ei kai sinänsä mitään uutta auringon alla.
Soiva puu on kuivaa ja resonoivaa.
Märkä ei taida oikein soida.
Ihan oma teoriani soivuudesta on että solukko puissa sinänsä kiteytyy vanhemmissa ja kyse ei ole solujen sinänsä kosteudesta, vaan itse soluseinistä.
Vanhemmiten puu "sitkistyy", ts elää vähemmän kaikkiaan muutenkin ja samasta kyse.
Mutta ei mitään tieteellistä tai muuten, vain oma näkymykseni.
. |
|
Kosteus ja puussa olevat mämmät vaikuttaa siihen sähköiseen soundiinkin juu, mutta entäs sitten kun se lipeällä tapettu puu on 10 vuotta vanhaa ja kuivaa?
Tosin sen verran täytyy ottaa kommenttia takas, että tarkoitin vain sitä sähköistä sointia. Akustisesti eroja voi ollakin.
Sekin kyllä varmaan pitää paikkaansa, ettei ole mitään kunnollista tieteellistä vertailua miten esimerkiksi painekyllästäminen vaikuttaa sointiin, akustiseen saatikka vielä vähemmän vain sähköiseen sointiin.
En allekirjoita mitään |
|
Minä olen tosi kiinnostunut, mutta yritänkin lähestyä näitä juttuja tieteelliseltä kantilta, vaikka puiden hiplaus ja koputtelu kivaa onkin. Uskomukset on toki soitinpuolella perinteisesti vahvana. |
 Kefiiri
19.02.2018 08:03:42 (muokattu 19.02.2018 08:06:10) | |
|
En minäkään oikein tajua mitä lisäarvoa kovaksi käsitelty puu tarjoaisi soitinrakennukseen. No ehkä siitä saisi puukuvioisia pleksejä ja mikrofonin kuoria...
No otelautoja joo, siinä varmaan sitten ratkaisee paino, tuntuma ja hinta.
En ole musiikin asiantuntija. |
 okabass
19.02.2018 10:09:46 (muokattu 19.02.2018 10:10:09) | |
|
Kefiiri: En minäkään oikein tajua mitä lisäarvoa kovaksi käsitelty puu tarjoaisi soitinrakennukseen. No ehkä siitä saisi puukuvioisia pleksejä ja mikrofonin kuoria...
No otelautoja joo, siinä varmaan sitten ratkaisee paino, tuntuma ja hinta.
No onhan tuossa aika liuta soitinrakennukseen ilmeisen hyviä ominaisuuksia. Vielä kun yhä enemmän luonnon puulajeja näyttää menevän CITESin piiriin.
" Tämä uusi käsittelytapa tekee puusta 12 kertaa vahvempaa ja 10 kertaa kovempaa kuin luonnonpuu, sanoo vanhempi tutkija Liangbing Hu yhdysvaltalaisesta Marylandin yliopistosta.
Se voi kilpailla teräksen ja jopa titaaniseosten kanssa. Se on myös verrattavissa hiilikuituun, mutta on paljon halvempaa. " |
Kefiiri
19.02.2018 10:43:21 (muokattu 19.02.2018 10:44:25) | |
|
No tosiaan, sopisihan se kaulamateriaaliksikin kankeuden puolesta. Halpuus verrattuna hiilikuituun on hyvä homma.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Moi.
Kefiiri: En minäkään oikein tajua mitä lisäarvoa kovaksi käsitelty puu tarjoaisi soitinrakennukseen.
En minäkään, etenkin kun kovuus ja lujuus -jotka sinällään eivät edes materiaaliteknisiä termejä sellaisinaan ole- ovat ainoita määreitä jotka ilmoitetaan.
Kuten ei myöskään sitä miten eri puulajit käsittelyssä käyttäytyvät.
Mielenkiinnolla kuitenkin odotan kun lisätietoa tuostakin menetelmästä tihkuu julkisuuteen.
Yksi osa-alue soitinrakennuksessa kuitenkin tulee mieleen johon on ehkä tarpeettomastikin valkkautunut kovemmat puulajit, ja se on otelaudat.
Noissa ei luultavimmin pakollinen muottiinpuristaminenkaan olisi ongelma.
Kefiiri: Halpuus verrattuna hiilikuituun on hyvä homma.
Hiilikuiturakenteissa kustannukset jyvittyvät vahvasti matriisin/lopputuotteen haluttuihin ominaisuuksiin ja valmistustekniikan haasteisiin.
Pienet, suurella tuotantovolyymillä valmistettavat muoviesineet ovat (hiili)kuitulujitteisina usein reilusti perinteisempiä konstruktiomenetelmiä ja -materiaaleja halvempia jo nyt, ja (hiili)kuiturakenteissa muodostuu erittäin ikäviä ominaisuuksia kun jo ennestäänkin lyhyt elinkaari ylittää keskimääräisen puolivälinsä.
Toki vertailun tavantallaajalle eksoottisiin materiaaaleihin kuten Titaani ja Hiilikuitu sensaatiohakuisessa uutisoinnissa ymmärtää, mutta jos käsittelyn ansiosta esimerkiksi voidaan vaihtaa talonrakennuksessa teräs nanomuokattuun puuhun ja saadaan palonkestoluokka pysymään samana, puhutaan todella mittavista kustannusrakenteen muutoksista rakennusteollisuudessa.
T:Samuli |
|
Aiheesta lisää:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005664671.html |
|
Moi.
Puavali: Aiheesta lisää:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005664671.html
Mielenkiintoinen artikkeli, kiitos linkistä, mutta Versoul-tärppiä (/soitinrakennus) ja lähtömateriaalia lukuunottamatta noista kahdesta menetelmästä ei juuri yhtymäkohtia löydy.
Eikä ole tarkoituskaan, ovat ideoitu täysin erilaisista lähtökohdista ja erilaisiin käyttötarkoituksiin.
T:Samuli |
 Jymi
04.05.2018 12:34:43 | |
|
"Sen jälkeen kompression avulla yksittäisten solujen seinät rikotaan. " jne.
Eli suomeksi sanottuna puristetaan niin kasaan että solurakenteet rikkoontuvat. Tämän liksäksi on se kemiallinnen käsittely ja kuumennus.
Äkkiseltään tulee mieleen ettei tuo soimismielessä kyllä on enään puuta ole. Ja maalaisjärjellä ajateltuna tämä kyllästetty ja kokoonpuristettu puu on tiivistä ja painavaa.
Jos vaikka akustisen kansi olisikin ohuempaa tällä uudella materiaalilla, mutta painavampaa kuin akustisen kitaran puukansi, niin huonommin soi. Akustisen kannessahan nimenomaan materiaalin jäykkyys ja painosuhde on oleellista. Kuusessa tämä on puulajeista paras jolloin saadaan tehtyä keveitä mutta riittävän lujia kansia. |
|
Kaikenlaisia kokeiluja aina tehdään ja hyvä niin.
Jotkut osoittautuvat jopa toimiviksi.
Kitara ei ole kuitenkaan paljon muuttunut viime vuosikymmeninä, vaikka uusia materiaalikokeiluja on joitain tullut ja mennyt.
Komposiitti otelaudat ja laminoinnit on nykyisin yleistymään päin.
Talla ja -satutulapaloissa esim sahataan edelleen luun ja muun väliä.
Kitaran evoluutio on tavallaan huipussa, korvaavaa, melkein yhtä hyvää materiaaleissa jne on viime aikaiset ehdotukset..
Ja kaikki jääneet kokeiluiksi?
Anteeksi harvinainen konservatismini tässä suhteessa, mutta miksi muuttaa toimivaksi koettua?
Erittäin hyvää soundipoliittiseti tapahtuu mikki/ sähköpuolen ketjuun koko ajan.
Sieltä löytyy taatusti uutta ja "mullistavaa" soundillisesti.
. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
