Kitarat: kitarakamat ›

Gaines: Noin juuri.
 
Itse ajattelin asiaa niinkin, että kun kotiympyröissä soitan, niin kenties heikompilaatuisten kamppeiden myötä lisääntyvät kihinät, huminat ja rahinat saattavat alkaa ottamaan hermojuureen. Kun ne niin herkästi sitten rekisteröi. Kämpillä soittaessa jokainen naraus ei välttämättä haittaisi, vaan sitten tulisi tärkeämmäksi se, mikä siihen kokonaisuuteen sopisi. Millä saa elämää suuremman soolon esiin kun on sen aika. Ja milloin pysytään ruodussa, ettei kavereilla ala sarvi kasvamaan otsaan, kun koko ajan luukuttaa. Joten, mieluummin sitten koettaa hakea laatuisaa kampetta, missä voi nauttia niistä purnukoiden tuomista äänistä ja ihmetellä asiaa uusille urille. Ja äiti opetti muutenkin aikanaan, että köyhän ei kannata halpaa ostaa. Kyllä se aika hyvin kutinsa pitää.
 
Mä olen samaa mieltä, että kotona soitellessa ne nyanssit ja hifistelyt toimii paljon paremmin ja selvemmin kuin treeniksellä tai keikalla luukutettaessa.
 
Vaikka kotonakin tulee yleensä soiteltua levyjen päälle, niin kyllä ne nyansit ja pienet eroavaisuudet huomaa paljon paremmin. Bändin kanssa taas ei edes yritä kuulla niitä nyansseja, vaan ennemmin varmistaa, ettei oma kitara ole liian lujalla, soundi sopii kokonaisuuteen ja että basso(-kitara) kuuluu riittävän hyvin. Eipä siinä ole väliä, onko od:na joku peruspurkki vai auringonpimennyksen aikana taikapölystä rakennettu speciaali...

Laulava Kylätohtori: Mä olen samaa mieltä, että kotona soitellessa ne nyanssit ja hifistelyt toimii paljon paremmin ja selvemmin kuin treeniksellä tai keikalla luukutettaessa.
 
Vaikka kotonakin tulee yleensä soiteltua levyjen päälle, niin kyllä ne nyansit ja pienet eroavaisuudet huomaa paljon paremmin. Bändin kanssa taas ei edes yritä kuulla niitä nyansseja, vaan ennemmin varmistaa, ettei oma kitara ole liian lujalla, soundi sopii kokonaisuuteen ja että basso(-kitara) kuuluu riittävän hyvin. Eipä siinä ole väliä, onko od:na joku peruspurkki vai auringonpimennyksen aikana taikapölystä rakennettu speciaali...
 
Joo, just näin. Bändisoitossa muutenkin "parempi överi kuin vajarit"-meno. Jos himassa jotain flangeria soittelee, niin bändikontekstissa saa ruuvata efektiä aika paljon enemmän esille. Puhumattakoot jostain reverbeistä sun muista, jotka katoavat vielä enemmän.

Mulla pedaalin hinta tai hype-kerroin ei ole pahemmin korreloinut soundin hyvyyden tai käyttökelpoisuuden kanssa. Katselin tuossa mitkä spedut näyttävät pysyvän mulla jatkuvassa käytössä: Ibanez Metal Screamer sekä TS9 (reissue on erittäin jees), Boss OD-3, Danelectro Transparent OD, Hotone Blues, Fulltone Fulldrive 2, Mad Professor Forest Green Compressor, Line6 DL4 sekä Bearfoot Candy Apple Fuzz. Tuossa on hintahaitaria muutamasta kympistä noin 250 euroon. Mun mielestä pedaalit ovat siitä kivoja, että paras soundi ja käytettävyys voikin löytyä yhtä hyvin halvasta peruspurkista kuin tyyriistä putiikkivehkeestä.

Joku vuosi sitten tuli käytyä katsomassa Mark Knopfleria jaffa-areenalla. Miehen soitosta kovasti diggaan ja aika usein tulee kaivettua hänen levynsä kun haluaa kuunnella jotain oikeasti hyvän kuuloista musaa, täydellisen kuuloista kitaraa. No keikalla en tiedä millä kamoilla veti, mutta ylähyllylle saundi oli niin yhdentekevää kaikuhelvettimeteliä, että olisi voinut soittaa vaikka anttilan Williamsilla ja clas-ohlsonin pedaaleilla. Joten tosiaan... kaikki on suhteellista.

McLeach: Joku vuosi sitten tuli käytyä katsomassa Mark Knopfleria jaffa-areenalla. Miehen soitosta kovasti diggaan ja aika usein tulee kaivettua hänen levynsä kun haluaa kuunnella jotain oikeasti hyvän kuuloista musaa, täydellisen kuuloista kitaraa. No keikalla en tiedä millä kamoilla veti, mutta ylähyllylle saundi oli niin yhdentekevää kaikuhelvettimeteliä, että olisi voinut soittaa vaikka anttilan Williamsilla ja clas-ohlsonin pedaaleilla. Joten tosiaan... kaikki on suhteellista.
 
Mulle jäi samanlainen mielikuva Knopflerin keikalta Hartwall-Areenalla.

Joyot soi vallan hyvin, yhtä hyvin kuin esikuvansa, voisi sanoa. Rakenteeltaan ne on ihan kelvottomia mutta ei sekään kotikäytössä mitään haittaa. Jos hajoaa niin uutta vaan kaupasta, maksavat kuitenkin vain noin kahdeksasosan esikuvastaan, ainakin Sweet Babyn osalta näin. Ei niitä montaa elämänsä aikana rikki kuitenkaan. Vakavamielinen keikkamies ei luottane niihin kuitenkaan.

petteri m: Joyot soi vallan hyvin, yhtä hyvin kuin esikuvansa, voisi sanoa. Rakenteeltaan ne on ihan kelvottomia mutta ei sekään kotikäytössä mitään haittaa. Jos hajoaa niin uutta vaan kaupasta, maksavat kuitenkin vain noin kahdeksasosan esikuvastaan, ainakin Sweet Babyn osalta näin. Ei niitä montaa elämänsä aikana rikki kuitenkaan. Vakavamielinen keikkamies ei luottane niihin kuitenkaan.
 
Molemmat omistaneena en allekirjoita väitettäsi. Lisäksi pari muuta Joyoa, jotka olen omistanut, ei nyt mitään erityistä herkkua olleet. Esim. Joyon Analog Delay on huonoin dilsa, jonka olen omistanut.
 
Transparent od v2 oli kyllä hyvä halpis, sen myyminen on harmittanut. Tosin se oli kyllä Danelectro, eikä Joyo.

Puavali: Mulle jäi samanlainen mielikuva Knopflerin keikalta Hartwall-Areenalla.
 
Omien kokemusten perusteella Hartwallilla puolet paikoista on sellaisia, etten enää osta niihin lippua ellei kyseessä ole King Crimson, Led Zeppelin tai Kate Bush ja parempaa paikkaa en mistään saa. Ja silloinkin menisin paikalle oletusarvoisesti ollakseni läsnä, en nauttiakseni musiikista. Pahimmat pettymykset ovat yläkatsomosta ja takakaarteesta. En todellakaan suosittele. Kuulemma myös Stingin keikalta lähti porukkaa pois yläkatsomosta paskojen soundien vuoksi. Jos senkään musan toistaminen ei ylös onnistu, eipä taida jäädä paljon toivoa.
 
Mitä noihin halpispedaleihin tulee, itseä arveluttaa eniten niiden kestävyys. Vaikka soundit ovat joskus niissä ihan hyvin kohdallaan, itse ostan mieluummin tunnetusti parempilaatuisia käytettyinä. Kuulisin kyllä mielelläni, miten ne halpisketjujen oikeasti ovat kestäneet. Useinhan kyse on minipedaaleista, jotka ovat myös alttiimpia ohipolkaisuille.

Pinewood: Omien kokemusten perusteella Hartwallilla puolet paikoista on sellaisia, etten enää osta niihin lippua ellei kyseessä ole King Crimson, Led Zeppelin tai Kate Bush ja parempaa paikkaa en mistään saa. Ja silloinkin menisin paikalle oletusarvoisesti ollakseni läsnä, en nauttiakseni musiikista. Pahimmat pettymykset ovat yläkatsomosta ja takakaarteesta. En todellakaan suosittele. Kuulemma myös Stingin keikalta lähti porukkaa pois yläkatsomosta paskojen soundien vuoksi. Jos senkään musan toistaminen ei ylös onnistu, eipä taida jäädä paljon toivoa.
 
Mitä noihin halpispedaleihin tulee, itseä arveluttaa eniten niiden kestävyys. Vaikka soundit ovat joskus niissä ihan hyvin kohdallaan, itse ostan mieluummin tunnetusti parempilaatuisia käytettyinä. Kuulisin kyllä mielelläni, miten ne halpisketjujen oikeasti ovat kestäneet. Useinhan kyse on minipedaaleista, jotka ovat myös alttiimpia ohipolkaisuille.
 
Kestävyys mua noissa halpiksissa arveluttaa tai arvelutti. Mutta sen jälkeen kun Joyon phazer on laudassa kestänyt nyt 4-vuotta, eikä vaan treenis hissuttelua vaan aika ahkeraa kiertämistä. En ole enää alkuunkaan niin skeptinen. Toiseksi, aina voi ostaa uuden tilalle, vaikka tämä nyt sotiikin omaa ajatusmaailmaa kohtaan kestävän kulutuksen suhteen. Pedaaleita nyt ei kuitenkaan ole vaikea tai kallis korjata, ja usein hajoava osa on jakit tai kytkin.

Mulla oli joskus Joyo kompura ja kai se ihan ok oli, mutta kompressorin käyttö ei multa vaan tahdo onnistua. Toinen kokemus oli Joyo US Dream ja se oli kyllä todella meluisa. Surinaa ja pörinää riitti.

Ainakin Mooerilla on omaa ajattelua ja selvästi haluavat profiloitua myös oman tuotelinjan kautta, ei pelkkää kopiointia. Alkuun pääsee hyvin kopioilla, mutta ei sen varaan voi kehittää pysyvää toimintaa.

Itteltäni löytyi ennen lähinnä boutique pedaaleja laudasta, mutta aika tehnyt tehtävänsä ja ne myyty useaan otteeseen, sekä tullut siirryttyä noihiin kiinan pojan budjetti tuotteisiin enempi vain.
 
Joyo sekä Mooer on jo tullut varsin hyväksi todettua, eikä soundillisestikkaan toistaiseksi valittamista ja Calinea tulossa kokeiluun nyt myös. Kiinnostaisi lisäksi nuo Moskyn minikopiot, liekö kenelläkään enempää niistä kokemusta? Ehkä jopa hommaankin Mosky green driven myös, joka MP LGW kopio.
 
http://www.moskyaudio.com/Mini-Guitar-Pedals.html

Hinta ja laatu, niin... joku paino keskustelussa saisi varmaan olla saundissakin. Laadukkuus on vaikea asia soittomaailmassa, koska ritsastakin saattaa tulla hunajainen saundi oikeissa käsissä. Sitten syntyy legenda eikä legendoja saa musapuolella arvostella. Nih!
 
Täällä on mainittu useampi merkki, joitten laadukkuus perustunee ensisijaisesti tunteeseen, ei niinkään sukellukseen laitteen rakenteeseen tai suunnitteluun. En sano, että esimerkiksi EHX valmistaisi kopioita tai että ne olisivat saundillisesti mitenkään huonoja mutta tekniset ja rakenteelliset ratkaisut ovat ehkä suunnilleen ala-arvoisia. Enimmilläänkin halpoja.
 
Seuraavaa kappaletta varten lainaan hyvän sivuston pitäjän, Ovnilabin sanoja:
 
"Have you found a comp that is not on this list, that I have not reviewed? The usual reason is that the vast majority of "boutique" comp pedals are nothing more than tarted-up Ross/Dynacomp clones and variations, and I am absolutely sick of those. I've already reviewed enough of them, and they're all tediously similar to each other. And frankly I'm irritated by the driveling, asinine hype written up by most of the people that build them. Same goes for some of the more boring Orange Squeezer clones. So please bear that in mind when asking me to review that "brand new" super awesome boutique custom pedal."
 
Kopioinnin vaikutus on hinnassa merkittävä, koska suunnitteluun kuluvan ajan varsinkin analogiefekteissä voi typistää vuosien sijasta päivätasolle. Digitaalipuolen softat vaativat jo vähän enemmän aikaa. Toisaalta komponenttien ja piirikorttien hintojen lasku mahdollistaa useamman yrittäjän tulemisen markkinoille, vaikka autotallista. Se, että joku tekee oikeasti omaa ja panostaa siihen, näkyy yksiselitteisesti hinnassa.
 
Osa putiikkipedaaleista ei ansaitsisi putiikki-nimitystä kuin hintansa puolesta (edellinen ovnilabin viittaus) mutta osalla on niin ihmeellisiä ratkaisuja, että hinta on täysin perusteltavissa. Siksikin olisi järkevää saada valmistajien nimitykset yhdelle viivalle (miten tuon listan eri kohdat kannattaisi nimetä?):
- halpiskopiot (Mooer)
- kalliit kopiot (vrt. Ovnilabin teksti)
- käsityön ja taidon liitto (J. Paasosen tuotanto)
- firman omat suunnitelmat, ns. alkuperäisideat (boss)
- putiikkipuolen käsintehdyt alkuperäisideat, pienissä sarjoissa (Onkart Gromt)
 
Osa noista kopioista puoltaa oikeasti paikkaansa. Joitain härveleitä ei enää mistään saa ja niitten takaa voi löytää asiaansa vihkiytyneen todellisen gurun (vrt. J. Paasonen). Toisaalta isomman firman mahdollisuus tehdä jotain uutta on erilainen kuin pikkupajojen. Boss tai tce voi askarrella jotain uutta markkinoille kohtuullisella hinnalla. Tunnetusti taas yksityiset, korkeintaan muutaman ihmisen pajat eivät voi kilpailla kustannuksissa (Iron Ether).

Rämppy: Mulla pedaalin hinta tai hype-kerroin ei ole pahemmin korreloinut soundin hyvyyden tai käyttökelpoisuuden kanssa.
 
Tämä on se tärkein pointti. Valmistajat yrittävät erilaisilla keinoilla saada pedaaleita kaupaksi, jotkut mielikuvilla ja toiset pitämällä hinnan alhaalla.

Toista se oli kultaisella 90-luvulla. Muistan kun kaverin kanssa n 1991 ostettiin pokeen SD-1 ja se oli maailman paras pedaali. Tietenkään ei ollut varaa virtalähteeseen, pöllittiin 9V pattereita mistä ikinä saatiinkin. Sit hommattiin pokeen joku ibanezin koppakuoriainenkin. Ja ihan hienosti niillä pärjättiin, tietty välilä pientä vääntöä kuka saa pitää pedaalia itsellään ja milloinkin. Less was more then. Tulee ihan nostalginen olo. Sori lievä ot, mutta tuli muistot niin kivasti mieleen.

Hieman ihmetyttää, ettei kukaan kritisoi esim. Bossia, joka kauppaa järjettömään hintaan 30 vuotta tuotannossa ollutta pedaalia, jonka valmistaminen massatuotantona maksaa muutaman euron ja jonka "tuotekehityskulut" on jo miljoonaan kertaan katettu. Kopioiduimmat efektipedaalit on nykypäivän mittapuussa niin yksinkertaista elektroniikkaa, että massatuotettuna "oikea" myyntihinta on euroja tai korkeintaan pieniä kymppejä, kuten nämä kopiopajat ovat osoittaneet.

PIM: Hieman ihmetyttää, ettei kukaan kritisoi esim. Bossia, joka kauppaa järjettömään hintaan 30 vuotta tuotannossa ollutta pedaalia, jonka valmistaminen massatuotantona maksaa muutaman euron ja jonka "tuotekehityskulut" on jo miljoonaan kertaan katettu. Kopioiduimmat efektipedaalit on nykypäivän mittapuussa niin yksinkertaista elektroniikkaa, että massatuotettuna "oikea" myyntihinta on euroja tai korkeintaan pieniä kymppejä, kuten nämä kopiopajat ovat osoittaneet.
 
Justhan sä kritisoit, ja kaikki muutkin, jotka ostaa niitä parin kympin kopioita. Niin kauan ne Bossit on myynissä ja markkinoilla kun niitä kaupaksi menee. Itsellä on muutama halpiskopio (Joyo, HB), mutta suurin osa mun pedaaleista on "ylihinnoiteltuja" orgiksia kuten MXR, EHX jne sekä yksi Wampler. Ainoat, joissa on ollut pientä häikkää, lähinnä kosketushäiriöitä on nuo halpiskopiot. Eli itse en pidä niitä ihan yhtä luotettavina kuin esikuvansa. Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa, kyllä halpiskopioilla himakäytössä pärjäilee.
 
E.: Ja onhan mulla tosiaan pari Bossin pedaaliakin.

2randpo: Justhan sä kritisoit, ja kaikki muutkin, jotka ostaa niitä parin kympin kopioita. Niin kauan ne Bossit on myynissä ja markkinoilla kun niitä kaupaksi menee. Itsellä on muutama halpiskopio (Joyo, HB), mutta suurin osa mun pedaaleista on "ylihinnoiteltuja" orgiksia kuten MXR, EHX jne sekä yksi Wampler. Ainoat, joissa on ollut pientä häikkää, lähinnä kosketushäiriöitä on nuo halpiskopiot. Eli itse en pidä niitä ihan yhtä luotettavina kuin esikuvansa. Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa, kyllä halpiskopioilla himakäytössä pärjäilee.
 
E.: Ja onhan mulla tosiaan pari Bossin pedaaliakin.
 
Joyo jota pidin pitkään ns halpiskamana on yllättänyt monessa suhteessa positiivisesti. Soundi on hyvä ja samoin kestävyys. Ja kästävyydellä nyt siis viittaan ihan kiertue elämään ja hemmetin moiseen määrään treenejä ja jne. Niillä on nykyään omaakin suunnittelua ja kehitystä. Hinnat hieman nouseet mutta silti hyvin halpoja kun vertaa esim BOSS pedaaleihin tai mihin tahansa butiikki kamaan.

PIM: Hieman ihmetyttää, ettei kukaan kritisoi esim. Bossia
 
Mikä olisi kritiikin aihe Bossin tapauksessa? Hinta ehkä, mutta miksi myydä halvemmalla kun se näkyy onnistuvan niilläkin hinnoilla.