Media ja viihde ›

Salkkarit palaa elokuviin tänä keväänä uuden kauhuelokuvan merkeissä. Nightmare-elokuvista on opittu sen verran, että elokuvaan on tällä kertaa tehty käsikirjoitus, josta vastaa kyyjärveläinen alkoholisti, joka huikka per virke -periaatteella saattoi käsikirjoituksen kasaan kahdessa tunnissa. Elokuva on nostanut jo ennakkoon paljon kohua, sillä se on kestoltaan lyhyehkö, mutta sitäkin pelottavampi - aivan kuten Seppo Taalasmaa, joka elokuvassakin seikkailee. Mukana myös monia muita tuttuja salkkarihahmoja, joista valitettavasti osa unohtuu elokuvan aikana puutteellisen käsikirjoituksen takia, joka taas jättää käsikirjoitukseen valitettavia aukkoja. Mahtaa tulla jännää.
 

 
Horny Pefletti - Kiimainen perseenalusta
 
Vuoden -88 Scanian Kutter-korinen linja-auto kaartaa keskelle kauneinta kesää. Se pysähtyy suuren huvilan pihalle. Kuski pitää kierrokset korkealla polkemalla kaasua pihlajakatulaisten noustessa autosta vehreälle nurmelle. Kun Seppo ja Ismo ovat tyjentäneet viimeisetkin matkalaukut tavaratilasta, pistää kuski pakin silmään ennen kuin tavaraluukkuja ehditään edes sulkea. Bussi peruuttaa neljääkymppiä mutkitellen kapealla mökkitiellä. Ruovinnan ja dieselin nostama pilvi saa porukan yskimään.
 
- Ohhoh, mikähän sille tuli, edes kääntymään ei joutanut? ihmettelee Ismo ja nostaa painavan laukun.
- Ehkä sillä tuli kiire päästä hakattavaksi ja ryöstettäväksi varikolle, sanoo nahkatakkinen kalju mies matkalaisten takana.
- Heiskanen! Mitä sä täällä teet? kysyy Ismo käden puristuessa nyrkkiin.
- Heiskanen! Mitä sä täällä teet? huudahtaa myös hieman epävarma Jukka Salin, joka ei itsekään ole enää sarjassa, mutta lupautui elokuvaan mukaan saunanlämmittäjäksi.
- No saa kai sitä nyt kivaa pitää vanhojen kavereiden kanssa, kalju Heiskanen mumisee ja vuoleskelee kääntöveitsellä männynrunkoa.
- Painu pois! huutaa Peppi ja osoittaa etusormellaan metsää.
Heiskanen kohauttaa harteitaan ja kävelee pajukkoon. Mies luo katseen pihlajakatulaisiin vielä kerran olkansa takaa ja katoaa sankkaan pajukkoon.
 
Severi potkaisee pihalla lyllertävää siiliä. Korvissa kaikuu tuttu ääni, joka onnittelee Severiä hyvästä osumasta.
 
- Kai mä tiedän itekin! puuskahtaa Severi saaden muut kesävieraat hämilleen.
Camilla kaataa hernerokkapurkkiin Jallua ja alkaa sekoittaa seosta maasta löytyneellä risulla. Seppo on ehtinyt kesähuvilan ovelle. Se on jumissa. Mies kiskoo sitä auki, mutta ovi ei hievahdakaan. Ismo tulee auttamaan, ja kohta molemmat äheltävät kahvan kanssa.
- Mitä te oikein teette? kysyy Camilla, joka seisoo ihan helvetin ohuessa kesämekossa hernerokkapurkkia sormella kaivellen. Nännit erottuvat selkeästi mekon läpi. Seppo haistaa Jallun.
- Yritetään avata ovea! Miltäs näyttää? Ismo puuskuttaa.
Camilla hymähtää ja kävelee miesten luo. Yhdellä vetäisyllä Camilla avaa oven, joka on metrin verran miehistä vasemmalla.
- Jos polttopuita haluatte niin niitä on tuolla vajassa, Camilla sanoo ja kulkee sisälle.
Ismo ja Seppo tuijottavat hölmistyneinä seinää, josta yrittivät juuri repiä ulkopaneeleja irti.
- Ihan varmana oli ovi äsken tuossa! Ismo älähtää.
- No oli oli, mutta näitkös tuota... sen nänni hipaisi ovenkarmia, Seppo huohottaa, vaikka ei ole hetkeen rehkinytkään.
- Äääh, menehän siitä, patistelee Ismo kaveriaan.
 
Muut seuraavat perässä suureen läheisen sahan jätelaudoista rakennettuun huvilaan, jonka sisällä tuoksuu ratapölli ja katosta varisee asbestia.
Ulla nousee portaikossa pari askelmaa ylöspäin ja muistuttaa, että kaikki ovat vieraita. Kaikki ovat saaneet kutsun tähän ihastuttavaan kartanoon.
- Ihana paikka, huokaa Kalle hieman neitimäisesti.
- Homo hiljaa! karjahtaa Ismo, jonka yllättävän hyökkäyksen ehtii Kari ja Gunnar estämään.
Miesten rauhoittuessa Ulla kulkee ylös kierreportaita.
- Jos Tyyne vielä eläisi, hän olisi otettu vieraiden määrästä, Ulla sanoo maireasti.
- Puustisenko? Sehän on kuollut? Seppo kysyy vähän huolestuneena.
- Kummitteleeko se täällä? naurahtaa Linda.
- Kummitukset homoja saatana! Ismo alkaa riehua, jolloin pitelyyn vaaditaan Gunnarin ja Karin lisäksi Lindaa.
Miehet joutuvat taluttamaan vauhkon Ismon komeroon ja lukitsevat oven.
- Ovi auki - tai tapahtuu hirveitä!
- Ai niinku mitä? kysyy Monica.
- Lentelee kirveitä!
Camilla ja Monica supattavat keskenään, toiselta pääsee pieru. Sanni naurahtaa pierulle, jolloin Tale hermostuu. Tunnelma on hieman kireä, mutta sen katkaisee Ullan pehmeä ääni:
- Olkaa kuin kotonanne, tervetuloa Puustrantaan.
Severi nipistää Nellaa pyllystä niin kovaa kuin pystyy. Päässä kaikuu kiittelevä nauru, joka saa Severinkin suupielet vähän ylöspäin. Portailla hieman huikenteleva Ulla hakee ylhäistä hymyään kuin yrittäisi samaan aikaan näyttää iloiselta ja muistella jotain.
Kukaan ei sano mitään.
 
-------------------------------
 
Kari hakkaa halkoja puuvajan luona. Koivuhalot makaavat lappeellaan, jolloin niistä lähtee korviahuumaava pauke kirveen osuessa. Seppo sytyttelee saunankiuasta ja myhäilee.
- Eiks se jo kohta syty? huutaa Kari halonhakkuun lomasta.
- Ottaa aikansa, tulee hyvä tuli!
- Sit kun oot tulen saanu itämään, niin käy heittämässä katiska järveen. Se on laiturin nokassa!
Savukiehkurat nousevat tuohenpalasten käpristellessä tulipesässä. Pian pesän valtaa tasainen humina.
- Mikähän sille Ismolle tuli? Alkoi sillä lailla riehumaan? pähkäilee Seppo astuessaan ulos saunasta.
- Ehkä se söi jotain sopimatonta? diagnosoi Kari ja ottaa kaljahörpyn.
- Annas isälleskin, no, annahan nyt. Isäs näyttää miten hörpätään. Kas näin. Aaah! Ja sitten annas se kirves kanssa.
Seppo nostaa kirveen korkealle ilmaan ja heijaa vanhan Fiskarsin voimalla kohti halkoa. Silloin sekunnin sadasosien aikana Sepon eteen ilmestyvät Ullan kauhusta vääntyneet kasvot. Kirves uppoaa kasvoihin puolen terän verran veren tirskuessa kirveen ja ihon välistä.
- Tulee leikkimään kanssamme.
Seppo kääntää kalmankalpeat kasvonsa ja näkee Severin ja Nellan seisomassa parin metrin päässä.
- Leikkimään? pääsee hölmistyneen Sepon suusta.
- Leikkikääs kakarat keskenänne, Kari hätistelee Severin ja Nellan pois paikalta.
Seppo tuijottaa kirvestä, joka on uponnut syvälle halkomapölliin.
- Katos katos, äijähän oikein paukautti sen voimalla. Halot lensivät ties minne, Kari päivittelee ja yrittää tehdä fist pumpia isänsä kanssa. Seppo nostaa tärisevän kätensä vaivoin ylös.
- No mikä on? Veikö yksi lyönti noin voimat, vai menikö paskat housuun hähähähähä! käkättää Kari ja ryystää kaljaa.
Talosta kuuluu Ismon raivoaminen. Joku sulkee ulko-oven. Saunan savupiipusta tuprahtelee mustaa savua, mutta nopeasti savu hälvenee ja ilma muuttuu viettelevän väreileväksi.
 
Saunassa odottaa löyly ja vesi ottajaansa. Camilla yrittää saada löylykaveria Monicasta.
- Emmä, pyydä jotain muuta.
- Tuut nyt vaan.
- En voi on vaivoja.
- No mikä sulla nyt on?
- No AIDS.
- Aha. Linda! Tuutko mun kanssa saunaan?
Lindalle käy, joten Kari jää grillaamaan naisten suunnatessa löylyyn. Camilla ja Linda riisutuvat nopeasti pukuhuoneessa. Linda vilkaisee vaivihkaa Camillan rintoja, joiden napakkuuden on laittanut merkille. Camilla taas haaveilee hetken muhkeasta povesta vilkaisten Lindan hyllyviä meijereitä peilin kautta.
- Käytetäänkö tätä? kysyy Linda nostaessaan laudeliinan vaatenaulasta.
- Juu, Camilla vastaa ja luikahtaa edeltä saunaan.
Linda ojentaa pitkän laudeliinan Camillalle, joka asettelee sen suoraksi lauteille. Ensimmäisen löylykauhallisen jälkeen alkaa ihoa kihelmöidä. Naiset miettivät Ismon muuttumista aggressiiviseksi sekä Ullan oudohkoa käytöstä kierreportaissa. Löylykauhallinen jos toinenkin haihtuu kiuaskivien päällä hien valuessa jo molmempien naisten iholla. Camilla päästää pienen pierun, joka saa hymyn hiuksiaan harovan Lindan kasvoille.
- Sori hernekeittopäivä tänään.
Kuuluu naurahdus.
- Mitä? kysyy Linda huvittuneena.
- En se mä ollut, vastaa Camilla, jonka mielestä tunnelma sähköistyy vauhdilla kuin rippileirin puuceen takana. Saunan himmeä sähkövalo alkaa säristä.
- Voi hyvä tavaton, Camilla huokaa ja kiemurtelee lauteilla.
Saunan kosteus on löytänyt tiensä kaikkialle. Nainen päästää taas pierun. Linda huolestuu ja rauhoittelee Camillaa ottamalla kiinni tämän vyötäröltä ja liuuttamalla kättään märkää selkää pitkin. Camilla nousee pienellä liikkeellä naisen pehmeään syliin ja antaa ihonsa sulaa Lindan hipiän kanssa yhdeksi hikiseksi ja kiimaiseksi elimeksi.
 
-----------------------------
 
Olutpullon tyhjentyessä pallogrilliin lihojen päälle, pälyilee Kari samalla saunalle ja ihmettelee, miksi kumpakaan naisista ei ole näkynyt huilaamassa puoleen tuntiin.
- Psst...faija.
- Mitääm? hätkähää Seppo pienessä ponupöhnässä.
- Käys tsiigaamassa ikkunasta, ettei neidit oo häkämyrkytystä saaneet.
Seppo on niin kännissä jo, että lähtee hyvillä mielin toteuttamaan tehtäväänsä. Löylyhuoneen ikkunasta kurkatessaan aukeaa Sepon suu ammolleen. Kieli koskettelee ylähampaita alahuulen hakiessa asentoaan. Camillan pää kyntää syvällä Lindan täyteläisten reisien välissä kuin jäänmurtaja ahtojäätä Perämerellä. Kari seuraa katseellaan grillille palaavaa isäänsä.
- Kyllä niillä siellä on kaikki ihan reilassa, Seppo toteaa katse maassa.
- No mä jo ajattelin, Kari sanoo ja liruttaa pullonpohjallisen suuhunsa.
Pian saunan ovi aukeaakin ja ulos astuu kaksi uupuneen näköistä naista pyyhkeet päällänsä. Lindan naama on tulipunainen.
 
- Kuka menee seuraavaksi? kysyy Gunnar ja ehdottaa, että voisi saunoa Monican kanssa.
- Mitä? Monican suu jää kysymyksen jäljiltä auki.
- Mä menen, Kalle päättää, - ja haen faijan kanssa.
Kari alkaa vastustella, mutta Linda painautuu tätä vasten vakuutellen, että on ihan hyvä Ismon ja Kallen saunoa.
- No, ehkä ne saa asiansa sovittua, Kari tuumii.
- Ihan varmasti jos vaan sopii sisälle, Camilla yhtyy keskusteluun, - tai siis sopii isälle! Pitäisikö meidän kurkata sitä Ismoa nyt?
Poppoo saapuu komeron oven taakse.
- Huhuu? Ismoo? Joko olet leppynyt. huhuilee Camilla.
- Vihdoin joku! Avatkaa nyt tämä ovi! Mä olen ollut täällä jo monta tuntia lukkojen takana.
Ovi aukaistaan ja ulos astuu Ismo, joka näyttäisi olevan ennallaan. Muut pyytelevät tältä anteeksi lukitsemista moneksi tunniksi komeroon.
- Nooh. Sattuuhan sitä! Eikä meikäpoika pelkää tulla kaapista ulos, heh heh, toisin kuin tuo meidän Kalle...
Kari valpastuu, mutta Ismo pysyy hyvällä tuulella.
- No niin! Nyt te kaksi saunaan, hopi-hopi! Camilla patistelee.
 
Ismo irvistää, niin hyvä on löyly. Ilma sakenee, ohimoiden tykytys kovenee hien ruvetessa helmeilemään iholla. Kalle epäilee löylyvedessä olevan jotain hassua, sillä saunassa tuoksuu makeanimelä haju. Kun laudeliina alkaa kostua, särisee seinässä oleva vanha lamppukin hieman. Jostain miesten alta kuuluu taas naurahdus. Kari askaroi samalla lihojen parissa pallogrillin luona ja jatkaa pihvien paistamista. Välillä hieman kypsempi kyljys koskee kääntäessä vieressä makaavaa raaempaa lihaa, jolloin Kari joutuu järjestelemään ahtaaksi käyvää grilliritilää. Raaempi kyljys päästää ensimmäiset hiet ja valkuaiset alkavat valua sihahdellen hiilten päälle. Kypsä ja hiukan tummunut kyljys taas pihahtelee tirinän käydessä kiihkeäksi. Sivusilmällä tämä seurailee, että saunassa säilyy sopu ja etteivät lauteet ala lennellä.
 
- Terve, Kari, pitkästä aikaa! Salinin Jukka kävelee pallogrillille.
- Katos äijää, mitä mies? Kari kysyy ja kaataa kaljaa pihvien päälle.
- No mikäs tässä kun oma poika petti vaimoni kanssa ja teki tälle lapsen.
Kari vaikenee ja kääntää kyljystä.
- Nooh ei nyt muistella vanhoja, Jukka huokaa, - aattelin nyt sitä saunaa alkaa lämmittämään.
- Se on kuules ollu päällä jo monta tuntia, Kari murjaisee ja huikkaa saunan suuntaan.
- Ai on vai... munhan se piti lämmittää.
- Missä sä sitten oot ollu?
- Kiitos Kari, ja hyvää jatkoa.
 
Jukan poistuessa Kari havahtuu saunalta kuuluvaan karjumiseen. Linda valpastuu ja estää Karin aikeet rynnätä saunalle.
- Kato, Kari! Tissit tässä! Kato, Kari! Linda heiluttelee rintojaan, mikä saakin miehen pauloihinsa.
Löylystä kuuluu vaimeaa yninää enää. Pihlajakadun väki tuijottaa saunalle, jonka oven rullasalpa naksahtaa auki. Ismo ja Kalle astuvat ulos naureskellen kuin parhaat ystävät.
- No katos katos, ihmeitä tapahtuu, Kari pyörittelee päätään.
- Mjoo-hoo, ei me Laitelan pojat turhista murehita. Laiteloilla ei lopu potku ihan pienestä, kangetkin kuin kardaaniakselit! Niillä kun lyk-
- Isä koittaa vaan sanoa, että siellä olisi lauteilla tilaa nyt muillekin.
- Kukas menee seuraavaksi? Siellä on aivan mahtavat löylyt! Ismo hehkuttaa.
- Nyt kyllä syödään! Nella tuskastuu, mutta saa tahtonsa läpi vaikkakin Linda, Camilla, Ismo ja Kalle vastustelevatkin ajatusta.
 
--------------------------------
 
Ruokapöydässä nauru raikuu ja viini virtaa. Kotikadun Hanneskin istuu pöydässä.
- Nää Karin paistamat lihat, maistuuks nää kaikki kaljalle? kyselee Gunnar, jonka olemassaolon käsikirjoittaja ehti jo unohtaa.
- No kait nyt kun Kari kaatoi koko ajan kaljaa grilliin, Monica huokaa sörkkiessään raakaa porsaankyljystä. Peppi nauraa edelleen Monican jutuille, jotka kertovat synnytystuskista sekä AIDSista, ja Seppo nauraa muuten vaan itsekseen. Ulla tanssahtelee keskenään yläkerrassa Tyyne Puustisen vaatteissa, mutta ei naista kukaan enää jaksa kaivata. Kari vilkuilee pyyhkeet päällään istuvia saunojia, jotka tuntuvat odottavan jotain.
- Onko saunassa puita!? huudahtaa Kalle yhtäkkiä.
Nauru lakkaa.
- Kai se nyt hetken siellä yksinäänkin pärjää? Kari tuumaa ja ryystää kaljaa.
Nauru jatkuu ja saunojat näyttävät entistäkin myrtyneemmiltä.
- Missäs Severi on? Jiri kysyy, vaikkei ole koko elokuvassa.
 
Severi istuu yksin lauteilla ja luo löylyä. Saunassa haisee oudolle. Eltaantunut löyhkä koukkaa milloin mistäkin ilman liikkuessa löylyn voimasta. Laudeliina on niin sotkussa, että Severi on pudottanut sen lauteiden taakse lattialle.
 
- Hei, Severi. kuuluu kaikuva metallinen ääni.
- Mitä? Kuka?
- Severi, Severi...
- Missä?
- Täällä.
Poika alkaa hahmottaa hämärässä saunassa tutun hahmon. Hahmo tanssii kiukaan vierellä pelkissä uimahousuissa. Se on Aaro. Tanssiliikkeet ovat omituisia ja hitaita, aivan kuin aika hidastuisi entisestään. Severi tuijottaa speedoissa liikehtivää hypnoottista näkyä. Aaro hymyilee viekkaasti ja läiskäyttelee käsiään hitaasti yhteen. Aina läiskäyksen jälkeen paukahtaa tulipesässä. Severi tuntee muutoksen itsessään, ja laskeutuu alalauteelle. Aaron tanssiesitystä katsoessa Severi hautautuu aina syvemmälle ja syvemmälle uuteen maailmaan, jollaisesta on ollut ennen vain vaimeita kaikuja. Poika kävelee ohi hidastettua tanssia esittävän Aaron ja astuu saunasta ulos. Huvilalta kuuluu kikatus.
 
Kari ryystää kaljaa ja ihmettelee Lindaa, joka ei tunnu olevan ihan läsnä.
- Kultaa eiks sun pitäis olla vankilassa? hellittelee Kari.
Peppi kikattaa edelleen Monican synnytystraumoille. Camilla vilkuilee oviaukkoa kohti ja naputtelee kynsillään pöytää.
- Pöytä on katettu!
Kaikki hätkähtävät Ullaa, joka on istuutunut yhtäkkiä pöydän päähän, missä ei ollut edes aiemmin tuolia. Kari heittää vapisevin käsin äidilleen makkaran, joka vierii pöydältä lattialle.
- Ulla? Onko kaikki hyvin? Monica kyselee.
- Kuka Ulla? Ulla kysyy hievahtamattakaan.
- Seppo alkaa nauraa hampaat yhdessä niin, että sylki tiskuu niiden välistä.
Ulko-ovi paukahtaa auki. Tepsuttelevat askeleet lähestyvät ruokasalia. Camilla, Linda, Ismo ja Kalle valpastuvat nousten puoliseisovaan asentoon. Oviaukko on tyhjä, vaikka askeleet loppuivat sen kohdalle. Seinäkello lyö samalla iltakymmenen merkiksi, jolloin Severi ilmestyy aukkoon. Poika pitelee kirvestä kädessään, nostaa sen päättäväisesti harteidensa ylle ja lähestyy kohti pöytää. Kukaan ei nouse, kukaan ei ehdi tajuta mitä tapahtuu. Severi tuijottaa kaukaisuuteen, jonnekin missä ei pidetä valoja päällä. Kirves heilahtaa, se uppoaa syvälle sydänpuuhun saakka. Kari tuijottaa ruokapöydässä törröttävää kirvestä kysyvänä.
- Helvetin tohelo! Paska olet! Et ole poikani, nyt vittu saatana perkele Sönkköööö... kaikuu Severin korvissa tuttu ääni vihaisempana ja turhautuneempana kuin koskaan.
Humalainen Seppo nousee ja taittaa Severiltä niskan nurin, jolloin äänet vaimenevat lopullisesti pojan päässä.
 
Keittiössä kuuluu vain seinäkellon tasainen nakutus ja Pepin vaimea nyyhkintä. Nella tuijottaa lattialla makaavaa Severiä. Seppo taas katsoo käsiään, joilla juuri äsken hetken mielijohteesta katkaisi lapsen niskat.
- Anteeksi, sanoo Seppo, - on yksi juttu kun pitää tehdä, ja nousee kauhistunut katse silmissään ylös.
Kukaan ei vastustele miehen kävellessä ulos. Askeleet kaikkonevat ja kuuluu vain vaimea molskahdus laiturin suunnalta. Sitä seuraavat laituriin törmäävien laineiden liplatus, kunnes on taas öinen hiljaisuus
- No niin, kuka ottaa jälkiruokaa? kysyy Ulla kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kari katsoo nurkassa lojuvaa makkaraa.
- Et oo syöny vielä ruokaakaan.
Ullan katse muuttuu pistäväksi, jopa ilkeäksi.
- Heitti kuin koiralle! mylväisee Ulla, jonka kynnet pureutuvat pöytälevyyn niin että viilut halkeilevat.
- Huoranpenikka! Murhamies! syöksee Ulla suustaan sanoja ja pomppaa ylös. Seinäkello lakkaa tikittämästä kun Ulla nykäisee kirveen pöydästä vasemmalla kädellään. Yhdellä heilautuksella se uppoaa Ismon niskaan, joka ei tunnu olevan minälläänkään. Siitä kirves jatkuu parin heilautuksen kautta Camillan otsaan. Kari katsoo, kuinka Linda sulkee silmänsä ja hymyilee juuri ennen kuin Ulla upottaa Fiskarsin tämän takaraivoon. Peppi ja Monica juoksevat kiljuen ulos talosta. Nellakin juoksee, mutta tyttöä ei mainita enää tässä elokuvassa.
 
- Mutsi! Laske se kirves, niin unohdetaan tämä ja lähetään kotiin!
- En ole äitisi! Olen Tyyne Puustinen! nainen karjuu ja saa pyyhkeisillään lattialla viruvat kuolleet sätkimään.
Kari tunnistaa katseen ja muistaa sen vuosikymmenten takaa.
- Sinä sianperse tapoit minut! Ei se ollut se Nikkisen poika. Se olit sinä! sähisee Tyyneksi muuttunut Ulla ja lähestyy hitaasti Karia.
 
Kari ottaa pöydältä kaljapullon lyödäkseen sillä Tyyneä, mutta juuri ratkaisevalla hetkellä kaljanhimo yllättää ja huikkaa seuraa terävämpi isku suoraan kaulaan. Kari ei pitele kaulaansa kaatuessaan lattialle, mutta pitää huolen siitä ettei kaljaa valu hukkaan.
 
Peppi ryntää pihalle suoraan miehen syliin.
- Mitäs mitäs? Peppi?
- Seppo?
- Mitä täällä tapahtuu?
- Etkö sä hukuttautunut?
- Mitä? Mä kävin nyt heittämässä sen katiskan järveen, kun piti jo päivällä.
- Ulla riehuu kirveen kanssa, kaikki kuolee!
 
Monica yrittää piiloutua pajukkoon. Nainen työntyy syvemmälle ja törmää johonkin pehmeään, joka tuntuu ja tuoksuu nahkatakilta. Se liikahtaa, jolloin Monica kiljaisee kovaa.
- Moikka.
- Heiskanen?
- Minähän se. Oon koko illan huudellut, kun jäin nahkatakista pajuihin kiinni, että auttaisko joku irti.
- Tuolla Ulla tappaa kaikki! Se huitoo kirveensä kanssa.
- Et viittis auttaa, kun tarttis päästä takaisin Hesaan.
Mutta Monica on juossut jo kauas.
 
Peppi ja Seppo piiloutuvat saunaan. Kiuas hehkuu yhä kuumana, vaatteissa tulee pian hiki. Tyyne kuulostaa harakalta säksättäessään pihalla kirvestä heilutellessa. Seppo ja Peppi kömpivät lauteiden alle Severin sysäämän laudeliinan päälle. Tyyne nuuhkii ilmaa ja säksättää kuin maistelisi ilmaa. Saunasta kuuluu kolahdus. Se saa Tyynen kirveineen nytkähtämään. Kolahdusta seuraa kiljahtelua. Kuuluu korahdus ja karjuntaa. Tyyne tunnistaa äänen jossain sisimmässään. Saunalta kantautuva raskas tuhina saa Ullan raivostumaan eri tavalla kuin ruokapöydässä. Kirves käsissään nainen lähestyy saunaa, avaa oven ja harppoo eteisen läpi löylyhuoneeseen.
 
- Seppo! Seppo Taalasmaa nyt jumalauta!
- U-ulla? Ei tämä ole...ole sitä... Miltä tämä näyttää?
- Nyt heti ylös sen tytön päältä niinku olisit jo!
Sepon puoliveltto mulkku lupsahtaa Pepin emättimestä ulos. Mies kömpii lauteiden alta ja katsoo arastellen Ullaa, joka on vihainen, mutta hyvällä tavalla.
- Oot entiselläs! Ulla!
- Minä tuolla pihalla yltäpäältä veressä kun sinä vehtaat tuon hupakon kanssa! kyynelehtii Ulla Sepon sylissä.
 
Kolmikko kävelee saunasta ulos ja istuutuu nurmikolle. Heitä lähestyy takaapäin hahmo, joka on nähty aiemmin jo tässä elokuvassa. Hahmo hengittää raskaasti, sen äänen kuulevat myös Seppo, Ulla ja Peppi, jotka kääntyvät tulijaa kohti.
- Jukka! Ulla huudahtaa.
- Terve Ulla, Seppo ja... no en oo kattonu sarjaa viiteentoista vuoteen, mutta siis mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?
- Vähän on sekavaa, saa Peppi sanottua.
- Jukka?
- Niin, Seppo?
- Tulitkos sinä lämmittämään saunaa? kysyy Seppo pidätellen nauruaan.
Jukka tuijottaa hämillään, toinen suupieli hymyä kohti menossa. Peppi tirskahtaa, Ullakin hymyilee vienosti kyynelsilmin.
- Tulinhan minä. Minä tulin nyt sitä saunaa lämmittämään!
Kolmikko repeää raikuvaan nauruun. Nauruu kiirii pitkin Puustrantaa kauniissa kesäyössä. Lepikossa jumissa oleva Heiskanenkin nauraa ihan vitusti niin, että pajukko kahisee.
 
KOHEU