Koskettimet ›

Laitetaas vähän väliin tyylikästä hanuri ja kitarameininkiä:
 
https://youtu.be/wAtxow5TZ6I
 
Leuchter Melrose duo asialla

musamies: Laitetaas vähän väliin tyylikästä hanuri ja kitarameininkiä:
 
https://youtu.be/wAtxow5TZ6I
 
Leuchter Melrose duo asialla
 
Kieltämättä. Kyllä haitarikin on ihan käyvä soitin kun sitä soittaa ihmisiksi.
 
Kun oli taannoin siitä pedaalin käytöstä puhetta, niin laitetaan kappale jossa sitä saa käyttää ihan luvalla. Rachmaninoffin etydi opus 33 ei pedaalia säikähdä https://www.youtube.com/watch?v=ZeiTwmS_3v0

Laitanpa hieman päivitystä kun näyttäisi parisen viikkoa kuluneen tämän ketjun aloittamisesta. Tämä on ollut todella antoisaa aikaa ja olen edelleen tavattoman innostunut pianosta ja olen soittanut sitä joka ikinen päivä ja tuntuu, että koko ajan oma ajatus sen soittimen ominaisuuksista ja mahdollisuuksista selkeytyy. Itseasiassa tässä ketjussa saamani ohjeet ja muutenkin nätistä löytämäni klipit ovat auttaneet minua ymmärtämään ainakin osittain vastaukia kysymyksiin joita tuolla ensimmäisissä postauksissa vielä ihmettelin.
 
Minua edelleen hämmästyttää joka päivä kuina elegantisti koskettimet on järjestetty ja kuinka itsestään piano tuntuu tukevan nuotteja ja musiikin teoriaa. No nuotteja en ole vielä erityisesti optellut, mutta on viivasto minulle vanhastaan hiukan tuttu ja kuitenkin olen systemaattisesti koittanut soitellessani kiinnittää huomiota äänien nimiin. Mutta ymmärrän nyt miksi musiikin teoria ja nuotit kitaran kanssa oli yhtä tuskaa kun oikeasti kitaran otelauta ei vaan ole näin selkeä ja tietenkin kitaralla soitetaan sellaisia asioita joita on hankala jollein mahdotonta nuottiviivastolle kirjoittaa eli kitaralle ne laput on aina enemmän semmoinen viitteellinen ohje miltä lopputulos voisi kuulostaa ja siinä on kuitenkin noin tsiljoona seikkaa jotka jäävät soittajan harkintaan (varmaan pianollakin, mutta en ole vielä niin pitkällä että ymmärtäisin sitä).
 
Aikaisempi musiikkiharrastus muiden soitinten parissa on kuitenkin auttanut minua niin, että tämän pianon kanssa päätin välttää asteikkojen karikot ja lähdin ensimmäiseksi opettelaan soinnut ja sointujen kautta arpeggioita (ihan perussoinnuissa olen vasta) mutta harjoittelen "juoksuttamalla" sointuääniä koskettimiston päästä päähän molemmilla käsillä päämääränä pystyä tulevaisuudessa tekemään se molemmilla käsillä samanaikaisesti. Päätin jättää asteikot viimeiseksi eli kun olen muuten saanut soinnut ja koskettimiston haltuun ja motoriikka on parantunut. Niin ja tietenkin olen opetellut biisejä eli nyt alkaa jo pari biisiä olemaan pikkuisen käsissä niin että voin jo hiukan soittaa jotakin musiikilta kuulostavaa ja se tekee soittoharjoituksista hauskempia ja palkitsevampia kun voi soittaa musiikkia. Olen myös varovaisesti kokeillut soittaa vähän omia biisejäni pianolla ja tulokset on rohkaisevia vaikka olenkin vielä kaukana siitä että kehteisin laittaa soittoani julkisesti kuuluville tai soittaisin keikalla pianoa, mutta nyt se tuntuu kuitenkin jo mahdolliselta.
 
Olen netistä etsinyt pianomusiikkia ja kuunnellut miten "oikeat" pianistit soittaa ja tehnyt huomioita rytmiikasta ja roolituksesta bändikontekstissa. Tää on oikeasti tosi kiinnostavaa. Mun pianoesikuvat on tällä hetkellä varmaan siellä boogiewookien suunnalla eli esimerkiksi Ray Charles on kova ja hänen kaltaisensa lisäksi olen ihaillen katsellut Stevie Wonderin soittoa ja musiikkia. No lupaavaa, että alkaa esikuvia tulle niin se kertoo oman musiikillsen näkemysen orastavasta kehkeytymisestä. Oma tyylitajuhan on lopulta se mitä seuraamme jokainen omassa tekemisessämme.
 
No tällaista olen nämä pari viikkoa puuhaillut ja aattelin, että toivottavasti voisin jo piankin laittaa tähän ketjuun pienen musiikkinäytteen missä olen menossa, niin teidän muiden on helpompi ymmärtää mistä höpisen ja kukaties antaa rakentavia vinkkejä tekemisistäni.

hallu: Minua edelleen hämmästyttää joka päivä kuina elegantisti koskettimet on järjestetty ja kuinka itsestään piano tuntuu tukevan nuotteja ja musiikin teoriaa. No nuotteja en ole vielä erityisesti optellut, mutta on viivasto minulle vanhastaan hiukan tuttu ja kuitenkin olen systemaattisesti koittanut soitellessani kiinnittää huomiota äänien nimiin. Mutta ymmärrän nyt miksi musiikin teoria ja nuotit kitaran kanssa oli yhtä tuskaa kun oikeasti kitaran otelauta ei vaan ole näin selkeä ja tietenkin kitaralla soitetaan sellaisia asioita joita on hankala jollein mahdotonta nuottiviivastolle kirjoittaa eli kitaralle ne laput on aina enemmän semmoinen viitteellinen ohje miltä lopputulos voisi kuulostaa ja siinä on kuitenkin noin tsiljoona seikkaa jotka jäävät soittajan harkintaan (varmaan pianollakin, mutta en ole vielä niin pitkällä että ymmärtäisin sitä).
 
Hyvä näkökulma, olenkin vähän ihmetellyt miksi monille kitaristeille sellainen hiukan teoriapainotteisempi lähestymistapa vieras. Vaikka on pianossakin oma huono puolensa, että helposti tulee asetuttua vakavahkoon muottiin kun taas jos otan käteen basson tai haitarin, tilanne jotenkin eri.
 
No tällaista olen nämä pari viikkoa puuhaillut ja aattelin, että toivottavasti voisin jo piankin laittaa tähän ketjuun pienen musiikkinäytteen missä olen menossa, niin teidän muiden on helpompi ymmärtää mistä höpisen ja kukaties antaa rakentavia vinkkejä tekemisistäni.
 
Tämä olis rakentava kehityksen suunta, nythän täällä vissiin vähän rimakauhua kun kukaan ei mielellään esittele vähän keskeneräisiä touhujaan tai harjoittelua. Jos voitas tavallaan yhdessä netin läpi harjoitella jotain, se olisi uusi lähestyminen.
 
Itse haluan olla kehittämässä pianon soittoa siinä, että se on harrastus kaikille kiinnostuneille ja mitään pakkoa ei ole olla hyvä. Kun väkinäisyys ja turha hienostelu otetaan pois, voi oikeasti kehittyä omaperäisiä uusia pianisteja ja vaikkei kehittyisikään, niin ei sekään paljoa haittaa jos muuten on hauskaa!

Miten osuikin just tää ketju eteen. Tämänkin viidenkymmenen jo ohittaneen kitaristin haaveissa on saada pianoa sen verran hyppysiin, että pystyisi simppeliin säestykseen. Koskettimia olen käyttänyt vuosien varrella musan tekemisessä, mutta on aivan eri juttu soitella simppeleitä melodioita ja nojailla sointuihin, kuin varsinaisesti soittaa pianoa.
 
Tänään käärin ensimmäisen kerran hihat ylös ja aloin katselemaan miten Lennonin Imaginen peruskuvio menee. Olin itsekin vähän yllättynyt, että sain jonkin ajan kuluttua sormet tottelemaan tämänkin verran. Huom! Jälkikasvu kannusti innokkaasti taustalla. :-D
 
https://youtu.be/WnfjTxbXznQ
 
(Soundi on just niin hyvä kuin kännykällä voi pianon reunalta saada.)
 
Onhan tää aika vänkää. Skitasta on tullut jo niin arkinen työkalu, etten ole viitsinyt treenata sitä oikeastaan yli kahteenkymmeneen vuoteen, ja nyt onkin sitten ihan uusi soitin edessä. Tuntuu kuin olis palannut soittamisessa lähtöruutuun. :-P

Timo JM:
Tänään käärin ensimmäisen kerran hihat ylös ja aloin katselemaan miten Lennonin Imaginen peruskuvio menee. Olin itsekin vähän yllättynyt, että sain jonkin ajan kuluttua sormet tottelemaan tämänkin verran. Huom! Jälkikasvu kannusti innokkaasti taustalla. :-D
 
https://youtu.be/WnfjTxbXznQ
 
Aika hyvin varsinkin jos tuo oli sillä melkeen ilmaisella digipianolla mistä puhuttiin!

musamies: Aika hyvin varsinkin jos tuo oli sillä melkeen ilmaisella digipianolla mistä puhuttiin!
 
No maksoi se sentään melkein 500 € toimituskuluineen. :-)
 
Jotenkin on sellainen tunne, että se on hintaluokassaan parhaimmasta päästä. Tuo kännykkävideo ei kyllä tee oikeutta pianon soundille.
 
Eli siis tämä:
https://www.gear4music.fi/en/Keyboa … ital-Piano-by-Gear4music-White/1VC2

Timo JM: Miten osuikin just tää ketju eteen. Tämänkin viidenkymmenen jo ohittaneen kitaristin haaveissa on saada pianoa sen verran hyppysiin, että pystyisi simppeliin säestykseen. Koskettimia olen käyttänyt vuosien varrella musan tekemisessä, mutta on aivan eri juttu soitella simppeleitä melodioita ja nojailla sointuihin, kuin varsinaisesti soittaa pianoa.
 
Tänään käärin ensimmäisen kerran hihat ylös ja aloin katselemaan miten Lennonin Imaginen peruskuvio menee. Olin itsekin vähän yllättynyt, että sain jonkin ajan kuluttua sormet tottelemaan tämänkin verran. Huom! Jälkikasvu kannusti innokkaasti taustalla. :-D
 
https://youtu.be/WnfjTxbXznQ
 
(Soundi on just niin hyvä kuin kännykällä voi pianon reunalta saada.)
 
Onhan tää aika vänkää. Skitasta on tullut jo niin arkinen työkalu, etten ole viitsinyt treenata sitä oikeastaan yli kahteenkymmeneen vuoteen, ja nyt onkin sitten ihan uusi soitin edessä. Tuntuu kuin olis palannut soittamisessa lähtöruutuun. :-P
 
Hei, mageeta kohtalotovereita ja muitakin musiikin rakastajia täällä :-). Hieno veto ja erityinen hatunnosto, että toteutit sen mistä itse ehdin vasta haaveilla eli laitoit soittoasi esille, iso peukku siitä. Ehkäpä itsekin rohkenen seurata esimerkkiäsi :-).
 
Sattumalta Imagine on itsellänikin opettelulistalla ja tää sun veto oli mulle sikäli hyvä, että mä olin valinnut simppelimmän keinutuksen ja tuo sun keinutus tuntui paremmalta ja oikeammalta, niin nappasin sen saman tien ja aloin harjoitella samaa :-). Mulla on mielessä sellainen kitara ja pianosovitus tuosta biisistä äänittää jossakin vaiheessa kun saan sen riittävän sujuvasti menemään läpi. Olen joskus aikaisemmin kehitellyt kitaroilla ja bassolla siitä sellaisen sovituksen joka mukailee vähän Bill Frieselin tulkintaa Imaginista niin aattelin, että pianon kanssa voin sitä vielä varioida lisää.
 
Toinen biidi mikä mulla on työn alla on Myrskyluodon Maija jota soitan silleesti omasta päästäni, että joskus treenasin sen akkarilla fingerstyleen ja siltä pohjalta sovitan sitä itse pianon koskettimille. Ajattelin että en turvaudu vielä nuotteihin enkä netin tuotriaalivideoihin vaan koitan omin päin tutkia sitä alkuun, kun tuntuu, että ymmärrän pianon mahdollisuuksia ja rajoituksia paremmin kun koitan sovittaa itse. Mutta kyllä mä aattelin sitten lopuksi tsekata, miten oikeat pianistit sen tekee, niin opin sitten lisäksi omista virheistäni :-D. Virheistähän ei voi oppia jos niitä ei tee, joten aattelin että lakkaan pelkäämästä "väärin" soittamista, koska eihän sitä ikinä tiedä mitä sieltä pusikostakin löytää :-D .

Täytyy jossain vaiheessa treenata tuota Imaginea eteenpäin. Huomasin tuon tehtyäni, että biisistä löytyy Tubesta eri sormituksia. Pitänee vielä kokeilla toistakin. Oliskin kiva tietää miten Lennon itse sen soitti.

Semmoisen huomion tein, että kun kokeilin duunissa soitella akustista pianoa, niin olipa erilainen kuin tää digipiano. Siis yllätyin siitä kuinka samanlainen kosketin tuntuma siinä oli kun tää mun digipiano on kummiskin kevyt jousikuormituksella painotettu eikä oikealla vasarakoneistolla. Mutta äänen reagointi oli erilaista. Se akustinen pystypiano jota kokeilin oli laadullisesti varmasti huono ja se ei tainnut olla ihan asiallisessa kunnossa koska jotkut koskettimet takeltelivat palautuksessa ja soundista kuuli ettei asiat ole ihan oikein. Mutta semmoinen tuntuma mulle tuli, että digipiano soi herkemmin eli sitä akustista pianoa pitää lyödä kovempaa että ääntä lähtee samalla tavalla. En ole ihan varma mutta olisikohan akustisessa pianossa kuitenkin dynamiikkaa enemmän ja digipianon paineentunnistustasojen rajallisuus tuo sen, että soundi läjähtää "kattoon" akustista pianoa aikaisemmin? no mä olin silleen ihan tyytyväinen, että aattelin että digipianoa on helpompi soittaa kuin akustista eli se tarkoittaa mun kokemuksella, että akustinen piano on osaavalle soittajalle paljon ilmaisuvoimaisempi. Digipiano ei rankaise kömpelöä soittajaa ihan yhtä ankarasti kuin akustinen piano joten akustisessa on enemmän nyansseja.
 
Päätin, että siinä vaiheessa kun itse alan nauttia akustisen pianon soittamisesta digipianoa enemmän, olen saavuttanut tärkeän virstan pylvään. Aloin kyllä miettiä sitäkin, että olisiko akustinen piano sittenkin aloittelijalle parempi työkalu oppimisen kannalta.... perhana kun ne on niin epäkaytännöllisiä etten oikein millään semmoista kerrostaloon saa järjellisesti asennettua niin ettei naapurit häiriintyisi ja onhan se tosi epäkäytännöllinen siirreltäväkin. No näillä mennään eiköhän kokemus ja osaaminen tuo vastauksia moniin kysymyksiin tulevaisuudessa.

Mun digipianossa on myös aika kevyen tuntuinen kosketus. Se on ilmeisesti tarkoituksella tehty sellaiseksi, koska ystävän Yamaha Clavinovassa on selvästi raskaampi. Vaan onhan noissa akustisissakin eroja. Muistan kun aikanaan vertailin Pop & Jazz Konservatoriossa talon pianoja.

Voidaan täällä porukalla perustason treenailun ohessa vähän kerrassaan kertailla, mitä tapahtuu akustisessa pianossa ja digitaalisessa kun painaa kosketinta tai pedaaleja.
 
Tuossa vaikka mitä Kawai MP11 sisään on tungettu matkimaan flyygelin tuntumaa:
https://goo.gl/images/YZSXhv
 
Akustisissa vaihtoehdoissa ääni tulee mekaanisista rakenteista, mutta digitaalisissa vaihtelevin menetelmin, jotka ei samanlailla vakiintuneita kuin akustisissa. Digitaaliset vaihtoehdot on kehittyneet yhä mielenkiintoisempaan suuntaan kun akustisissa ei ole kovin mullistavia uusia ideoita tullut vähään aikaan.
 
Akustinen vaihtoehto vaatii oikeanlaisen akustisen tilan. Digivaihtoehdoissa tilaa tehdään keinotekoisesti.
 
Digivaihtoehdoissa ei ole loppuun saakka katsottu kumpi vetää pidemmän korren sample pohjainen tekniikka, mallintava vai ehkä niiden yhdistelmä. Osa muusikoista voi haluta digitaalisesti matkia erlilaisia mikitystekniikoita, koska mikitys myös ratkaisee paljon miten soitin soi tallenteella tai sähköisesti vahvistetussa livessä.

Timo JM: Mulle riittää, että perussoundi on korvaa miellyttävä. Monissa Thomannin digipianoissa oli demojen perusteella jotain häikkää. Pahinta oli ehkä se vaihevirheen omainen soundi. Luureista kuunneltuna sellainen tekee hulluksi.
 
Joo, tarkoitatko sillä "vaihevirheen omaisella" sitä semmoista huojuntaa siinä soundissa? mulla on semmoinen tunne, että se huojunta tulee siitä kun koitetaan jäljitellä värähtelyaallon juksemista kielen päästäpäähän ja vaihevirhehän siinä yheydessä on vastavaiheeseen ajautuvissa kerrannaisissa jotka kumoavat toisensa. Akustisessa pianossa se kuulostaa luonnolliselta, paitsi epävireisessä pianossa se kuulostaa helvetilliseltä. Digipianossa jos se on toteutettu huonosti, niin se kuulostaa kamalalta ja luonnottomalta.
 
Kiitoksia Musamiehelle linkistä. Mä luulin, että digipianoissa on vain kaksi tapaa jäljitella koskettimen käyttäytymistä. Eli vasarakoneisto (= painava ja hankalasti roudattava rakkine.... ja ehkä vähän herkempi koneisto, vastapainona luonnollisempi kosketintuntuma) ja jousikuorma (= kevyempi ja helpommin roudattava rakkine..... ja ehkä vähemmän vaurioille altis, mutta ei ihan yhtä luonnollinen kosketintuntuma). Tuossa omassa kokeilussani yllätyin kuinka lähelle oman jousikuormitetun koskettimen tuntuma kuitenkin osui akustista pianoa, mutta kuten Timo JM ihan oikein totesi, niin onhan akustisissa pianoissakin kovasti eroja. Niin ja akustisen pianon kuntohan on ihan ratkaiseva sen toiminnan kannalta pianon virittäjä kai huoltaa myös koneiston joka ei huoltamatta taida ihan määrättömän kauaa toimia.

Akustisissa piano- ja flyygelivaihtoehdoissa on melko suuret erot vaikka niiden rakenne on melko vakiintunut - olisko meidän ajalle tyypillinen piano löydettävissä 1900-luvun alkupuolelta?
 
Digipiano vielä niin uusi, että kosketin osuus on useimmiten toteutettu matkimalla akustisia vaihtoehtoja. Äänen muodostus on haasteellista saada aidoksi koska digipianon ääni ei tule kielistä jotka värähtelevät toisiinsa vaikuttaen, vaan se tulee vaikkapa kuulokkeista tai kaiuttimista.
 
Vaihevirheeltä kuulostavasta äänestä tulee mieleen, että sama ääni ei välttämättä toimi kuulokkeilla ja kaiuttimilla, siinä voi olla esim. liika stereota. Sitäkään ei ole lyöty lukkoon monikanavaisena digitaalipianon ääntä tulisi muodostaa. Monoääni on epäluonnollinen, mutta niin on ylitseampuva stereokin.
 
Oikeassa pianossa eteäisyyden muuttaminen soittimeen luo ihan erilaisen vaikutelman. Digivehkeessä näitä joudutaan rakentamaan konevoimin, joskin siinäkin ympäröivä tila vaikuttaa, mutta stagella kaiuttimet on suuntaavammat kuin oikea piano tai flyygeli.
 
Kiitoksia Musamiehelle linkistä. Mä luulin, että digipianoissa on vain kaksi tapaa jäljitella koskettimen käyttäytymistä. Eli vasarakoneisto (= painava ja hankalasti roudattava rakkine.... ja ehkä vähän herkempi koneisto, vastapainona luonnollisempi kosketintuntuma) ja jousikuorma (= kevyempi ja helpommin roudattava rakkine..... ja ehkä vähemmän vaurioille altis, mutta ei ihan yhtä luonnollinen kosketintuntuma).
 
Paljon mikään ei ole digipianossa vakiintunut, esim. Kawain esimerkiksi ottamani tapa ei välttämättä muodostu vakiintuneeksi käytännöksi kun halutaan kevyempiä soittimia. Hyvin paljon aitouden tai epäaitouden kokemuksesta on kiinni mitä tapahtuu koskettimien jälkeen.

hallu: Joo, tarkoitatko sillä "vaihevirheen omaisella" sitä semmoista huojuntaa siinä soundissa?
 
Vaihevirhettä on vaikea selittää. Sen kyllä kuulee, jos sellaisen osaa tunnistaa. Fyysisesti se tuntuu korvissa ehkä vastaavalta kuin silmissä, jos niitä vääntää killiin. Outo vertaus, mutta parempaakaan en keksi. Vaihevirhe tulee esille myös tässä Thomannin pianoarvostelussa. Itse totesin, että sama koskee monia muitakin saman merkin digipianoja.
 
https://youtu.be/8Ovs5hLBfhg
 
Jos soundi on kuulokkeissa vaiheisen kuuloinen, niin mielestäni silloin on kyse joko tahallisesta tai tahattomasta mokasta. Onhan pianosoundeja ollut syntikoissa jo vuosikymmenet.

Timo JM: Jos soundi on kuulokkeissa vaiheisen kuuloinen, niin mielestäni silloin on kyse joko tahallisesta tai tahattomasta mokasta. Onhan pianosoundeja ollut syntikoissa jo vuosikymmenet.
 
Jossakin määrin uskottavasti aidon kuuloisia digitaalipianoja ei ole ollut kovin pitkään.
 
Oliko niin, että Yamahan CP sähkömekaaniset soittimet esim. CP 70 ja CP 80 oli ekoja jossain määrin onnistuneita sähköisiä vaihtoehtoja:
https://youtu.be/4Na6PmljT6Y
 
Ilmeisesti vuosi 1986 kun Rolandilla RD 1000 digitaali stagepiano.
https://youtu.be/aZPvd4qeuaQ
 
Korg M1 1988 vuoden vehkeitä:
https://youtu.be/f6TYxRfeZos
2:12 piano
 
Nämä niitä, joille jotkin on käyttöäkin keksinyt. Vanhin Clavinova esimerkiksi mitä itse olen nähnyt oli kansalaisopistolla ilmeisesti 1980 luvun kamaa. Hirveä vehje.
 
Voi olla, että niitäkin löytyy, joiden mielestä ei vieläkään ole tehty ensimmäistäkään hyvää vaihtoehtoa akustiselle pianolle tai flyygelille, mutta kehitystä tapahtunut paljon.

musamies: ......................
Voi olla, että niitäkin löytyy, joiden mielestä ei vieläkään ole tehty ensimmäistäkään hyvää vaihtoehtoa akustiselle pianolle tai flyygelille, mutta kehitystä tapahtunut paljon.
 
Yksi itseäni kiinnostava sivujuonne tässä asiassa on. Nimittäin jotenkin vertaan sitä mitä on tapahtunut kitaramaailmassa ja siellähän kävi niin, että sähkökitara kehittyi akustisen rinnalle, mutta ei yrittänyt kuulostaa akustiselta vaan sähkökitarismista kehittyi ihan oma taiteenlajinsa ja akustista kitaraa ja sähkökitaraa pidetään kitaristien keskuudessa jo suorastaan ihan eri instrumentteina joille molemmille on oma ilmaisun kielensä. Kitaroissa digitaalisuus on tullut mallintamaan ennenkaikkea sähkökitaraa. Joitakin yrityksiä on mallintaa myös akustista, mutta niitä ei laajalti kylläkään olen noteerattu ja ainakaan akustiset kitaraistit ei niitä ole omakseen ottaneet.
 
Pianomaailmassa näyttää akustisen pianon ja flyygelin asema olevan rikkumaton ja varsinainen sähköpiano on jäänyt vähän sivujuoneksi, mutta sähköpiano ei ole saavuttanut sähkökitaran kaltaista asemaa. Niinpä pianojen digitalisaatio on lähtenyt tapahtumaan akustisten pianojen kautta ja vaikka digipianoissa varmaan kaikissa jonkinlaiset sähköpianomallitkin löytyy niin silti huomio on suurimmaksi osaksi siinä miten ne onnistuu mallintamaan akustista pianoa.
 
Mutta onko yhtään pianovirtuoosia, joka olisi tullut tunnetuksi juurikin sähköpianistina? muistaisin että Stevie Wonger soitti hyvinkin paljon sähköpianoa ja varmasti vei sähköpianoa eteenpäin omana instrumenttinaan. Mutta mahtaako sähköpianoja (analogisia niitä vanhanaikaisia) olla enää edes saatavana. Digipianot on tainnut ainakin ne syrjäyttää kokonaan?
 
Minä nimittäin pohdin, että sähkökitaranmallintaminen on onnistunut niin hyvin, että moni sähkökitaristi on ottanut mallintimet omakseen eikä enää edes analogisia kamppeita käytä. Mutta jos mallinnuksen kohteena olisikin ollut akustinen kitara, niin ei varmasti oltaisi vielä niin pitkällä että sitä mallintamalla olisi syrjäytetty, vaikka periaatteessa se varmaan voisi olla mahdollista samassa määrin kuin digipiano korvaa akustista pianoa. Ainoa vaan että akustinen kitara on niin hiljainen että sen digitalisaatiosta ei kotikäytössä ole yhtä merkittävää hyötyä kuin huomattavasti äänekkäämmän pianon. Itseasiassa sähkökitarankin digitalisaatio on edennyt juuri sähkökitaran äänekkyyden takia eli kotikäyttöön saadaan hiljaisille volymeille ne soundit niin analogisilla vehkeillä se on työläämpää ja kalliimpaa. Keikkakäytössä on varmaan samat syyt kuin digipianojen kohdalla eli roudattavuus, toimintavarmuus ja soundin siirrettävyys ja toistettavuus millä tahansa kalustolla missä tahansa. Eli esimerkiksi Kemperin ansioista ei tarvii ulkomailla soittavankaan murehtia vuokrakamojen vastaavuudesta kun sieltä löytyy ne samat Kemperit joihin voi ladata ne kaikki tutut profiilit ja kaikki on ihan samalla tavalla kuin omillakin kamoilla.

Pianotouhu on kuin jakautunut erilaisille poluille ja yksi poluista on se klassinen suuntaus.
 
Kitaroissa sähkökitara on selkeämmin juuri tietynlaista tekniikkaa ja kovin moni ei ajattele, että se olisi digitaalitekniikkaa. Vähän kuin haitarissa suurin osa odottaa akustisuutta. Erilaiset akustiset kitarat on sellaisenaan järkeviä soittimia. Pianoa on hankala ottaa akustisessa muodossa mukaan mihinkään.
 
Niinpä pianojen digitalisaatio on lähtenyt tapahtumaan akustisten pianojen kautta ja vaikka digipianoissa varmaan kaikissa jonkinlaiset sähköpianomallitkin löytyy niin silti huomio on suurimmaksi osaksi siinä miten ne onnistuu mallintamaan akustista pianoa.
 
Itsellä oli ennen digitaalistagepianoa Rhodes Suitcase 73 MK II:nen. Ostin sen n. 1994 kun nämä ei ollut muotia. Akustinen piano ei ole omaan kotiini sopinut vaikka isoäiti olisi halunnut jättää perinnöksi sellaisen.
 
Mutta onko yhtään pianovirtuoosia, joka olisi tullut tunnetuksi juurikin sähköpianistina?
 
Ehkä sähkösoitinten taitajana. Monessa sähkömekaanisessa sähköpianossa äänestä tulee mieleen, ne on taustakoristelua ja ääntä on kiva efektoida. Parhaiten asemansa vakiinnutti Rhodes, mutta härveleitä on ollut monenlaisia, esimerkiksi Hohner Pianet M
https://youtu.be/6h1WjwXIsC8
 
Hyvin menestyneestihi näiden erilaisten sähköisten tai sähkömekaanisten soitinten ääntä on käytetty 1970-luvun discossa ja progessa.
 
muistaisin että Stevie Wonger soitti hyvinkin paljon sähköpianoa ja varmasti vei sähköpianoa eteenpäin omana instrumenttinaan. Mutta mahtaako sähköpianoja (analogisia niitä vanhanaikaisia) olla enää edes saatavana. Digipianot on tainnut ainakin ne syrjäyttää kokonaan?
 
T-kaupassakin näkyi joitain aikoja takaperin Rhodes MK 7.
 
Näyttää kuitenkin monipuolisemmat digitaaliset vaihtoehdot Nord Staget yms. vetävän pidemmän korren ja siitä tulee rahaa niiden kehitykseen. Itse pidän toivottavana, että kehitetään myös akustisen pianon korvaajana vaika jazzissa, mutta samalla uusia tuulia.
 
Esim. Nordilla suosio on perustunut paljonkin taaksepäin katsomiseen, tuoda helpommassa muodossa, Hammondin, Rhodesin ja akustisten pianovaihtoehtojen saundimaailmaa. En tiedä onko hirveästi tehty edes töitä, jotta keksittäisiin jotain ihan uudenkuuloisia hyviä soittimia, joiden äänestä tulisi legendaarinen?
 
Jos voisi ehdottaa, niin sellainen olisi aika hauska, että viedään pitkälle joku V-Pianon tapainen pianomallinnus ja pianon saa rakentaa itse ihan mielikuvitukselliseksi. Propellerhead Reason ohjelmassa on, että käyttäjä saa vedellä piuhoja visuaalisesti innostavalla tavalla. Jos saisi rakentaa kuin oikeat urut tai oikean kustomoidun pianon, ehkä sellainen soitin voi kiinnostaa joitain varsinkin jos lopputuloksena ei ole teknosyntikkaa muistuttava ääni, vaan jotain aidon kuuloista.
 
Suurimmalla osalle kuitenkin riittäisi, että tehdään muutamat perussaundit tarpeeksi hyvin ja on hyvä koskettimisto ja luonteva reagointi. Kotikäyttäjiä kiinnostaa kaiuttimet.

Musantekijänä on tullut kokemusta joistakin syntikoista vuosien varrella. Olen omistanut seuraavat soittimet/moduulit.
 
Korg T3
https://youtu.be/6NlBxvjkVA8?t=22s
 
Alesis S4
https://youtu.be/gS3dga6Z3yE
 
Korg 05R/W
https://youtu.be/H-s9jfV7UbU
 
Kurzweil K2000
https://youtu.be/lHcEcqg0iPM?t=14m
 
Noi on jo vanhoja vehkeitä (K2000 löytyy vielä kaapista), mutta jos vertaan niiden pianosoudeja joihinkin Thomannin nykyisiin digipianoihin, niin ihmetellä täytyy saksalaisen firman tuotteita. Luulis, että edistystä olis ehtinyt tulla paljonkin. Noissa vanhoissa synissa on vielä vähäisen muistikapasiteetin vuoksi vaatimattoman kokoiset samplet. Ei löydy eri näytteitä eri voimakkuuksille.
 
Ihmettelen myös miten joillekin digipianojen valmistajille on vaikeaa tuottaa edes suht hyvää pianosoundia, kun ihan asiallisia, ja jopa loistavia, softapohjaisiakin pianoja on vaikka kuinka paljon. Ei luulisi olevan vaikeaa syöttää halvemmankin digipianon sisään kunnon samplet.
 
Esimerkiksi EZkeys on kiva työkalu erilaisten pianojen äänitykseen.
 
https://youtu.be/_kHLMYyIr-8