Kitarat: kitarakamat ›

Vähän hit-and-miss tuntuu olevan noi Hägströmmit, DLX::ssä soittelin Vikingia ja Super Vikingia, eka ei soinut oikeen kummemmin mutta toisessa jo paljon resonoivampi Essi-ääni, noissa pitäisi kai kuitenkin olla samanlainen rakenne. Kiina-laadun piikkiin?

Morjesta,
 
Mulla on tuommonen Epiphone dot ja alkanut vähän vaivaamaan sen kaulapainoisuus.
 
Onko muilla samanlaisia kokemuksia dotista tai muista ES-335 tyyppisistä kitaroista?
 
Sitä olen miettinyt, että onkohan tuohon mitään järkevää ja helppoa keinoa millä sitä saisi tasapainotettua. Onko ideoita?

ojju: Morjesta,
 
Mulla on tuommonen Epiphone dot ja alkanut vähän vaivaamaan sen kaulapainoisuus.
 
Onko muilla samanlaisia kokemuksia dotista tai muista ES-335 tyyppisistä kitaroista?
 
Sitä olen miettinyt, että onkohan tuohon mitään järkevää ja helppoa keinoa millä sitä saisi tasapainotettua. Onko ideoita?
 
Käytännössähän kaikki ES355 ja SG tyyppiset kitarat ovat enemmän tai vähemmän kaulapainoisia hihnasta roikotettaessa. Siihen auttaa takuuvarmasti se, että laittaa hihnan akkarityyliin kiinni lavantyveen etuhihnatapin sijasta. Toinen konsti joka voi auttaa, mutta ei tee sitä takuuvarmasti on hankkia leveämpi ja karkeampi hihna (varmaan yleisemmin käytetty konsti). Sitten tietenkin voi kokeill aheittää vaikka lenkkeilijan tarrapunnus hihnaan sinne taemman hihnatapin puoleen ja kokeillaolisiko sillä vaikutusta ja ainakin saa määriteltyä montako grammaa se on kaulapainoinen.
 
Itseäni lakkasi kaulapainoisuus häiritsemästä kun ymmärsin sen kuuluvan asiaan ja että kaikki kitarat ovat jonnekin päin painotettuja ja niihin tarvitaan hihna sen mukaan mihin suuntaan sattuvat vinksottamaan.

hallu: Käytännössähän kaikki ES355 ja SG tyyppiset kitarat ovat enemmän tai vähemmän kaulapainoisia hihnasta roikotettaessa. Siihen auttaa takuuvarmasti se, että laittaa hihnan akkarityyliin kiinni lavantyveen etuhihnatapin sijasta. Toinen konsti joka voi auttaa, mutta ei tee sitä takuuvarmasti on hankkia leveämpi ja karkeampi hihna (varmaan yleisemmin käytetty konsti). Sitten tietenkin voi kokeill aheittää vaikka lenkkeilijan tarrapunnus hihnaan sinne taemman hihnatapin puoleen ja kokeillaolisiko sillä vaikutusta ja ainakin saa määriteltyä montako grammaa se on kaulapainoinen.
 
Itseäni lakkasi kaulapainoisuus häiritsemästä kun ymmärsin sen kuuluvan asiaan ja että kaikki kitarat ovat jonnekin päin painotettuja ja niihin tarvitaan hihna sen mukaan mihin suuntaan sattuvat vinksottamaan.
 
Niin tällä hetkellä käytössä liukas nahkahihna, joka vielä korostaa kaulapainoisuuden tunnetta. Pitänee vaan vaihtaa se hihna ja sopeutua.
 
Eipä tuossa oikein ole hihnatapille toista järkevää paikkaa, niin ei voi sitäkään siirtää. Ehkä tuollaista painoviritelmää voisi kokeilla.

Itsellä Höfnerin 335 ja massiivisen paksu /leveä Minotaurin nahkahihna. Olen soittanut samalla hihnalla jo vuosikausia enkä ole koskaan pannut merkille että maila olisi kaulapainoinen. Muistaakseni maksoin hihnasta 110€ ja mietin että onko tässä mitään järkeä mutta on ollut todellakin hintansa arvoinen. Mie en kyllä virittelisi kitaraan mitään painoja tai muita. SG:tä tulee soitettua rimpula-nailonhihnalla se on kyllä etupainoinen.

Ainakaan Gibsonin esseissä en ole havainnut koskaan kaulapainoisuutta. Siis 335, 345, 355. Epiluureista en osaa sanoa olisiko kaulapainoisuutta...jossain Sheratonissa on aika massiivisen näköinen lapa kaikkine krumeluureineen.

hallu: Käytännössähän kaikki ES355 ja SG tyyppiset kitarat ovat enemmän tai vähemmän kaulapainoisia hihnasta roikotettaessa.
 
Mulla on Gibson ES 335, -345 ja -330 kitarat eikä mikään ole kaulapainoinen - ei edes tuo kokonaan ontto ES 330.

Kyllä miun Gibsonin ES-335 oli varsin tasapainoinen peli myös. Ollako kopioiden ongelmia nämä kaulapainot.

Kuha: Mulla on Gibson ES 335, -345 ja -330 kitarat eikä mikään ole kaulapainoinen - ei edes tuo kokonaan ontto ES 330.
 
Täysin samanlaisia havaintoja kyllä. SG:stä (siitä Gibsonin..) täällä ollut vuosien mittaan monesti juttua, ja ei nekään mitenkään "sukeltele". Olihan täällä aikoinaan myös oivallinen havainnekuva.
 
hallu: ..Käytännössähän kaikki ES355 ja SG tyyppiset kitarat ovat enemmän tai vähemmän kaulapainoisia hihnasta roikotettaessa.
 
Tuota kommenttia siis kovin hämmästelen. Myöskään nuo meikäläisellä olevat saati olleet "Japsi-vintage"-skebat eivät oo kaulapainoisia "hihnasta roikotettaessa". Pystyy ihan vapaasti suorittamaan lava-muuvvsseja.. =)
Siis koskien noita Ibanezin AS-200, AS-400, AM-75, AM-205 ja Vantagen (ei siis missään nimessä vietnamilaisperäinen Vintage.. ;) ) VSH-455 malleja. Pikemminkin voi joittenkin kohdalla todeta että ovat perspainoisia.. =)
Oliskohan joittenkin kopiokeppien kohdalla sitten kovinkin kevyttä höttöpuuta käytössä?? :p

Laulava Kylätohtori: ................ Ollako kopioiden ongelmia nämä kaulapainot.
 
Ei ole, eikä ole ongelma ollenkaan jos siitä ei itselleen ongelmaa tee. Kitaroita ja bassoja nyt on vaan tehty erilaisilla balansseilla ja tasapaino riippuu paljon myös hihnatappien sijoittelusta. Sellaiset kitarat joissa on symmetriset sarvet ja etuhihnatappi kaulaliitoksen kohdalla tuntuvat lähes poikkeusetta kaulapainoisemmilta kuin sellaiset kitarat joiden yläsakara on pidempi (bassoissahan se yläsakara on vedetty joskus ihan överiksi hyvän tasapainon saavuttamiseksi. LesPauli on tyvipainoisuutensa takia ihan oma lukunsa.
 
Lisäksi uskon, että soittajan soittoergonomia vaikuttaa siihen tuntuuko kitara olevan johonkin suuntaan kallellaan eli jos kitara on esimerkiksi edessä ihan vaaterissa niin se voi tuntua kaulapainoisemmalta kuin jos kaula on voimakkaasti yläviistoon. No en minä ota siihen kantaa miltä tai miten kukanenkin kitaransa kokee. Puhun vain omista kokemuksistani ja havainnoistani ja ratkaisuista joita olen itse keksinyt. Kuten sanottua niin itse en nykyisin kiinnitä tasapainoon juuri mitään huomiota.

fox:.............. Olihan täällä aikoinaan myös oivallinen havainnekuva.
 
Muistan sen havainnekuvan. Mun mielestä se kuvasi erinomaisesti SG:n balanssia ja tukee omiakin havaintoja asiasta.
 
fox:
Tuota kommenttia siis kovin hämmästelen. Myöskään nuo meikäläisellä olevat saati olleet "Japsi-vintage"-skebat eivät oo kaulapainoisia "hihnasta roikotettaessa". Pystyy ihan vapaasti suorittamaan lava-muuvvsseja.. =)
Siis koskien noita Ibanezin AS-200, AS-400, AM-75, AM-205 ja Vantagen (ei siis missään nimessä vietnamilaisperäinen Vintage.. ;) ) VSH-455 malleja. Pikemminkin voi joittenkin kohdalla todeta että ovat perspainoisia.. =)
Oliskohan joittenkin kopiokeppien kohdalla sitten kovinkin kevyttä höttöpuuta käytössä?? :p
 
No pitää muistaa että kaulapainoisuus ei tarkoita sitä, että kaula suorastaan "sukeltaa" tai että sitä pitäisi erikseen kannatella. Se tarkoittaa sitäkin, että soitin hakeutuu tasapainoasemaan kaulan kautta. Esimerkiksi mun basso (Yamaha BB425) liukkaalla hihnalla toimii niin, että kun kaulasta laskee irti niin se "sukeltaa" vain kymmenisen senttiä ja jää siihen eli ei ole mitenkään hirveän kaulapainoinen tai sukelteleva, mutta paino tuntuu selvästi enemmän hihnan etu"valjaalla" kuin takana. Sama juttu Ibanez AR300 joka on varsin hyvin balanssissa eikä sukeltele edes liukkaalla hihnalla, mutta kun sen ensimmäisen kerran ripusti kaulaan niin tunsi selvästi että paino on enemmän edessä kuin takana. Sama juttu kuin Yamaha SA2200 joka ei todellakaan sukeltele, mutta silti sen painopisteen etupainoisuuden voi tuntea hihnassa. Fender stracaster on tasapainosemman tuntuinen siksi, että siinä etummainen hihnatappi on edempänä suhteessa soittajaan, mutta jos sen hihnatapin siirtäisi kaulaliitoksen kohdalle, niin ihan taatusti tuntuisi etupainoiselta. LesPauli oli taas niin voimakkaasti tyvipainoinen, että siinä painopisteen takakenoisuuden tunsi ja ei sekään liukkaallakaan hihnalla tokikaan noussut pystyyn, mutta sylissä pidettäessä kitara polven päällä olisi varmasti keikahtanut juurikin tyven puolelle jos ei siitä olisi pitänyt kiinni tai tukenut siten että ei pääse kippaamaan. Juurikin toisin päin kuin jokainen kokeilemani SG, jotka sylissä pidettäessä tykkäisi vähän sukeltaa. Paitsi Ibanez AR300, joka siitä hihnassa tuntuu etupainoiselta, käyttäytyy sylissä kuten LesPaul eli on tyvipainoinan (kokeileppa huviksesi, niin huomaat että sylissä tukematon AR tykkäisi nousta vähän pystyyn).
 
Mä luulen, että kitaran painoisuuden tunne ei liity pelkästään siihen miten kitaran paino jakautuu, vaan myös siihen miten se on muotoiltu. Esimerkiksi Gibsonin SG:n podyn "kurvi" joka tulee polven päälle on painopisteeseen nähden huomattavasti taempana (katsopa huviksesi niin huomaat sen kurvin olevan suunnilleen tallan kohdalla siis tosi takana) kuin esimerkiksi AR300 kitarassa (siinä se kurvi on kaulamikin takareunan kohdalla suunnilleen eli paljon edempänä). Tämä muodon ero vaikuttaa olennaisesti sylituntuman painotukseen riippumatta siitä miten paino kitarassa on jakautunut. Tämä myös selittää sen, että Gibson SG tuntuu sylissä enemmän kaulapainoiselta kuin hihnassa ja AR300 tuntuu enemmän tyvipainoiselta kuin hihnassa.
 
Kuten jo totesin aikaisemmin Kylätohtorille, niin en usko absoluuttisiin totuuksiin enkä siihen että kitaran painotuntuma voisi olla soittajasta riippumaton asia vaan soittoergonomia väkisinkin vaikuttaa siihen miltä jokin tuntuu ja siksi koemme asiat lopultakin niin eri tavalla ja sen päälle tulee sitten se, että minkälaisia merkityksiä asioille annamme ja kuka kokee minkäkin asian häiritsevänä.
 
Kuten sanoin, niin minua ei kitaran painotukset ole häirinneet enää sen jälkeen kun ymmärsin, että kyse ei ole pelkästään kitarasta vaan myös omasta tasapainostani. Esimerkiksi kun ostin AR300 kitaran niin alussa kiinnitin huomiota siihen että hihnan etupäähän tuntui tulevan enemmän painoa (koska oli tottunut LesPaulin takapainoisuuteen), mutta nykyisin en enää edes huomaa sitä. Kyse on siis siitä, että olen löytänyt tasapainon soittimen kanssa. Mun mielestä kyse on aina yhtä paljon soittajasta kuin soittimestakin. Jos me emme sitä ymmärrä, niin emme löydä tasapainoa. sulla se on varmaan niin selkäytimessä että et enää edes ajattele sitä.

Alkaa muuten se gap halvimman ja ja melko arvokkaan es-335:sen välillä olemaan jo melkoinen. Näyttää ihan Epiphone Dot:lta, mutta... :-)
 
http://www.gibson.com/Products/Elec … Guitars/2018/Memphis/ES-335-61.aspx

Kaulapainoisuus on suunnitteluvirhe. Usein puhutaan arvokkaampien kitaroiden kohdalla paremmista puista ja raudasta, mutta kyllä kitaran balanssi on myös yksi näistä ominaisuuksista.

Urban Baboon: Kaulapainoisuus on suunnitteluvirhe. Usein puhutaan arvokkaampien kitaroiden kohdalla paremmista puista ja raudasta, mutta kyllä kitaran balanssi on myös yksi näistä ominaisuuksista.
 
No joo tavallaan ehkä. Se on vähän sama kuin autoissa, että ne muuttuu tylsän näköisiksi kun suunnittelu tapahtuukin tuulitunnelissa eikä piirtäjän pöydällä. Jos ajattelee sitä aikakautta kun nämä "suunnitteluvirheet" suunniteltiin, niin kaikissa tavaroissa kauneus oli arvo sinällään, vaikka se ei aina niin tarkoituksenmukaista ollutkaan. Tietenkin autojen suunnittelussa muutos on ollut ihan perusteltu ympäristönäkökohdat etc. autoja ei vaan voi tehdä pelkästään sen mukaan mikä on nättiä vaikka se vähän surulliselta tuntuukin. Kitaroissa kauneusarvoja voidaan edelleen pitää yllä eikä kaulapainoinen kitara ole mikään ympäristöuhka jos se on kaunis, niin mielestäni se ansaitsee olla olemassa. Muutenhan me voidaan sanoa "morjens" aika monelle kitaramallille.

Jos tuon dotin lapaa vertaa esikuvansa lapaan, niin onhan niissä kokoeroa. Tuntuisi vaan ettei se ero soittimen painotuksessa pelkästään lavan kokoerosta tule. Liekö sitten esim keskipalkeissa eroa puulajien lisäksi? Mielenkiintoinen olisi verrata myös tuollaista yläpuolella olevan linkin ohutkaulaista gibsonia kunnon paksukaulaiseen versioon, että onko niissä eroja tasapainon suhteen.

Peksis: Alkaa muuten se gap halvimman ja ja melko arvokkaan es-335:sen välillä olemaan jo melkoinen. Näyttää ihan Epiphone Dot:lta, mutta... :-)
 
http://www.gibson.com/Products/Elec … Guitars/2018/Memphis/ES-335-61.aspx
 
Hui mitä hintoja, onneksi ei tarvii enää tuollaista ostaa ;)

hallu: No joo tavallaan ehkä. Se on vähän sama kuin autoissa, että ne muuttuu tylsän näköisiksi kun suunnittelu tapahtuukin tuulitunnelissa eikä piirtäjän pöydällä. Jos ajattelee sitä aikakautta kun nämä "suunnitteluvirheet" suunniteltiin, niin kaikissa tavaroissa kauneus oli arvo sinällään, vaikka se ei aina niin tarkoituksenmukaista ollutkaan. Tietenkin autojen suunnittelussa muutos on ollut ihan perusteltu ympäristönäkökohdat etc. autoja ei vaan voi tehdä pelkästään sen mukaan mikä on nättiä vaikka se vähän surulliselta tuntuukin. Kitaroissa kauneusarvoja voidaan edelleen pitää yllä eikä kaulapainoinen kitara ole mikään ympäristöuhka jos se on kaunis, niin mielestäni se ansaitsee olla olemassa. Muutenhan me voidaan sanoa "morjens" aika monelle kitaramallille.
 
Mun mielestä toi ei ole mitenkään ulkonäköasia. Ainoa mun tiedossa oleva kitaramalli, jossa toi kaulapainoisuus on yleinen ongelma, on SG ja siinäkin käsittääkseni juuri hihnatapin paikkaa muuttamalla ongelmasta päästään eroon. Sitä en tiedä, miksi se on laitettu siihen missä se on. Itse en ole ikinä SG:tä - tai muutakaan Gibsonia - omistanut, joten en osaa ylipäätään arvioida ongelman suuruutta. Mutta kyllä painopistettä voidaan muuttaa, vaikka ulkonäkö olisi suht sama.

Urban Baboon: Mun mielestä toi ei ole mitenkään ulkonäköasia.
 
Kitaran muotoon se joka tapuksessa liittyy koska kitaran muoto asettaa rajat sille mihin sen hihnatapin voi laittaa, kun hetken pohdit asiaa niin hoksaat sen kyllä itsekin. Hihnatapin paikkaa muuttamalla sen voi korjata mistä kitarasta tahansa. Kitaran muoto on taas liittyy keskeisesti ulkonäköön sekä suunnitteluun.
 
Urban Baboon:Ainoa mun tiedossa oleva kitaramalli, jossa toi kaulapainoisuus on yleinen ongelma, on SG ja siinäkin käsittääkseni juuri hihnatapin paikkaa muuttamalla ongelmasta päästään eroon. ..........
 
Se ei edelleenkään ole mikään ongelma jos siitä ei itselleen ongelmaa tee. Se ei myöskään ole pelkästään kitaran ominaisuus vaan liittyy olennaisesti soittoergonomiaan eli soittajan tasapaino vaikuttaa siihen. SG:sä etumaista hihnatappia ei voi siirtää eteenpäin koska se olisi silloin kiinnitetty kaulaan ja se jos mikä saattaisi jotakuta ärsyttää.

Pitää laittaa hihna jatkonarulla kiinni sinne lavan juureen kuten folkporukka ennen laittoi akkarin hihnan. Tasapaino-ongelmat loppuvat, mutta muita pulmia voi tulla :D
Menipäs ohi aiheen! Unohdin jo otsikon.