| Aihe: kitaravire eppu normaali | 1 |
|---|
|
Mitä kitaravirettä noissa eppujen biiseissä käytetään? | |
reetta11: Mitä kitaravirettä noissa eppujen biiseissä käytetään?
nehän soittaa ihan standardi vireellä? ainakin itse olen soitellut joskus niiden biisejä ihan standardivireellä.
Elämä on reiässä rattoisaa...... | |
reetta11: Mitä kitaravirettä noissa eppujen biiseissä käytetään?
Mikä on ongelma?
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." | |
Enpä ole koskaan kuullut, että olisivat muuta kuin perusvirettä käyttäneet.
Sinänsä ilahduttavaa, että Eppujen musiikki kiinnostaa! | |
reetta11: Mitä kitaravirettä noissa eppujen biiseissä käytetään?
Eppujen vire on Normaali (!). Tosin ainakin Torvinen tykkää soittaa "pieniä sointuja" otelaudan keskivaiheilta. Tällä tarkoitan että soitetaan ne sointuun kuuluvat kolme nuottia vain kerran, esim. G-duuri = XX432X (nuotit G,B,D). Ja hyvältähän se kuulostaa.. | |
Ne on sointukäännöksiä.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." | |
Ompelukone: Eppujen vire on Normaali... ...soitetaan ne sointuun kuuluvat kolme nuottia vain kerran, esim. G-duuri = XX432X (nuotit G,B,D). Ja hyvältähän se kuulostaa..
LaMotta: Ne on sointukäännöksiä.
Kun on kyse kolmisoinnusta G, eli G-duurista, se sisältää tosiaankin ne sävelet G, B ja D. Eli aina joka toinen asteikon (Scale) sävel. Kukin noista kolmesta sävelestä siis esiintyy ko. kolmisoinnussa vähintäänkin kertaalleen.
Mikäli sävel G soi soinnussa G alimpana, niin eihän se sointu silloin mikään sointukäännös (Chord Inversion) ole. Siis kun sävel G katsotaan ko. soinnun pohjasäveleksi (Root).
Mutta jos kolmisoinnun G alimpana sävelenä soikin B tai D, niin sitten on kyseessä sointukäännös. Ne saatetaan merkitä vaikkapa näin: G/B ja G/D. Ammattilaisten käytänteistä tai virallisista merkintätavoista joku muu saa tarvittaessa tarinoida.
1. E |----------------------------3-----3-----3-----3-------------------------|
2. B |----------------------3-----3-----3-----0-----3-----3-----8-----0---12--|
3. G |----------------0-----0-----0-----0-----0-----4-----4-----7-----0---12--|
4. D |------0-----5---0-----0-----0-----0-----0-----5-----5-----9-----0---12--|
5. A |--5---------5---------------------2-----2-----5-------------------------|
6. E |--3---3-----3---3-----3-----3-----3-----3-----3-------------------------|
G5 G5 G5 G5 G5 G5 G G G G G/B G/D G/D
Noita "vain" kolmea kieltä käyttäviä voimasointuja, sointuja ja sointukäännöksiä löytyy varmaankin noin tsiljoonasta kappaleesta. Siis ainakin sähkökitaran tapauksessa. Kitaran otelaudan sävelet ja sointujen muodostamisen perusteet: http://www.kitarat.info/kitaran-ott … ja-soinnut/sointujen-muodostaminen/
D'oh! | |
Groke: Mikäli sävel G soi soinnussa G alimpana, niin eihän se sointu silloin mikään sointukäännös (Chord Inversion) ole. Siis kun sävel G katsotaan ko. soinnun pohjasäveleksi (Root).
Mutta jos niiden kahden muun sävelen järjestys on matalimmasta korkeimpaan G, D, B, niin eikö semmoinen ole sointukäännös?
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Mutta jos niiden kahden muun sävelen järjestys on matalimmasta korkeimpaan G, D, B, niin eikö semmoinen ole sointukäännös?
No ei. Kai. Toisaalta... ...en edelleenkään ole mitään musiikin teoriaan liittyvää koulua tai kurssia käynyt. Eli olen vain itseopiskellut vain aivan teorian alkeita eri lähteistä. En siis ole mitään sen hienompia edellä miettinyt, kuin vain että jos G-duurin alimpana soi G, niin sitten se on G, eikä käännös.
Ao. tabulatuurissa näkyy kolme sointua kuudella kielellä. Ne kaikki ovat G-duureja, eikä mikään niistä - siis ainakaan minun ymmärtääkseni... - ole sointukäännös. Kaikille kolmelle on yhteistä se, että niissä on:
* Samat kolme säveltä (G, B ja D).
* Sama sävel, eli G soi kaikissa alimpana. Kaikissa on myös kaksi ylempääkin oktaavia.
* Ensimmäisessä ja kolmannessa soinnussa terssi (3) esiintyy kertaalleen, eri oktaaveissa. Toisessa on nuo molemmat.
* Ensimmäisessä ja kolmannessa soinnussa kvintti (5) esiintyy kahdesti, toisessa vain kertaalleen (alempi niistä).
* Kolmannessa soinnussa kvintti, eli D (5) soi sekä alempana, että myöskin ylempänä, kuin ainokainen terssi.
Loputkin soinnut ovat G-duureja, mutta "vain" kolmella kielellä. Jolloin kukin kolmisoinnun sävel siis esiintyy vain kertaalleen. Mikä on etenkin sähkökitaran kanssa usein etu, mutta ainahan se on tietenkin tapauskohtaista, makuasia jne. Tällä kertaa osassa onkin alimpana sävelenä joku muu, kuin G. Siksi ne ovat sointukäännöksiä.
Sen verran hämärästi muistan, että esim. sille on kyllä olemassa ihan omia nimityksiään, kun vaihdetaan joku/jotkut soinnun sävelistä - siis aina systemaattisesti jollain tietyllä tavalla - toiseen oktaaviin. Esim. alla tuo neljäs "tiivis" tai "pieni" sointu niin, että sen sävelet sijoittuvat laajemmalle.
Ehkäpä kitaristien kohdalla usein vain hymyillään kohteliaasti, siis jonkun asiavirheen korjaamisen sijaan. Eräänä syynä heidän hassu instrumenttinsa. Toisena etenkin sähkö- ja nuotiokitaristien kohdalla jopa täysin nollassa oleva teoriapohja. Mistä en siis itsekään kaukana ole.
1. E |--3--------3--------3------|------------------------------7-----|
2. B |--3--------0--------3------|---3---------8--------0-------------|
3. G |--0--------0--------4------|---4---------7--------0-------7-----|
4. D |--0--------0--------5------|---5---------9--------0-------5-----|
5. A |--2--------2--------5------|------------------------------------|
6. E |--3--------3--------3------|------------------------------------|
G G G G G/B G/D G
G (1) G (1) G (1) - - - B (3)
D (5) B (3) D (5) D (5) G (1) B (3) -
G (1) G (1) B (3) B (3) D (5) G (1) D (5)
D (5) D (5) G (1) G (1) B (3) D (5) G (1)
B (3) B (3) D (5) - - - -
G (1) G (1) G (1) - - - -
Alla standardivireisen, 6-kielisen kitaran otelauta. Tässä selkeyden vuoksi ilman enharmonisia säveliä, eli "mustia koskettimia". Eli säveliä, jotka on ylennetty (#) tai alennettu (b).
13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
E ||--F-|----|--G-|----|--A-|----|--B-|--C-|---|-D-|---|-E-|
B ||--C-|----|--D-|----|--E-|--F-|----|--G-|---|-A-|---|-B-|
G ||----|--A-|----|--B-|--C-|----|--D-|----|-E-|-F-|---|-G-|
D ||----|--E-|--F-|----|--G-|----|--A-|----|-B-|-C-|---|-D-|
A ||----|--B-|--C-|----|--D-|----|--E-|--F-|---|-G-|---|-A-|
E ||--F-|----|--G-|----|--A-|----|--B-|--C-|---|-D-|---|-E-|
o o o o o o
D'oh! |  Kefiiri
10.03.2018 21:21:57 (muokattu 10.03.2018 21:22:17) | |
|
Näin asia näyttää olevan kuin sanot. Ja onhan se loogista että alin sävel ratkaisee. Kun kitarasta rämäyttää kuuden kielen soinnun niin ainahan sinne sekaan jokin käännös osuisi jos mikä tahansa epäjärjestys laskettaisin käännökseksi. Kiitän!
En ole musiikin asiantuntija. | |
Käännöstä olennaisempi termi on monesti hajotus, eli englanniksi "voicing". Käännös ottaa kantaa vain siihen, mikä sävel on alimpana. Hajotus puolestaan tarkoittaa kaikkien soinnun sävelten keskinäistä asettelua. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
